~miun sisär oli hänem pojalla naisena~ (omat naiset, vieraat vaimot)
~sanov vanhin sisar~
~se oli nuorin sizärez~ (lainasanojen tuhovoimasta, vieraalta maistuva "sizär" syrjäyttänyt oman kielen vanhempaa ja nuorempaa sisarta tarkoittaneet sanat)
~nellättäkymmentä vuotta neitsysti, ta täh tuli sulhaset, ei muuta kun sielä heäp piettih siitä sisärestä~
~niijen kere, siit toizem päiväne, kyly lämmitetäu~ (sisarten ja naispuolisten serkkujen keralla, lämmitettiin hääsauna)
~enzimän naijah emiä myöt, toine naijah sizärdä myöt, kolmas kohastah~
~meit oli kaks sisärestä soutamassa~
~sisarekset sotkottaret~
~hyö sizärekset ollah~
~pirdah otellez roih erähitsi hairehtuz loimilangoiz datkeltez, toizeh kangahah pannez, yhtes piikeskes kossah matkatah langad, sanotah, sizäreksed on kangahaz~ (kutomissanastoa)
~sizärindän on emäm puolez~ (sisarpuoli)
~sizärlendämy~ (sisarpuoli)
~sizärpuoliskoine minul täs kazvau~
~pois entiset eläjät, vastatullehet sisäh~ (metsäpirttiin mentäessä)
~kulkku, a kero teelä syzässä~ (kurkku ja kero)
~peäzet kui, sit tule~
~se olet siä tänäpäi, sit tuutsoau, sid vihmuu, sit päiveä pastau~ (vaihteleva sää)
~savi sotkennal sitkenöö~
~järilleh myöstyy se virzain, sitkenöy~ (vedessä liotessaan)
~sitkeni pakkaine, ei lauhtu terväh~
~sitkie koassa, venyjä~ (puuro)
~sitkie om paivu katkata~
~savi sitkie on~
~sitkie, ka se ku ei katkie~
~sitkie taba, ei terväh suutu~ (tapa eli luonto)
~sitkei on taba hänel, pitkähez vihoau~
~sitkie on uni siul, ku ed nouze terväh~
~sitkei uni oli minul, en havaitsunnuh ajjalleh~
~saven sitkistytti~
~vihmuu sitkistäy pitkähez~
~vihmu sitkistyy~ (pitkittyy)
~eboidu pidelöy~ (kieltelee, vrt. evätä, ei-sanan alkuperästä)
~zitkoi koassu~ (vetelä puuro, vrt. sitkeä)
~zitkoi savi~
~nizuin on zitkoi syvvä, terväh nälgeittäy~ (nisut eli vehnäleivät eivät vie nälkää)
~sidovuttih yhteh, kaloa pyydämäh~
~sidovui sih azieh~ (sitoutui)
~sidovuksem pidi, min uskaldi~ (uskalsi eli lupasi)
~sitta on kagareh, paska on vedelä~
~härkinheinä, nädzäheinä, saviheinä, virna~ (heiniä joita lehmä ei syö)
~sittuheiny~ (ukontatar)
~sittunärhit riätskytäh~ (paskanärhet)
~sittanärähäne~ (vieras sitta, oma närähäinen)
~pöräjäy kun sittapörö~ (sittisontiainen)
~on se viizas niin kuin sittabörö~ (sanotaan hölmöstä)
~sittapöröi lendoh pörähtih~
~sittapörö hiän om musta, suurikkane, siiilöinke illalla lendäu hämärissä~
~sittupöröi on kovakuorine, mustu, moaz läbi menöy, lendelöy, börizöy~
~kui sittupöröi matkoau häpettäy~
~sittusienet on ne koiransienet~ (syötäväksi kelpaamattomat)
~elä pane sittasobie lapsien sobien keskeh~
~sittavui kui tsuudoks~ (likaantui kuin tsuudiksi, vrt. lumiset kuin tsuudit, tsuudit=kantauralilaiset heimot=maan tummapintaiset, omia heimokieliään puhuneet alkuperäisasukkaat, joiden ihmisoikeudet - on päässeet hukkumaan)
~huomeneksella kun näim mänit pihalla ta kun et liene syönyn ni vikli sittu~
~huomneksella lähet pihalla, pidäu suurustuatsie to kägi sittuu~
~kurgi sittuu~
~nyt heitti löttö situnnan, kun verestä kalua puuttu syyvä~ (viklo, käki, kurki ja sammakko, toteemieläimiin liittyviä uskomuksia)
~anza sivotah lendozeh~
~sivoin do vassat~
~metsässä katkuat i tuot kodih i sivot hiät vassaksi~
~peän sidoi nengoizeh kohtah, pideli vie nejjisteä vuozi da kaksi~
~kengö sanoo passattoa, kengö situttoa~ (oma paska, vieras sitta)
~sidvojane sizar omazeni~
~sidvuojane sizar tsikkozeni~ (kolme siskoa tarkoittavaa sanaa, kaikki lainaako)
~täs kyläs ei ole sinuhistu tyttöö, mujjal pidää ottaa akku~ (muualta)
~sinuhiine mutsoi~
~anuksilaizet kuin siukkau, niin niidä sanotah sammalkieliksi~ (murteissa=heimokielten jäänteitä, vrt. taloissa puhutut salakielet, erilaisuus, paikallisuus=oikeaa suomalaisuutta, kaikille yhteinen "suomen kieli"=teeskentelyyn ja pakottamiseen perustuvaa)
~puul löyly, kivosel lämmin, monest on hyvästä tehty, usijast on siunoaltu~
~hiihtin sivahutin~
~sivakad om miula sukset~ (liukkaat, sivakat-sanan alkuperästä)
~sivakoitui astumah kodie vas~ (kiirehti)
~lenti kokko koilta ilman, siivet taivoa siveli~
~vihmas sibeni~ (sipeni eli alkoi äkisti)
~sivistyi vihmah~
~sivuloita kivistäy~ (sivuja eli kylkiä)
~jalalla painettih sivujen kohalta~
~sivut miula raippai, en voi nossa, en voi vierrä~ (noidannuolen oireita, alaselän vammoista)
~hura da oigie sivu~ (hura eli vasen)
~en voinuh yletä engo aleta, moized oli sivut kibiet~
~raippuau sivuloista~
~mintäh sivuloi kivistännöh~
~langiendua kivistää, ku kerran langein~
~kuule kuikku, keänä mukki, keänä mukki sellälleh, uni magoa tävvelleh, kui minul sivuu ei kivistäz niittäjez ni leikatez~ (kevään ensimmäistä kuikkaa nähtäessä, yhdistetään uneen ja terveyteen)
~sivu tuulet tuulkah, kohti päivä paistakkah~
~a siitä se oli ovensuussa sielä, nin se oli siitä sivutsuppu~
~ohtopa om metsän omena, metsän källö keäretyini~
~andakkuo skammi istuotsen~ (lyhyt irtopenkki, jakkara, istuimien nimet lainaa)
~tsuunit ollah skankoista pletityt~ (virsut tappuroista)
~skanttsa, nelläkolkkani, pitkulittsa, avonani, rannad ei rupitetut, vai keännetyd, kuored rugehizet, paissetut, syväin kartohkas~ (sultsinoiden toinen lainanimi)
~pyhimpäivin syvväs skantsoa lämmälleh majjon kel~ (vieraat pyhät, vieraat pyhäruuat)
~pandih keskikiriköl kiini, sit händy pidi silmil sylgie joga miehen ken kirikköh meni, pattsahah häi sie sivottih i mustalane löi, rozgua sai~ (syljettiin ja ruoskittiin kirkollista rangaistusta kärsivää, "rakkauden uskonnon" sairaasta alkuperästä, eroakirkosta.fi)
~skiäpäz laittih taglua tuluksih~ (käävästä, lainasanako)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
