~ainahan sitä olemma tullut toimeh~ (päivä kerrallaan, yö kellallaan)
~liftehed laddatas skirdas sarail~ (lyhteet närtteeseen, maanviljelyn vieraasta alkuperästä, sanat alkujaan lainaa)
~se maltau sanuo, laulau hyvin~ (sanoa eli laulaa)
~mi tsuuto teil on, olettako työ kipiet vaim mi teilä on~ (tsuuto eli ihme, ihmeelliset eli erilaiset tsuudit eli kantauralilaiset, maan tummapintainen alkuperäisväestö)
~sanotah skuaskua~ (kaskua eli tarinaa)
~tämä ukko mahtaa hyvin skuaskua sanoa~
~starinnoi skuasku~ (vieraat tarinat, vieraat kaskut, oma sana puuttuu=omat kertomukset jääneet vieraiden varjoon)
~voitko velli, hyvän koaskazen sanuo illan istujes~ (ga, voe tokkii)
~sano skiaskane ili siarinane~ (kaskanen tai sarinainen, vrt. Sari, Satu)
~aigu lyhembähez menöö koaskatez~
~huhuzin, huhuzin, vain ei kuule~ (huhuilevat Huuhkajan lapset)
~mie assuim pimiellä, jänis skohahti da ku mie pölässyin~
~slöttö skokkiu~ (sammakko hyppii)
~orava puittau, puita myöte skokkiu~
~jänis puuloista piälittsi skokkiu~
~skokuna on Jumalam poapo, sitä ei soa tappoa~ (sammakko jumalaa vanhempi jumaluus, kantasuomalaisten eläintoteemit vs. hevosmiesten taivasjumalat)
~skokunam mähnä~~
~skokunam pojat~ (vrt. sammakosta polveutuvat)
~mikse niitä sanottih niitä heinie skokunanheinäksekö vain~ (hevonhierakoita sammakonheiniksi, omien nimien syrjäyttäminen lantalaisten nimillä)
~ken ei työnä lastu skolah, sil makso pannah~ (pannaan maksu, skoulujen sairaasta alkuperästä, kaikki vieras ja luonnonvastainen=pakottamista alkunsa saanutta, "suomen" valtio=näiden vääryyksien suora jatkaja, "suomen" valtion palveluksessa olevat=itsensä myyneitä hengettömiä rottia)
~skoloa pietäh toutal luo~ (toutan eli tädin luona, omat "koulut"=omilta oppimista)
~Marppa oli skobi roadieh, kiistah otettih taloloih~ (vieraat orjatyöstä eläneet "talot", omat orjatöihin pakotetut piikalikat, vrt. "ammattiin valmistuminen")
~marjoa skoppie kereää~ (vrt. koppa, kopata, lainasanojen määrästä)
~harakka harmuabokka yhel jallal skoppii~ (bokka eli kylki)
~pästärikkö skotsahteleh~ (hypähtelee)
~purguharakku skotsahteleh purguloi vaste~
~lasta ei pie skotsittoa, varajamah rupieu~ (kiusata, pilkata)
~harakka pihal skottsie, kedä vierasta tulloo~ (hyppii)
~harakka halgibokka, yhel jallal skottsii~
~lapsed yhtel libo kahtel dallal skotsitah~
~ku harakka hypit, skotunoitset yhel jallal~
~a hukka da rebo ku skokahettih kyuguan alla~ (eläinsadut=omat sadut)
~skripkah soittoa~ (viulua, suurin osa soittimista lainaa)
~pidäy rospuutan ajjakse puudu skroappie~ (kelirikon)
~ovenkamoah skulluh kajahutti~ (kallo-sanan vieraasta alkuperästä, vrt. pää)
~ei pätä jalgah kengäd~ (pätä eli sovi)
~zguuba on koivum bokas~ (kääpä)
~zguubaz laitah tagloa, trupkoa i verkoloih pullostu~ (trupkoa=piippuja)
~zguubaz meättsysty loajitah lapsil~ (käävistä palloja)
~zguubakas koivu~
~i skvortsazilla toze pidäu suurustuatsie, a to sittuu~ (syödä kottaraiselle, aamulla ennen ulos lähtemistä, lainasana=lainalintu=lainatapa, vrt. kottaraisten häviäminen luomuviljelyn vähennyttyä)
~duostih lapsed emäl vastah~
~kuin keviällä lumen ottau ni moneh konuh kizatah slahua~ (slahua eli kyykkää, lyömäpelit=lainaa)
~boab om moatusku libo emäm moamo~ (neljä sukulaisnimeä joista yksi oma, vieraan ja oman suhteesta)
~vie moa eläy, vie pyhälly jyrizöö~
~slavanskoih kieleh kiriköz luetah~ (slaaviksi rukouksia kirkossa, "kristinuskon" alkuperästä, valkonaamojen kuvottava "kaksoisusko", ahneus / raha=oikea usko, kirkko=paikka josta haetaan lohtua ahneuden ja itsensä myymisen aiheuttamiin sivuoireisiin, vrt. "psykiatrit")
~koiru pitkäl kielel slepottau~
~lundu sliätsiäy~ (sataa räntää)
~sliehhuloil pedeän oli iskenyh pyhäilänjyryz~ (pirstaleiksi petäjän)
~sliehh on kaikelleh hajalline, loukokas~ (liehhu eli pirstale, kaikki s-alkuiset sanat eivät maistu vierailta, ehkä 5% omaa, 95% vierasta)
~pieni pilven sliehhune da jo vihmuu~
~korvad vai sliehkahtah, kondiel~ (vilahtavat)
~katso kulleh toandoi sliehkutti tuuli, nygöi vai vähäizel lekutah varvad~
~tuuli sobii sliehkuttau~ (vrt. liehuttaa)
~tuldu sliehkutti lujah~
~katso pöyhkäy savuu kovah, tuuli sliehkuttau~
~pyhä illantauttu on ku slifuittu~ (ukontaltta hiottu, vrt. kivikirveet)
~en tiijä ni sliihu ni viihu~
~ei ole sliihuu ni duuhuu hänez~ (ei mitään)
~gribah imietsöu sliizna~ (etanan lainanimiä)
~linnumpoigaizet sliketetäh, vezirannaz ujjellah~ (vesi-linnut)
~nikoittau slikkahuu~
~heittäy slikkoandan ku vetty ryyppeäd~
~aivan on tuo Oleksei slinana~ (juoppojen alkuperästä, karjalassa enimmäkseen venäläisten, suomessa ruotsalaisten jälkeläisiä)
~pollin da niveles slinkahtiiheze~
~koadui bokalleh lapsi~ (kyljelleen)
~dalgu koskih kiveh, slingai bokkah~
~slingavui dalgu, veäristyi~ (lipesi, nyrjähti)
~vezi slivahtih, kala on kortehikoz~
~maimaized veis slivistäh~ (kalanpoikaset)
~lumi suli kui sloahuks~ (sohjoksi)
~pahas sloavaz on ukko, akkoa lyöy~ (akkojaan lyövät slaavat eli slaavit, mannekansojen piirteitä, slaava=maine, kunnia)
~katso myödymäis kulleh vezi slohevui tulemah~
~vihman slohineh kuuluu~
~vuota slojun tuassa kodvazen~ (vrt. lojun, lainasanojen määrästä)
~vattsa slokkoa juosses~
~yläh tuli silmävezie tuomah~ (omat silmät, vieraat kaivot)
~orava slokuttau puussa~
~sormes slonkahtih vazaraine, ei voinnuh noaglah ugodie~ (vieraat vasarat, vieraat naulat)
~tämä putsi slongahuu, täm on vajai~ (hölskyy)
~dallan slongahutti, pahah kohtah puutui polgie~
~kirvehen jalgas slonkaskoitti~ (paljon pahaa tehneet metalliset työkalut, kaikki vahingollinen=lainaa, vrt. omat kivikirveet)
~järiembi puu slongistuu, hoikembi slingistyy~
~koalat slobaitad veiz~
~vihmuu slopettau~
~vezi slopettau pagenov ojazez~
~vihmah slobevui lujah, muga yhteläzesti tuloo vezi katso kulleh~
~doga miez izändäks puutui, sid ei ni tyrmiz olluh rahvasta, välläl oldih~ (joka miehestä tuli isäntä, orjayhteiskunnan hetkellisestä alasajosta, valkonaamojen "siskot ja veljet" teeskentely, sahaavat järkyissä "aatteissaan" yhdestä äärilaidasta toiseen, suomalaisten vastakohtia)
~oli musta kyly~ (vrt. savu sauna)
~vezi slovahtelou ku kala pagenou~
~sil ei vezi burbeta, vai bulahtelieteh dai sih järilleh slovahuttoa~ (vedellä ennustettaessa)
~vezi slobajau pagenou ojaz~
~vuodoa slobizoo korvoi, kuivanuh oli ylen~ (kuivuvat puuastiat)
~toko lujah vihmuu, viesehki peävymmö kyläh~ (viesehki=onneksi)
~regi vieröy slungahtah kallervol~ (kalervolla eli iljanteella)
~soau terväh~ (saa eli synnyttää, oma sana ja lainasana)
~regi sinne tänne slungau kieräl~ (slungau=luisuu, lipsuu)
~linnut tsukkelih slunketah~
~linnut slunketah veiz ujjellez~
~ei olluh vihmoa hoavejiz~ (sateesta tietoakaan)
~yht izändeä viiz vuottu sluuzi~ (sluusi eli lusi eli palveli, toisten työstä eläneet "isännät ja emännät", nykyään teeskentelevät olevansa "suomalaisia" koska "karl fazerius" ei ole muodissa, ongelmien alkaessa ensimmäisiä jotka pakenevat ruotsiin tai mihin ikinä, oikea suomalaisuus=ei ole mahdollista niin kauan kun tämän roskajoukon annetaan elää suomalaisten työstä)
~pappi sluuziu~ (lusivat papit, raha=saa ihmiset tekemään outoja asioita, jopa palvomaan vieraita jumalia)
~sluuzindan heitti kasakku~ (kasakka eli renki, vapaiden miesten maasta miljoonien renkien maaksi, valkonaamojen "edistys", "sivistys")
~venöähellä, kuv vielä oli kakskymmentäviisi vuotta silloin se sluuzba~ (venäjällä asepalvelus 25 vuotta, syy miksi vanhoissa valokuvissa näkyy vain poikia ja vanhoja ukkoja, kaikki (kiinni saadut) miehet lusimassa pakkoarmeijassa, vaikea ymmärtää että suomalaisten miesten enemmistö pitää yhä asevelvollisuutta "hyvänä asiana", kertoo mannemedian voimasta)
~saldatat sluuzittih kaks vuottu kaheksa kuudu~ (asepalveluksen lyhentäminen 25 vuodesta 2 vuoteen 8 kuukauteen, valkonaamojen "kehityksen" luonteesta, viedään alistetuilta kansoilta kaikki ihmisarvo ja aletaan sitten vähitellen palauttaa "oikeuksia", hyväntekijöitä teeskennellen, "good christians")
~mieron sluuzbu~ (kunnan virka, palveleminen=lusimista, oikean suomalaisuuden vastakohtaa)
~laps on uinonnuh, piä vai släimäy~ (heiluu kannettaessa)
~släimei puu, hotkoi~ (heiluva, notkea)
~käim moizeks väzytti hurvehtutti~ (puudutti hervottomaksi)
~haugi puroo i siiman, lähtöö vai savvahtah~
~puu slängäy juuret korkiel moam peäl~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
