~slängisteleh kirvezvarzi, tuorehes puus kuivahez vedeleh veäräh~ (tarvepuiden kuivattamisesta)
~aidu slängistih, kirzi nostatti~ (kirsi eli routa)
~släpetetäs sorzam pojjad, duostah vetty myö~
~hoavanlehti släpettäy tuulel~
~tuli sambui släpähtih, nygöi moate ruvettih~ (tulen mukaan eläminen)
~släpäkkö tsuloi~ (leveälehtinen lumme, vrt. Sulo)
~stautsan sorrit slävähytid, on sinul sormed mytkyd~ (stautsan eli kulhon)
~släbeäy kui kuikka~ (liikkuu vaivalloisesti, kuivalla maalla)
~lundu slöheäy lujah~ (märkää lunta)
~mado slöngisteleh~ (menee kiemuraan)
~nuoru slöngisteleh, ojjendoa pidäy~
~slöpöi om povvil valgei, a vihmoi vast om mustu~ (sammakoista ennustaminen)
~slöpöit kuristah~
~slöpökkäine~
~seä slöttävyi~ (tuli räntäiseksi)
~tuossa ojassa on ylen äijä slöttölöjä~ (sammakoita, vrt. muovijätettä)
~rötsän nosti moizen, märräl slötteäy lunda~
~lunda slöttäi~
~slötteäy lujah märgeä lundu~
~vezi slöbizöv ojaz matkoau~
~lindu tsukkelih smajjahti~ (ääniä kuvailevat sanat)
~merel veneh vai smailahteleh valgeis puarussiloiz~
~smagluttau kieldy koiru syödyy~
~kazi maidoloi smagluttau~ (kasi eli kissa)
~arbah luuvessa bobane mietatta~ (merkitön arpanappula)
~pidää miettiä kui parembi tuloo~
~pedäjän smolasta jötkie luajitah~ (pihkasta / tervasta, tököttiä)
~hakuo myöti tulla smonkelti meitä kohti~ (kyy)
~smorodina rygimizeh pädöy~ (mustaviinimarjan lainanimiä)
~smorodina toze robehiin kazvau hiän~ (robehiin eli ryppäille)
~smorodinoa havvotah pätsiz majjoaz da syöttäh, korvaizet kibiet k on~
~ojan särvil kazvaa smorodinaa~ (pidetään luonnonvaraisena, miksei leviä, miksei näy missään)
~smorodinas keitetäh varennoa~ (hilloa)
~magoau vennoste~ (veltosti)
~kassuin aivin sienez olles~
~tedri vai smujjahtih muadu vaste~
~en voi ni midä smuislie tädä enembeä~ (vrt. smuistaa, lainasanojen määrästä)
~vagoil peä smutkahtah, kos ku kypseks roih~ (vatuilla)
~laps uinoi yskäh, piä smutkahtih käzivarrel~ (nukahti syliin)
~koivu kai smutkahtih lumen valdoa~
~kai on smutkalleh puuhuod keväizil lumen valdoa~ (vrt. mutkallaan)
~nukkuu smutkau, uni roih~ (nuokahtelee)
~tuuli smutkuttau puun ladvoi~
~smutih minuz ymbäri, ga minä kaitsemmos hänes~ (kaitsemmos=olen varuillani, vrt. kaihtaa)
~katso lapsi liedzus smöjjähtih, onnoako sattoihez~ (putosi keinusta)
~karulaine viheldäy snaugoau, loitos kuuluu~
~meni kunne mengäh, tuli kus tulgah~
~snetku on valgei, selgy muzavattavu~ (kuoreen lainanimiä)
~meilä alahaisie kutsuttih snetskut ta numprut, hyö paissa snätsäytettih~ (vienasta aunukseen päin elävien kieltä kuvailevia sanoja, omia vai vieraita äänteitä)
~sniittilöidä syuväh, talvella tuorehet ollah~ (kuoreita)
~tikku snorkuttau puudu~
~orava snäkettäy, puus hyppiy~
~ta keät pesi se lapsen soaja, kyynäspäihe soahe~
~meilä kun oli sieltä koset sinne Kepajokeh soahen~
~Kyykkäkankahalla soahen~
~loitos mäni, Kiimaisjärveh soahe~
~tyvestä ladvah soahe mänin~
~laps itki kodih sua~
~vuotettih ildapäivän laskuh soahen~
~ajo puoleh päiväh soah~
~kägi kukkuu sih sua kuni ozra tähkäll ei mäne~
~heän sano jotta heän on toatoltah ta moamoltah soanut ne laulut~ (omat perinnöt=henkistä perintöä, vrt. omituiset "rahankerääjät")
~ta sanottih siitä jotta se Oinasvoara sai siitä nimej jotta sem piekloin ois pität sielä voaralla tappoa pokko~ (pokko eli pässi, paikannimien myöhäisestä alkuperästä, onkohan kysytty vääriltä ihmisiltä)
~ei ollum mitänä tautie, ka teäl olemma kaikki tauvit soanun~
~ni siit oli tyttölapsen soanun se naini kun aika tuli~
~miula oli kebie suaha, mie vähän muajietsiin, i lapsi syndy~
~lapsen suajez juovuubi, ei tijjä ni midä~ (juovuu eli pyörtyy)
~emä menöy tahnuol libo saroal lastu soamah, tiedämätä muiz~ (salaa synnyttäminen)
~ukko näm on suojat soanun, akka aina apusena~
~se kyllä sai, pohatan Illam poika Ortto, se kyllä sai konteita~ (karhujen sukupuuttoon tappajien kansallisuudesta, valkonaamat=kansanmurhan ammattilaisia)
~läksimä puuda soamah hangiezella~
~rahiella suadih äijän kalua~ (talvinuotalla)
~linduo soamaz on~
~mie olin kalua suamassa~
~läkkä soamah kalaa~
~kaloa soamaz ollah~
~pordimoi on soadavu viizaz~ (portimo eli kärppä)
~teäm pitäy tällä puolen tulla kun on teilä teältä soalis soatava~ (hääsanoja)
~mäntih ni kaksi kertoa, ta ku sattu ni kolmannella kerralla soatih~ (käytiin kosimassa)
~sinä ittsez jyttysty vastinehtu et sua~
~no ku hypimmä soamma vähä lämpimän~
~no sitä siitä virotettih ta soatih se kuitenki henkih~ (vrt. virvoitettin, elvytettiin)
~soa tuli~
~emändä tulen sai~
~sua tuli pättsih~
~soa tuli, pimei on~
~heineä soav täh niemeh~ (saa eli kasvaa, vrt. syntyy, saa-sanan alkuperästä)
~igih puutui, aigas sai~ (ikään eli täysi-ikäiseksi)
~moa sai märräkse~
~mua sai sulakse~
~lapsi kyllä soau itkie omoa vanhempoah~ (elävää vai kuollutta)
~nelläskymmenez linnaz k ei suanne muudu kaloa, sidä voibi syvvä sit~ (ankeriasta, eli ei saa)
~meloa ei soa plukahuttoa, moized on säynäd arrat soadavad~
~yksöini sykysyini jeä~
~ei niitä kaikkie soa muistoa~
~nyd on kasse, ei sua haravoija~
~en soanuh nähä silmin, miitys häi oli~ (oma isä)
~ei soa päiväh kattsuo, eigo lumeh, silmät kai lipitteä~
~toizel ei sua ellendiä minun vaivoi~
~ainos häi om vastukavazin~ (vrt. vastakarvaan)
~ei soa ni aigoa menetteä, muga tsiihuov itköy lapsi~ (hmm)
~en suannuh uinotukse illal~
~tuulele vastah ei sua puhoa~ (puhaltaa, puhua)
~meilä kum piti soaha tietöä jotta min nimellisen sulhasen soau~
~vain siitähän ne soatih kaikki tapettua~ (omat sudet, vieraat sukupuuttoon ampujat, tuliaseet=pelkureiden aseita, oikea metsästäjä=laatii omat aseensa)
~soa huoletta männä kylpömäh, ei tartu äkie~ (loitsun luettuaan)
~no nyt toini arvoutus sano~
~soahakseh pidäz roadoh, do om päivy palal~
~äjj on zoaharin syömättömii mejjän~ (sokerin syömättömät)
~zuaharis hambahat hapatah~ (hapattaa hampaat, tiedettiin jo 100 vuotta sitten, valkonaamojen "kehityksen" luonteesta)
~keldastu soahhuu kai oksendau~ (limaa, vrt. sappinestettä)
~siit oli semmosesta verkosta kuvottu siihi se pohja, semmoni värttsi, mihi ne kroakut mäni~ (simpukanpyyntiin käytetty lyhyillä jalaksilla ja vempeleellä varustettu verkkopussi)
~soahku, simtsukkoa pyyvetäh~ (edellisen nimi, sahku)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
