~opi suahustella edgo voi~ (tunnistamaan tautien oireet)
~mettsuo pitäy soahustoa viisahuolla~
~pitäis ruveta morsienta suahustamah~
~olen kuotellun suahustua lapsillani vuatetta~
~talveksi pitäy särvintä soahustoa, kaloa ta lintuo pyyteä, sientä kerätä, marjoa poimie~
~vähä om meäm paikoiz heinän saajaa~ (vieraat heinän saajat)
~hyvä on kalan soaja~ (omat kalan saajat)
~mi syöjiä, se i suajua~
~miitys suaju, moized i sualehet~
~saajaa ni ilmazez iäs e ule kiitetty, a pidäjää on kiitetty~ (saajat ja pitäjät)
~elon suaj om mies, perehen kaiken syöttäv~
~lyötteleytyy kun lapsen soaja~
~oudozat soajad, oudozad i lapsed~ (outosat eli viisaat, viisas=myöhäinen lainasana)
~akad on soajannaizet, a muskad druskat~ (hääsanastoa, selvästi lainaa)
~ku myödäzet tullah suluhazeh, sit soajannaized jaksatetah myödäzie laihinois~ (myötäset ja saajannaiset, laihinois=vuorostaan)
~koz ottajat tullas saroal, mennäh myödäzakat kiisselijuvvan kel da tseptsien kel, kumardetahes suajannaizil da taritah kiisselie da tseptsä annetah~ (häätapoja, tseptsä=naisen lakki)
~suakk on oigeiselgy palto naizil~ (soakka=naisen päällystakki, vrt. saka, satska)
~suakku, kruugloi hännän ken, langasta luajittu~ (pyöreä mertamainen pyydys)
~soakku~ (iso kalahaavi, liippi)
~soakkukalad ollah, ne hienot puuttu~
~hiän maltto suahkunoija~ (osasi kertoa juttuja, satuja)
~illat kai suahkunoittsi~
~omie eloksie zoakkunoidih~
~jumalahizie zoakkunoittsoo~ (jumalaisista kertovat sadut)
~niegliehäne tozo zoagliu~ (ampiainen pistää)
~zuaglitah tsolat~ (tsolat eli mehiläiset)
~kalan soalehez olimmo~
~hallon soaleheh mändih~
~dovel lähtöö elon soaleheh~
~syysseäd on rännät tänä vuoden, ei soa ni soalehel liikkuo ni kunne~
~siitä vielä kaikill oli soalit, soalit ta villapaikat~ (saalit eli isot villahuivit)
~saalis kun tuli nij joattih~
~Vetehini se anto suuren soalehen, milma autto~
~bronnizeni, linduzeni sano soalehes~ (korpin lainanimiä)
~hyvä sualis puutui~
~puksalleh on kyövy kalan soalehelleh~ (kyövy eli haavi)
~vuodenna soalis, pahanna kaks~
~buolat kypset, a muut marjat sialehet~ (saalehet=valmiita kerättäväksi)
~marjat soalistui~ (kypsyivät, valmistuivat)
~marjat ollah vielä vihannat, ei sialissuttu~
~koivuz lehet soalistui~ (kellastuivat)
~lehtet soalistuu, kirvotah~
~sualistuo~ (saaliseläimen karva muuttuu talvikarvaksi, turkiseläinten pyytämisen aloituksesta)
~lapsi maamalleh zaaloboittsoo mikse tsidzih pergi~ (valittaa emolle miksi löi sisartaan, tsitsi eli sitsi)
~vastat sualdetah da kodih kedä jiäy, ne kuvatahgi~ (kuvataan eli sidotaan vastat)
~tuuli on lounatpäiväz, ei ole soamois suves~ (aivan etelässä)
~se on soamoi omani lapsi~
~sormi lymmähyksestä kivistää~
~valgei on, noskoa eäre~
~suamois pohjazez on tuuli~ (aivan pohjoisessa)
~suanah pannah parkih nahkad~ (soana=iso tiinu)
~äjjygö sinul palkkua pidäy minun suandua da vellilöim piäständiä~ (paljonko pitää maksaa veljeni vapauttamisesta, kidnappauksiin ja rahan kiristämiseen erikoistuneet valkonaamat, vrt. laillistetut kidnappaukset eli "vankilat" ja laillistetut kiristykset eli "sakot", kaikki "virallinen"=mannekakkaa)
~hänell oli kyllä hyviv vaikiet soannat, a muitein oli niin terveh imehnini jotta~ (omat saannat, vieraat synnytykset)
~niim piilotsi jotta ei ni ken tietäis jotta lapsen soantah mänöy~
~sarjoveh on täys, heitin soannan~
~lapsen soandoa vaste kylyh kävväh~
~häi on Suojärvie soannoilleh, a kazvanuh on tänne~ (olla saannoiltaan jostain)
~siidä tuli soandaiga i pojan sai~
~soandahine sogei~
~vaigei oli soanduloadu ezmäizen lapsen~
~soandupäivii ei pietä, a nimipäivii pietäh~ (alkujaan ei kumpiakaan, nimipäivät=suunniteltu juhlistamaan vieraita "pyhimysten" nimiä, kaikki "virallinen"=mannekakkaa)
~suandutuskis kävelöy~
~vetty tuulel ryöpyttäy randoa vaste~
~seän vihmas sagendi~
~on heidä i kolmen alasta, harmiada, mustia, i ziapa~ (ziapa=soapa=jokin suuri käärme, tverin-karjala)
~on kuum päiviks vie jauhuo~
~soapkanrandu keätäh korvil vilul~ (talvilakin reunus)
~soappoota ei voi pitöö molomissa jaloissa~ (vrt. molemmissa jaloissa pidettävät omat jalkineet)
~lapsed on miestsurahized, kuus poigoa ku salguo, vai kaks käbysty, piendy tytärdy~
~soaroa sanou~ (saaraa=satua, tarinaa, vrt. Saara, Satu)
~häi malttaa äijän saaraa~
~dai suaru loppih~
~suaroa sanomah on nerokaz miez~ (saarojen tuntijat)
~en ottan koivusuarua~ (haarautunutta koivua)
~puuss on suara~ (soara eli haarautuma, vrt. saara=satu, vrt. puista "haarautuvat" pyhät sadut, koivu=heimojen syntypuita)
~katsos kulleh koivu kazvau kahtel suaral~
~sormisoarat i varvassoarat~
~joven suaru~
~kui säyneä, peä ylen terävä, händä enemmäl soaralleh~ (parikka-nimisellä kalalla)
~toizele suarale meni~ (suuntaan)
~elähez on äjjy soaroa~
~toim metsästä kakssuorahazen koivun~
~toim metsästä kolmisuorahazen lepän~
~sano yksi saaraine lapsil~ (vrt. satu)
~sano suarain ajjan viettäjez~
~emätedren suaraine on soperko~ (soperko?)
~katso sie tuossa om mimmoni kaksisuaraini kuuzi~
~monisuarani, keldane kukka~
~soarakkah moatah, rissaz jalgoi~
~kahtuannepäin kazvam puu on suarakko~
~hyvä on hierattoa händeä toammoizen muskan ker, ku soaraloukko kubizoo~ (hierottaa häntää, hih)
~lossill on suuret sarvet soaratsut~ (hirven kiertonimiä, vrt. volgan loz=henkiolento)
~soareikko därv on Seämärvi, kymmend enämbi~ (saarekas järvi)
~soarelazet tuldih~
~tulta kum polttima sielä suon soareksilla~
~suaretoi järvi~
~mäni meren soarirannalla~
~siin oli kaks abajoa, Soarennenässä~
~ku pitin därveh tuulou ni se soariloista kostau~
~kaksi soarda mie hänessä muissan, Mujehsoari, Nägosoari~ (järven kutsuminen häneksi)
~järven sydämel on soari~
~kalmist on suarel~ (kalmisto)
~magaimm yön soarez~
~suarez eläy~ (saarelaiset)
~suarittuo riäppyö söimmä~ (paistettuja muikkuja)
~vois ku suarit kalan, niin om magie syyvä~
~kala zuariiheze, void ottoa iäre~ (paistaminen=lainasana)
~suarikas on Kuolungijärvi~ (saarekas)
~tuukeh kuuluu, kustaht on haukku netsiz lähäl~ (haukka vai pöllö)
~soarimoaloil oli mustoida tänä vuon~ (mustikoita)
~salokalat on lomukaloi, sanotah suarivozet~ (saarelaisten sanomaa)
~ei soa soarnoil sanuo, virzil vedeä semmon on soma~ (saarnat ja virret, kerrottu ja laulettu perinne)
~eräs sanou yhty soarnoa yön, on mostu sanojoa~ (koko yön kestävää saarnaa, sanojat)
~dai se soarnu sih lopeh~
~vihman soarn om pitkembi tänä kezän, povvan tereämbi luvet~ (sateen saarna pitempi, sanan alkuperästä)
~sanom yhen suarnazen~ (sadun, jutun)
~sie mahadgo suarnazie sanella~
~kuoldih soarnaniekat muzikat~ (saarnojen kertojat kuolivat, miesten perinnettä, omien vai hevosmiesten)
~suarakas koivu~
~pagatsimpuun lehtet on suarakkahat~ (paatsaman)
~parikk on ku särgi, leviämbäine, peä nuokalleh, kaglu lyhyd, soaroikas händy~
~soaroikas sana, hyväh i pahah loaduh~ (monimutkainen sana)
~huonehesta soaru huohtau~ (kuumuus hohkaa)
~tänäpäi oli päivypasto, moin oli zuaru~
~ompa kylyssä suaruo~
~kylys on vie äjjy zaaruu~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
