~äjj on zoaruu voimattomaz, hiilav on kui tuli~ (zoaruu=lämpöä, kuumetta)
~kylyn zuaruzez lämbeilen~
~Peramoin suuz on suarukku~ (saarukku eli saari)
~on suarukkane tällä därvellä, Ligosoari~
~Rompakoz om moizii tsomii suarukkazii~
~kortesoarukkani~
~soarvoa olen nähnyn~ (saukkoa, sarva)
~soarvan nahka peijettih~ (vrt. peijaiset)
~suarva mäni jiän alla~
~suarava, kuin koira, dallat lyhyet~
~soarava veissä kävelöy~
~suarva jogilois elää~
~jallad on lyhyöt kui sagarvol~
~moal ku kyzytäh, veez elän, vees ku ruvetah kyzymäh, mie moal elän~ (saukolta kysyttäessä)
~sagarvo on koiran nägöne~ (vai koira saukon)
~veiz, ojiz, dogiloiz eletäs sagarvod~
~puhun pois pyhät kipunat, pyhät suastiet sammuttelen~ (loitsusanoja)
~jovez vezi sageni vihmal~
~perä sagenoo~ (taivaan perä)
~seä sageni vihmah~
~sagen ylen äjjäl ilmu~ (sakeni eli pilvistyi)
~vihmas sageni taivaz~
~ilmu sageni~
~ni meloa ei soa plukahuttoa, moized on säynäd arrat soadavad~ (säynävät arkoja kaloja)
~sai suadavan kädeh, pitkin piettävän regeh~ (talvihäät, reellä hakeminen)
~täz mie olen sormen soadavil~ (lähellä)
~suun soadavil on lapsed~ (huutomatkan päässä)
~silmän soadavil on därvi~
~mie heidä sinne kävelin soattelomah~ (vieraita, vrt. kaimaamaan)
~kosen niskah soaten~
~siihi sivottih siitä kassarihmah kiini se lepeskät ta ne rippu suorana siitä, kosson helmah soaten~
~puolipaltoksi kutsuttih täh soate, pienet takit vain~
~puu kuorittih emäh soate~ (emä-sanan alkuperästä)
~tuo on hyvä oksatoim puu ladvah soate~
~kaglah soate~
~tukat pität, perzieh soaten~ (Vetehisellä)
~teältä ylähöätä Röhöstä soatehan ne mäni jovet~ (jokien yläjuoksut)
~lunta polvesta suate~
~lunta vyöstä suate~
~moasta soate taivahah~
~vetimä kaloa iltah soaten~
~sem pivus starina, kun oj juossun tähä soati~ (vieraat starinat, vrt. story)
~muistelov puoleh yöhö soate~
~päiväv valguondah soate voippi tuulastoa~
~muissinsuovattah soate pietäh rihmoja~
~svätöih suate~ (pääsiäiseen saakka, kaikki kalenteripyhät=mannekakkaa)
~do matkoau toine kuu siidä soaten~
~päivä on jo missä soate mänössä~
~ka jo olemma silma ikävähänä soaten vuottat~
~vierahien soatoz oldih~
~kalmas soatoi~
~andilahalla itköu kylyh suattuassa~
~siatetah miah~ (maahan)
~soatettih gostjad mettseä myö~ (vieraat)
~suatoin lapsen kodih ehtäh~
~se on nyd valmis, soata vai vedeh~ (verkko)
~sanan soatoi~
~sano tervehyttä Suojärvil - kebie soattoa~
~hyvä seä on, soatammo vedeh verkod~ (verkkojen saattaminen)
~suattua yhteh~ (naimisiin)
~lapset soatoi kengäh~ (saattoi kenkään, laati lapsille kengät)
~pojjan suatoi aigah, kazvatti suurekse~
~a mie en soata uija, vaikka olej järver rannassa kasvan~
~sitä soattau ni siltäh syyvä, se on niin kypsi~ (kuivattu liha)
~sitähän soattau loatie tuohesta hos mitä~
~sillä soatto keitteä, siinä kiehu vesi~ (tuohiropeessa, omat ja vieraat astiat)
~laalaa pellossa ylähän~ (leivonen)
~sohassa pietäh heinästä i pelvasta kolotitah~ (soha=lato, tveri)
~lehet sohahtih, pöpöi matkai~ (pöpöi eli kyy, omat pyhää / henkiolentoa tarkoittavat sanat)
~mado heinikös sohahtih nulahtih~
~tuulemas sohahtih~
~hillaizes sohahtih korvah~ (sohahti eli kuiskasi)
~vihmoa sohahutti~
~raistu sohahutti~
~ka hyvin lähtöu tuohi, vain sohajau~
~vilizii sohoau matkatez räkel~ (kyyn kiertonimiä, liikkuvat hellepäivinä)
~vihmas sohevui pilved~
~sohiendi vihmah netse pilvi~ (netse=tuo)
~metsän sohineh~ (kahina)
~pihlajat paloassa ruvettih sohizomah~
~mavot sohissah~
~mettsä sohizoo, tuuloo ylen äijäl~ (suhisee)
~pilvi tuloo sohizoo vihman ker~
~tuli sohizou märris halgoloiz~
~vezi sohizou koskez~
~mado sohizou, piän nostau, avoau suun~ (kyiden ystävät, miksi pelätä sokeaa kulkijaa)
~tuuli sohizou~
~mado sohizou~
~midä sit sohizetto, vaikkane olgua~
~korvas sohistah, ei meile sanota~
~pilvi sohistui nouzi da vihmah padzahtih~
~mado lehtilöi sohizuttoa~
~tuuli sohizuttau pertin seineä vas~
~vihmuu sohittau lujah~
~yhtiäldä päin sohka i toizielda päin sohka, i täh näin sohkiim piällä ruvetah liadimah vielä pialikkazie vastah~ (majaa tehtäessä, sohka=haara tai koukkupäinen seiväs)
~sohkii pietäh sobien libo verkon kuivatez~
~kuule, sohoi nulizou, kattsei~ (sohoi=kyy, katsei=varo)
~teä sohoi~ (tämä on sohoi, kyystä)
~sohoi nokkai~
~kazvau sohottau heiny nygöi~ (heinän kasvu=yksi näkyvimmistä asioista heinäkuussa, kukkaloisto näkyvämpi, omat kuun nimet=jokaisella omansa)
~vihman sohu tuloo~
~tuulen sohu~
~tuuli sohou~ (suhisee)
~vesteä pidäy, soihkendoa rein jallastu~ (veistää, kaventaa)
~metsoi soibi~ (on soitimella)
~kandeles soittau sojjuttau~
~tuuli soijutti puuloi koadoi~ (soijutti eli heilutti)
~aldo vettä soijutti rannal~
~aldo randoa vas vetty sojjuttau~
~taivaz om pilven soigalehil~
~pilven soigarehed~ (kaistaleet)
~soigie hauda loajittih moan seämeh~ (tervanpolttoa varten)
~siitä oli semmoiset kuirit, koissa loajitut puulusikat, semmoiset soikieset ta matalaiset~ (omat=itse laadittujen esineiden nimet, vieraat=ostettujen esineiden nimet)
~aldo soigoa rannal~ (loiskuu)
~vezi soigau, ravieh tuulou~
~magoaa soikottoa~ (pitkin pituuttaan)
~soilahtoa pitkälleh, huogavumah~ (keikahtaa)
~soilakka puu~ (pitkä ja solakka, vrt. Soili)
~se oli Vuonnisen kylä semmosessa soilukassa~ (lahden poukamassa)
~soutamah soilukkoa, ta airuomah oavum pohjoa~
~soima toiseh sopiu, vain ei omah ittsehes~
~soimakk om mutsoi, ei anna hoivoa hengel ukolleh~ (miestään soimaava vaimo, monet huomioista poikkeamia, tavallista eli hyväksyttyä ei tarvitse sanoa ääneen, yksi syy kerätyn "kansanperinteen" vierauteen)
~vesi soimiu venehen~ (nousuvesi vie veneen)
~kattolauvat pannah soipellustah, syrjä syrjäm peällä~
~pitkän soirakko puu~
~hörötä soitandu~ (vrt. kuuntele)
~azeta soitandu~
~soitandalleh on kandeleh, kieled azetetud~
~soitoksie kuundelemah on rakas~
~läksi vejet silmistähe, itseltäkki soittajalta, pyriemmät pyyn munie~
~yks sanoi lauloa, soittaja eändä kannattoa~
~täz miehes tuloo soittai, gu nuorennu do hyvim maltaa soittaa~
~soittajazie pietäh~
~soittajazie kuundelin~
~siidä vägi tuli kaikki, kuuldih soittua~
~rakaz on soittoh~
~käpy käski laulamah, verkon silmä soittamah~ (työlaulut)
~soitol soittoa~ (soitto=ruuskoi, nemetskoi, balalaikku, skripku, pilli, truba, ts. soitto=vieraat ja ostosoittimet)
~kandelehel soittoa~
~helävytteä soittoa~
~rämävytteä soittoa~
~sulavah soittoa~
~helävästi soittoa~ (soittoa kuvailevat sanat)
~pillil soittau~
~keveäl joga linduzel kieli soittoa~
~katso linduzet soitetah kulleh keveäl~
~linnut soittah matkatez, lulletetah matkatez~
~kieldy soittau kui lindu~
~oigie korva soittaa, kiitetäh, hura korva soittaa, kirotah~ (korvien soiminen)
~naba soittau, syvvä pidäy~
~kuni suoni soittau, sini eleä pidäy~
~eräs pinoiheiny kaunehesti soittau puhujez, onz on syväin~
~hyväsoittoine kandeleh~
~soittonero on hänel, häi kohendoa maltau~ (osaa korjata soittimia)
~vanha soittovirga rubei häviemäh~ (vanha soittotapa häviämään, olikohan koskaan omaa, vrt. kielisoittimista pitävät valkonaamat)
~butesta soittuzie liajitah~ (putkista, omat soittimet=omista aineksista)
~vatsan kivissyksez yön soiverdelih~ (pyöriskeli)
~vihmuu sojottau, lujah vetty panou~
~hammaz lohkei, soga jäi sih~ (soka=piikki, terävä reuna)
~ongensogani, kudai kalan tartuttoa~ (ongen väkänen)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
