~kiven sokareh~ (palanen)
~näi hyvin ei, sogelahk on~ (sokea)
~sogelikko kallivo~ (sokkeloinen)
~pidäv vediä tuhkat pätsin sogeloz~ (kolosta)
~niit on sogelikaz, pukkeluo on äjjy~ (niitty sokkeloinen)
~jänöi juoksou sogeloittau~
~kodi sogeloittuu, perttii laitah liigu~ (liikaa pirttiä)
~sogevuksis päiviz därähtih tuleh~
~teräväh koira pennut soau, muuta sokiena syöttäy~
~yks oli sokie ukko meän kylässä~
~oligo häi roindua myö sogei~
~soandahine sogei~ (syntymäsokea)
~sogied ei pie viätellä, itse kävelöy~
~lapset kizatah sogie peittoh~ (ovat sokkosilla)
~ahvenen sokie~ (pieni ahven, sokeitako)
~sogeipoarmu om pienembäine toizii poarmoi, deävih vähästy dällettäväs suuriipoarmoi~
~sogiepormat terväh voibi tappoa~ (helposti)
~sogeipuarmu, hoikku da pitky, jälles suurii puarmoi~ (tarkoittaa pikku paarmaa, ei täplikästä)
~ho sogiepoarma, netsidä ku ed näe~
~oli sogeipäiväne viizi vuottu~ (sokea viisi vuotta, ennen kuolemaako)
~sokka pöndzötteä, hammasta on kivistänyh~ (sokka=suupieli, leukapieli)
~sokan on kulleh puhaldannuh sinul~
~älä sokkii syvi, ota sokkaluud minuz eäre~ (lopeta haukkumasta)
~sokkuhambahii hoz n oliz ei, k oliz ezihambahat, sid oliz niih dieloloih parembi~ (etuhampaat poskihampaita parempia, parantavaan taikaan)
~moin on kylläine, ga sokkuluuloi ei nävy~ (leukaluuta)
~marjan sokko~ (mehu)
~vesi sokkuu~ (laskee, laskuveden aikana)
~sokkuvesi~ (laskuvesi)
~ei ole padah pandavoa paginoiz~
~pajattau soglottau korgiel eänel~
~kallivon sogoine~ (kolo)
~syötä ku sokolua, aja ku voronua~ (sokola=haukka)
~kuin sie elättelietset, sokola, miun ihalmo~ (armaani, hellittelysana)
~se on katso sokol aiga, ga iäni lähtöy suuz~ (kovaääninen)
~kuldaine sokolaine, älä itke~ (vrt. sukulainen)
~mässärrät paissa ku soksulane~ (soksulainen=äänisen vepsäläinen, haukan heimoko)
~soksulazet paistah kummah luaduh ylen, ei sua kaikkii hejjäm paginoi ellendiä~
~soksunkieleh pagizoo~
~mänet tuosta tsoheran tsokan kautta, solahat lomah~ (vuorenhuipun kautta)
~haugi solahtih vezirannas~
~tolkun lahn oletteli, ga solahti vai pagei~ (lahna)
~vihmoa solahutti~
~vihmuu solaittau~
~pitän solakka, hoikka da pitkä~
~solakka puu~
~solakka tyttö~
~solakoitui kazvahuu, ennen oli näiviskö moine~
~vihmah soleudu~
~vattsa solevui paskah~
~om muitenki rauvuskoivu pitempi ta soliempi, hyvin sen tuntou~ (hieskoivua pitempi)
~vezi solizoo virdoaa ojazes~
~vanhembad ni moat ei ruvettu, k ei oliz mitahto vyö~ (ilman vyötä maaten, suojeleva)
~oja solizou matkoau~ (elävä olento)
~vihmuu solizou~
~ojaz vezi solizou~
~kalat solissah rannal lämmäl seäl~
~kezoil solistah lapsed~ (uimassa)
~vihmui solizutti~
~kossossa on miula viisi solkie~ (solki=kankaan leveys, kangaskaistale)
~monella solellako luajit kosson~
~siittsakossot ta ahlitskokossot niin ne oli kuusisolkisie~
~solkiheinä~ (nurmikka)
~solkiheinä~ (kastikka)
~nelläsolgine rättsinä~
~ka kuv veny käsi ni siitä venymärihmoa solmieltih selän takana~
~mist on suonet sorkahettu, siih suonija solmiellah~
~umbisolmi~
~vieldettäy solmi~
~kun poronsolmuh solmiet, hyvä on kerittöö~
~käsi kuv venähti siih venymärihma loajittih, ta solmut solmittih kolme yhekseä~
~verkko solmitah kudohez, doga silmy~
~lapset kävelläh vyöttä~ (paheksuen, vyö=taikakalu)
~veneh hyvä juoksomaha, lipie solottamahan~
~solouniekku, suvi da randusuvi ne om parahat tuulet~ (lounastuuli, lainasana)
~solouniekk om merituuli~
~pakajau kun solovei laulau~ (satakieli)
~solovei ylen kaunehesti pajattau päivänlaskun da nouzun ken~
~vezi soltsottau kivikkojaz~
~vihmuu soltsottau~
~hongaine puu zoltonou kuivahuu~ (kellastuu)
~zoltoinkarvaine muju~
~järvi on jeän soluloil~ (hileillä)
~Muldusellän da Moasellän välil on kallivon solukku~ (solukku=välikkö, sola)
~nälgyhukad istutah mägilöiz, solvakod vai rippuu sokiz~ (poskipussit roikkuvat)
~somerikko~ (sorainen paikka)
~tanteret sulikse maikse, sulat moat somerikoikse, somerikot hietiköikse~
~kaikilla oli vittsasomba, a pedramiehillä nahkasta tehty ristikkösomba~ (sauvan sompana)
~se kun neät mies hiihtau ta sompisauvan tilat jeäy lumeh~
~sompasauvoissa hiihtau~
~kolmi sonkoa soat~ (sonka=lohi)
~sonkaharva~ (lohiverkoista jamottu nuotta)
~lumi puut sonnistutti~ (taivutti)
~sonnistau lumi kai puuloi~ (käyristää, taivuttaa)
~puut tuulel sonnistuu~
~sonnohkot sukset~
~äski se on hyvä hiihteä, ku on sonduo suksem pohjas~ (kaarevuutta)
~sukses ku on sonduo, kebiemb on hiihtiä~
~suksi on sonnolleh~
~sondovat suksed, keskkoht ylembä~
~suks on oigei, pidäy sondovuttoa, panna painejih~
~soba om palttinaz laittu, a paid on siitsaz~
~soba on järei paidu piikoiz, kaglaz on rihmaized, ei nybleä~ (nybleä=nappeja)
~sobah suorietset~ (pukeudut)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
