~soatoi sobah tyttäred~ (vaatetti)
~suomi sovad, rubie moat eäre~ (suomi eli riisu, oma s, vieras r)
~sobii myö miesty vastatah, paginoa myö kaimatah~ (otetaan vastaan, saatetaan)
~hibjusoba~ (vrt. alusvaate)
~piälyssoba~
~sovan vällendi~
~vähäl soval on lähtennyh matkal, vilul aigoa~
~sovissah mäni moate~ (oudoksuen)
~sovissah istuu, ei jaksai pertih tulduu~ (jaksai eli riisu)
~sobie purzutetah kartassa~ (pesukartussa)
~poron ker ei pie jättiä sobii, huuhtella pidäy hyvin~
~sovat pidää puzerdaa da pannah kuivah~
~tytöll ollah sobahizet~ (kuukautiset)
~sobahiziz on~
~sobahuuhmar, tsurkah laittu haudaine kui padaine~ (pölkystä kaiverrettu pesukarttu)
~uuzi sobaine pestyy peäl, puhtas pannah~ (lapselle nimeämisen jälkeen)
~täs on tyttözel sobazet~ (lapsille laaditut vaatteet, vrt. lähekkäin
elävät sukulaisperheet)
~kyven lykkävyi sobazeh lapsele~ (kyven eli kipinä)
~sobakerdu, midä yhten aigoi peäl pied~
~sobaliipoi lendelöö, a koi syöö tiedämättä~ (koiperhosen toukat, syövät vaatteita)
~sih pannas sovat, sobien välih huavoloih tuhkoa~ (puisessa pesusaavissa pestäessä)
~kai sobavuksed annoin tyttärel, midä vai pidänöö tilahez~ (annoin vaatteet tyttärelle, kaikkiin tarpeisiin)
~sobelo on ykspalahine, koivuz~ (puinen lasta)
~sobelol nostetah kaloa libo lihoa puaz~
~i soberittih tuas yhteh tukkuzeh koirazen i kazizen i muamon i ruvettih elämän paremmin iellistä~ (jatkettiin elämää koiran, kissan ja äidin kanssa, perheitä=monenlaisia)
~soperka~ (tukkakoskelo / jouhikoskelo / telkkä / jouhisotka)
~soperko on suurembi sotkoa, harmai, siiven tyvez on izäsoperkol valgie, pezä muaz~
~soperko tutettav ujjellez~
~laps moamassah ymbäri soperdeleh~
~myö elimä veikon gera, a siid emmä sobeudun, sanoima, erota pidäy~
~sobevuoz eletäh~ (sovussa)
~soima toizeh sopiu, vain ei omah ittsehes~
~hyö pahoin sovitah~ (yhteen)
~myö hoppuotima, emmä sobinun~ (hoppuotima eli riitelimme, omat hoput, vieraat striidat)
~hyö sovitah hyvin~ (yhteen)
~midäb kiistättö, ettogo voi sobie keskenäh~
~yksil yösijoil ei sovita hyö, muga riddelläh~ (muka=niin, silleen, eri merkitys kuin nykykielessä)
~myö hänen ker sovimmo, ni konzu emmo riidele~
~koiru da kaz yhteh ei sovita~
~paras on kun sovitta, ei maksa riijellä~
~oppikkuo sobie keskenäh, parembi roih~
~sobiempezendyläht on erize syöndylähtiez~ (lähde eli avanto)
~ylemmi kandia i alemmi polvie~ (sijaitsee sääri)
~sobimizeh pagizou~
~ei toine toizeh sobivuta~
~hyö sobivuttih elämäh~ (yhdessä)
~jalloil vai sobloau rannaz, ei malt uidoa~
~soblau lämmäz viez jorssi~ (jorssi eli kiiski)
~pagizou sopottau hillaizeh~
~ta siitä oli teälä sopessa toas, niinkun naisilla kuulu se parahittoan~ (uunin puoleinen peränurkka)
~pertissä on soppi akkojen puoli, sielä akat perttih tulduo issutah~
~elä mäne soppeh~ (älä sekaannu naisten asioihin)
~miehet oli peräpuolella ta yläpuolella teälä niinkun stolan kokassa, ta siitä naiset oli paremmin teälä soppipuolella~
~eläkkeä niin hyvässä sovussa jotta vesikänä ei välittsi peäsiis~ (yhytyssanoja)
~se on hyvä sobu, jos keskenäh pereh sovus elää~
~sobuh ku ei dielo lähte, ga paremb on erota~ (dielo=asiat, elämä)
~yks purou, toine lainuou, heil om moine sobu~ (lainuou=pitää hyvänään, vrt. Laina)
~sobuh gu menöy, ga sid on eliä hyvä~
~sovun rikoi, ei sanalleh olluh~ (sovun eli sopimuksen)
~sobuzad ollah~
~sobuzah eletäh~
~sorassa vähän dyriembäizie on kivie seassa~ (jyriempäisiä eli suurempia kiviä)
~vuotettih huomeneszorah soahen~ (aamuruskoon)
~zora kahallah on, lumi lienöy~ (zora=rusko, lainasanojako molemmat)
~pimiess on vie zora, a vallotessa rännän andau~
~ei kezäl sanota, zora, vai päivännouzu~
~hang on silloin konza liennäh zorat~
~katso hännän jo keändi zorah päi, eär pidäy lähtie~ (otava häntänsä)
~zoraspäi kajostah~
~kazvoi sorahtih täl vuuvel laps äijän~
~lapsi kazvoi sorahtih~
~pöllässyin, vattsa sorahtih kai varbahien nenäh~
~mieli sorahtih hämmästyi~
~vihmoa sorahutti~ (sateen ääniä)
~kezreäy soraittau hyveä työdy, a ku ruohtimii lähtöy, sid nytserdäy~
~pitkän sorakka puu~ (pitkä ja hoikka)
~sorakka inehmini, eigo järie eigo hoikka, pitkeä vähäistä lyhembi~
~sorakka mettsä~
~sorakk on ilmu, ei juuri päivypasto~ (sorakka eli kuulas)
~pitkän sorakkani ruuhi~ (vrt. kuutti, molemmissa vieraalta maistuva tuplavokaali)
~vihmuu sorajau hyvin~
~koskez matkoau vezi sorajau~
~soratähti~ (aamu tai iltatähti)
~zoratähti, ennem päivän nouzuo da talvel päivä ku laskieteh~
~zoratähti nouzi, terväh päivä roih~
~ku Jumal syndyi, sid zoratiähti rodih~ (juudekakkaa vai omaa)
~zorateähti, huondeksel enne päivännouzuu, illas päiväl laskiettuu~
~zorateähti ymbäri projjiu taivahaz, kus päivy matkoau~
~katso miittumad on kirakad zorateähted, vilu aigu tämä~
~se zora uni pidäz muata~ (aamuruskon aikainen uni)
~soreikko~ (pitkiä ja vähäoksaisia puita kasvava)
~puu soreni kazvamah~ (pitkäksi ja hoikaksi, vrt. sorja)
~vihmas sorevui, pilvi nouzi~
~langoi soritah, poazmoi eroitellah viihes~ (selvitetään)
~sorevui kazvoi tobjakse tsomaste~
~nuorat soritah~
~vihmuo sorie pystypizareheh tyynessäh~
~elä sori latetta~ (sori eli roskaa)
~sygyzys ku zorii tuloo lämmät, keviäs vihmat~
~jo zoriu, om päivy nouzemaz~
~virzaimekse pidäy vallita hoikkazed varvad da soried, ei oksikkahat~
~sorei mettsy~ (suorapuinen, vähäoksainen)
~vein soriendi ojaz vihmuhuu~
~päivän vallottuu heittäy zorindan~ (päivä ja zora)
~ei olluh pilvie ni kuz, ku vihmoa sorioitti~
~vezi nenäz lähtöö, tseärä on~ (nuha)
~ojaz vezi pagenou sorizou~
~vihmuu sorittav vagavah tyynel~
~sorivui verkod~ (selvisivät, hyvä enne)
~mist on suoni sorkahtan, siihi suonta solmielen~
~alettih sorkata onkie nuoraselkäh, sylem peähä toisistah~ (solmia koukkuja pitkään siimaan)
~piipetti, pitkänenä, pitkäsorkka, lauloa, pii, pii, pii, harmoa, sorkad valgiet~ (harmaa pitkänokkainen ja jalkainen lintu)
~ku kerran sagarvon sorkka sapittaa, ammuin kurren sorkka kumsuttaa~
~minul sorkku puutui ragoh~ (sorkka=polven ja päkiän välinen osa, sääriluu, koipi)
~joga sorkku metsäz on~
~pitkäsorkkani inehmini~
~sorkkaluu~ (sääri tai pohjeluu)
~porohkuvoipusk om pikkaraine, luuhine, metsoin sorkkuluuz~ (taikakaluja)
~nuorembaite sorkkuluuhut soitti kun oli väinösty vägytty~ (väinön väkeä)
~suonikirves kesselissä, millä suonta sorkuttoa, jäsentä järskyttöä, pois tilalla entisellä~ (loitsuja)
~älä kiisselii sormeile, vuot annetah~
~sormekkah kävelläh~ (sormi sormessa, käsi kädessä)
~sormennokkie pakottaa~ (päitä)
~heng on jo sormennokiz, terväh vilustuu~ (vakavasti sairaalla)
~ezmäi varbahiz lähtöö hengi, ynnä i ylenöö, ynnä i ylenöö~ (hengen lähteminen)
~pizarehtu panou meheveä mostu ku sormempeädy~
~peigalo, ozutussormi, keskisormi, nimetöi sormi, tsagari~
~enzimäine, keskimäine, nimetöin sormi~
~kolmie sormie däriet~ (järeät eli paksut)
~mie panen sormen silmäm piäl, viegäh pirun silmän, jos valehtelen~ (sanottu vannottaessa, silmän vievä piru, sokaiseva voima)
~sormem pidvus palaine~
~sormil paistah kuurehen kele~ (kuurojen kanssa)
~sormie veitäh, kudai oigenov enne~
~keässä ne oli kintahat, ta sormikkahat~
~sormikkahissa ollah sormet erikseh tikutetut~
~sormikokkoa vedeä~ (koukkua)
~sormikokaz ollah~
~sormiluu sattoih~
~kiästä yksi sormiluu mäni poikki~
~ommelles pidää olla sorminahku~ (vrt. sormustin)
~sorminahkuheiny~ (kissankello)
~sorminivelem pidhuod~
~sormipelvaz~ (lihas)
~viel on sormisuara päiveä~ (päivää sormien välin verran näkyvissä)
~sormisuar on kibei~ (kahden sormen väli)
~nukka sormvedoh~
~lähtemmö sormivedoh, kudamal on enämbi vägie, sil kokotilleh pyzyy sormi~
~niist ei sormuksista soanum mitä selvöä oliko tyttö tahikka naimisissa olova vain siitä peälaitoksesta~ (sormusten myöhäisestä alkuperästä, kaikki metalli=vierasta)
~min verdoa mie näem päiveä täs sormuksez läbi, sen verda sie miuz vigoa näe~ (häätaikoja, vrt. taivutetun vitsan läpi katsominen)
~Anukses päi pietäh sormustu sormet tävvet~ (Aunus=valkonaamojen linnoja eli kaupunkeja eli sotilastukikohtia)
~katso meheväh vezi tuloo, sornie vihmuo~ (lorottaa, sataa kaatamalla)
~vetty sorniu ojaz~
~sornivui vihmah~
~nuotan soroine on kuus seittse syldy~ (soroine=verkon selyksien päihin jätetyt köydet joilla verkot jamotaan yhteen / joille verkot kootaan nostettaessa puikkarin asemasta)
~yölöiks kriepitäh nuottu soroizel da pietäh viez~
~jog on soroine lähil~
~kos soroine tulee, sid lähetäh venehet toine toizen rinnal nostandusijah tulduu~ (kahdesta veneestä vetämistä)
~sorozed jo oldih rannaz~ (soroisverkot)
~sorozverkko~ (nuotan uloin harva verkko)
~sorokass on kaksi hoaroa täss iessä, vail lakissa ei ollun tsorppie~
~pijettihhän sitä sorokkoa, näin oli otsassa semmoset tsorhoset siinä~ (tsorhoset eli sarvet, vrt. sarvilakit)
~yöksi otettih sorokka pois ta paikka peäh~
~vihmuu sorottau tyyneste~
~sorpikas hein on härkinheiny~ (piikikäs / haarakas)
~laulaa nuori Jougamoni, sorzazen on i soili, laulaa vanha Väinämö haukkazen havuili, sorzazen on sorraldaa i perraldaa~
~sorruksendelov vähäväliz lapsud, jalloitteleh~ (kaatuilee)
~eän on sorruksis~
~sorsa, se tulou niinkun kalalla~ (maistuu kalalta)
~muutu mussaksi sorsaksi~ (loitsuja)
~sitä parennettih kylmänyttä sorsar rasvalla~
~zelezinä, jouhisorza, hoabana, tavi~
~kevyällä tulou äijä sorzua~
~tavit, koskelat, hoabanat, suuri sorza~ (sorsasukuja)
~sorza kreäkkeä~
~tavi s om pienin sorzu~
~ohoh se on vie sorzu lennoz, muna perzies, kudoah uumeneh vie munii~ (sanotaan toiveen toteutumisesta, ollessa vielä epävarmaa)
~konzu sorzu uidamah, sid vezi perzien nouzemah~
~miepä se laulan lapsellani, soittelen mie sorsallani~
~lähin sorzih~
~sorzazed uijah jovessa~
~sorzampezä om mättähäz, moarannaz~
~ga sorzampoigii aldo viskou, kerran kuival, toizen vedeh~
~sorzampoigoveh~
~soudau sorzottau hillaizeh~ (sorsottaa eli soutaa kevyesti, eläimistä johdetut teon-sanat)
~sordaja~ (kaatumatauti)
~akka lähti sorroz eäre~
~koskenn ei, purrunn ei, a sordi, lykkäi sellälleh~ (pikkupoikien kanssa paininut karhunpentu, oma metsässä kasvaminen)
~rubei lehmii sordamah se mettsy elävy~ (karhu, jos mainitaan nimeltä kesällä)
~kondien sorrettuu lihoa ei syvvä~ (kuuluu kontiolle)
~sälgyy hukat sorrettih~ (vieraat varsat, omat hukat)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
