~mie löysiv veitsen keskitieltä, kel lienöy sortan~
~siitä sortaa partisen ta levittää reätyh latvat vähäsel limekkäh~ (oikeaa karjalan kieltä, ei venäläisiä lainasanoja)
~tuuli sovat kuivas sordi~ (sovat eli vaatteet)
~tuuli sortau~ (painaa venettä vinoon)
~mäköit sorretah verel ittsie~ (mäkäräiset)
~naini sortau miehen luonnon jotta ei mies ole vihani~
~igävä mielen sordi~
~sanal sordoa toizen selälleh~
~sanal sorrad, polgemizeh pagized~ (vieras sanalla sortaminen, vrt. "julkinen sana", oikean suomalaisuuden vastakohtaa)
~kontie sortau eänen~
~mie sain eänen, jotta huhusij jotta se läksis pois, kontie siitä~ (toisten menetettyä äänensä)
~toista i sorttoa ollah, kagramöntti i kondie~
~oinastuksiz oled ainoz, sorduiled~ (hajamielinen lapsi)
~puuda metsäs tuulel sordui~
~kivie nostahes sorruin nenälleh~
~mettseä sordui tuulel~
~vattsu sordui notkiekse~
~ei ole suruh sordunutta, eigä abieh alendunutta~
~siendä puhassetah soruloista~ (soruloista eli roskista)
~virran soru~
~vihman soru~
~vein soru~ (ääniä kuvailevat sanat)
~silmälähtö, häness eule ni sorusta ni midä~ (silmälähde)
~latett ei pie sorustia~
~pane lapsel sosku suuh~ (tutin itäisempi lainanimi, selvästi vierasta perinnettä)
~soslejeä~ (sohjon peittämä jää)
~soslieni jeä~
~sosottau ku soksulaine, itse oliz dogelaine~ (murteita kuvailevia sanoja, vrt. Jokisten suuri suku)
~vihmuu sosottau~
~mardoa kereäy sossiu~ (sossii eli kokoaa)
~varustim panna verkoloin rovvatez, rougoa, tuhkoa, vetty~ (verkkojen värjäämistä)
~sostavoa pannah uvvalnah~ (aineksia rohtoon, kuulostaa lainasanoilta)
~kun sota paukahtau, miehet viijäh~ (valkonaamojen kuvottava sotaan pakottaminen, "asevelvollisuus")
~sanoista sovat tuloo, kibunoista muat palaa~
~lapset sodaizil ollah, sodoa toivotellah~ (sotaa leikkimistä paheksutaan, sanakin lainaa)
~soutipa sotka poikineh, tavi laulo lapsineh~ (sotka=telkkä)
~sotkam pezassa on äijäldi puuhhoa, koskelam pezassa vähä on~ (vrt. höyheniä, kaikki ö ja ä-sanat lainaa?)
~sotka on viizas lindu~
~sotkoa munitetah uumenih~ (uumeniin eli uuttuun)
~sotkal sil vie siived viheldäy ku häi lendäy~
~ota sotka, puhassa pinzakkaa~ (sotka=harja, pinzakkaa=puseroa)
~sotkazella piädä silitetäh~
~ta siitä se sotettih, sanottih sotennaksi~ (taikinan sotkentaa)
~sotke jauhod marjoin keskeh~
~töntsöikse sotkietah dauhuo da mardoa~ (töntsöikse eli soseeksi)
~savele keskeh peskuu sotki~
~sevotetau rugehizez dauhos taigina, muigieh vedee, ei drozdoa~ (hiivan itäisempi lainanimi, selvästi vierasta perinnettä, vrt. juuresta tekeminen)
~tahasta sotkie~ (taikinaa)
~savie sotkietah jalloil pätsin azujez~ (asuessa eli rakentaessa)
~huuhmareh sobie sotkoo korennol~
~soboa sotkietah kartah ligoh~
~läksi soita sotkomah, meren vettä vellomah~ (mikä se on.. nuotta)
~hilloin kerätes suoda sotkie puutui~ (sotkie eli tallata)
~meän välih sotkiihez~
~älä meän dielos sotkei, itse tiddämmö~ (dielos eli asioihin)
~sisarekset sotkottaret, rannan ruokoset kälykset~
~virtty sotseniu, azettau pajuo~ (sotseniu=sepittää, vieraat laulut=vieraat lauluja tarkoittavat sanat, talteen saadussa hyvin vähän (oikeasti) omaa perinnettä, parempi keksiä kokonaan uutta)
~minä tiijän parembi, gu omal silmäl olin kattsomas~
~ota roveh ta ammulla siih souhkalla siitä säkistä~ (souhka=puinen jauhokauha, kousa)
~soufk on puuhine, nokk avoi, rannad on, varzi lyhyd~ (vieras kalu, oma kuvaus)
~lapsi pagizou souserdau kaikenjyttyön~
~kalat kuj joattih nin nelläs kala oli soutajalla~
~piä pyydäjäl, sorkat soudajal~
~ta soutamalla souvettih ihan koko matka~
~sieltä Nykyttilästä piti soutoa sinne Leviehlahteh soate~
~mie souvin luuvosta ymbäri~
~myöstäjen soudau~ (huopaa)
~soutau ta myössyttäy~
~elä venehtä souva lepikköh~ (älä valehtele)
~suonet soudoa, assud vai peälittsi väes~ (soutaa eli sykkii, tykyttää)
~miula korvat soutau, omahini kuolou~ (soutaa eli soi)
~käzii opitteloo sovvandu kezäl, poikki meres ku sovvad~ (omat meret=suuria järviä)
~kun kätyttä souvatteli~ (ämmä lauloi kätkyttä soudattaessaan)
~lasta pidiä souvattua, kun parguu~
~kätkytty sovvattav emä ploatan ommellez~ (ploatan eli puseron)
~lastu sovvuttau kätkyäz~
~lastu sovvutan~
~kätkytty sovvuttau~
~piidzoinvarred on sogakkahat~
~sovankagluz on kahten sormen levevyz~ (omat mitat)
~sovanrind on viisivoittu~ (kirjailtu koruompelein)
~sovelmo piettih keskenäh~ (sovelmo eli sopimus)
~sovelmuz laittih~
~katso päivöä, nii silmät sovetah~
~gu voidu syöd äijän, ga sogened~ (liiasta rasvan syömisestä)
~soviksennellah, sobuh eletäh~
~sovind om parem riidelendeä~
~läkkä vierahikse miehikse, sovindol~ (sovinnon tekoon, perheiden välien sovittelemista)
~elämmä sovinnosti perehessä~
~sovites piettih~
~lapset pidäs sovittua~ (sovittaa eli vaatettaa)
~lapsii pidäy sovittoa, sovat heil azoa~ (asua eli valmistaa)
~tukiz on spilkad naizil, mysyl kem pidäy~ (puiset naulat, piikit, lainasana)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
