~kui poalikkane kovu heinä, korgie, a kessessä on tyhjä~ (heinien kuvauksia)
~pedäipuu, hongain i mändö~ (petäjän suvut, vai ikävaiheita kuvailevat sanat)
~mäne Dumala myödäh~ (vrt. mannejen "go with god")
~loadi meil moad, veed, da kaikenjyttyön elaijan~ (luomiskertomusten jäänteitä)
~soitti kandeleheh, reähky sidä myö ei ole soittoa ennem murginoa pyhämpeän~ (kanteleen soittoa ei pidetä räähkänä eli syntinä, koska pyhien kertomusten henkilöt soittivat kanteletta, omien ja vieraiden tapojen sekamelskasta)
~oldih virzud jallaz, sid lindzoinjuurih hänel jallat sevottih, sidä jälgie lindzoidu Karum marjakse sanotah~ (lillukkaa sanotaan Karun marjaksi, marjojen syntytarinat)
~pakaspärkky kylmänyöh pädöö, toittsi voitah ihopeä~
~löyvät ukonduuban i panet lyötändähize~ (vrt. ukonsienen)
~mökkilöil kiskotah, tuvvah kodih~ (parkkia, mökit ja kodit, vrt. talvileiri ja kesäleiri)
~raista pani Jumala kai moan valgieks~ (rakeiden jumala)
~koadunuh vez ei astieh soa~
~astuu salguine seläz, numalois päi tulou~ (numaloista päin)
~neidizen sravi, vägeh pidi~ (neitoja sraiskaavat valkonaamat, länsimainen "sivistys")
~revuz olet ku sreppan~ (reppana, r-alkuisten sanojen vieraasta alkuperästä, na-päätteen vieraasta alkuperästä)
~gostih lähten navol luo~
~kalakukkuo loajitah ta siiroata loajitah~
~sreäpittih ta enneim murkinoa siitä kyläh vietih niitä muisteliesie~ (lainasana rääppiäiset)
~loajitah leipöä ta kalakukkuo, sankie, rieskaista, kalittoa, röhörintoa~ (leivonnaisten nimiä)
~sreäpittih kaikki sulttsinat, kaikki kakkarat, mitä vain suinki~
~sreäppie pikkaraisie olattoja~
~meilä tänäpeänä sreäpitäh~ (leipomiseen liittyvät sanat lainaa)
~jalga srinkahtih, pahoim pollin~ (luiskahti)
~astuu srinkuttau kirmieste~ (ketterästi)
~struafuu pandih 150 rubloa~ (sakottaminen=yksi valkonaamojen käyttämistä alistustavoista, pakotti velkakierteeseen)
~hyö ollah korven rannalla~
~siid allon nenäz näimmö hyveä hiilihoaroa~ (näimme hiilihaaraa, koimme kauhua)
~ruotsi minuu sruastitti veitsen kele, tappoa tahtoi~ (veitsillä uhkailevat ruotsit, vrt. "puukkojunkkarit", oikea suomi ja ruotsalaisten asuttama suomi, vastakohtia kaikessa)
~mäni siitä vähäsel loitommaksi ta karjuu karjuu, mätästä luou milma vastah~ (karhujen luonteesta, välttelevät väkivaltaa)
~koski burhoav äijäl keveäl~
~stroitsampäivänä jokahini mänöy kalmisomah koatimah, jos hyvä seä ollou~ (helluntain vieraasta alkuperästä, kaikki kalenteripyhät=mannekakkaa)
~meil stroitsampiän koivuo pordahien edeh pannah, koivunvarbaizie pertih, jumaloin edeh~ (vrt. vierailta tuntuvat juhannustavat)
~sroittsana rahvas kävelläh kalmoilla, kaikilla koivuzet kiässä~ (vieras helluntai, omat koivut)
~siidä azettima kylym pohjan därvirannalla, viiziseinäzen~ (viisiseinäisen saunan, vt. kodat)
~pojjat erize tuataz, omat koit kohtakseh on kaikil~
~uuvel tilal, mettsäh loadi pertin~
~hongatoi om mium palsta, ostoa pideä~ (puuttomuuden vaivaamat karjalaiset, varastaa metsät ja sitten myydä ne takaisin lauta kerrallaan=mannejen "kapitalismi")
~kodisrojoz, huonusrojoz~ (asuinrakennus, ulkorakennus)
~koin sroju loppih, jo eletäh~ (rakentamista tarkoittavat sanat lainaa, vrt. kodan pystyttäminen)
~ängeries srongahti~ (ponnahti)
~jallas sronkahtih, painimes peästin kui, kuivoamatoi oli~ (painumassa ollut reen jalas)
~srongahtih dalgu öntästyhyy~ (nyrjähti, kompastuttuani)
~srongahtih jalgu polvez~
~jallan sronkahutti polvem peäh istujes~ (vieraana pidetty tapa istua, vrt. omituiset "stuolit")
~srongalleh om puu kazvanuh~ (väärään)
~stropilad on nellitahoized, pilatud, poikkizin levoh, al agjad on kumavusparrem peäl, yl agjoil nokad vastakkah~ (vieraat vuoliaiset / kattotuolit, oma kuvaus)
~pärelevol om proavilad, sit stropilad, sit pottoskad, sit päried~ (pärekattojen vieraasta alkuperästä)
~suurembis pertilöiz on kolmet sropilad, poikkizin levoh, nellitahoized libo jyrginäized, niil on lavvad pitkin levoh, lavvoim peäl päried~ (sropilad eli vuoliaiset)
~hiemansuud on strotsittud~ (tikattu, ommeltu jälkipistoin, lainasana)
~kahtel virvel ommellah kengii, strotsitah~ (vrt. rotsi)
~izändy on ylen sroogoi~ (ankarat isännät, toisilla työnsä teettäneet valkoiset mustalaiset, kutsutaan nykyään "pomoiksi")
~laudoa sruugatah sruugal~ (höylien vieraasta alkuperästä, kaikki metallinen=lainaa)
~seinäd om meäm pezennän valgiet, iässäh ei sruugata~
~kohtuizeks soatoi~
~hoabain ajjaz ei happane~
~tuulemah rubiaa, vongutah~
~sit ku plässimäh rubiebi, sit katkua sruunat kandelehes~ (kanteleen soiton pyhyydestä, plässimäh=tanssimaan, sruunat=kielet)
~peä seinäs stajahtih, en huolessah olluh pimiez~ (vrt. lainasana varovainen)
~stamesku, puuhizel pallal lyvväh peäh~ (talttojen vieraasta alkuperästä)
~stanadalgu~ (sananjalka, sana-sanakin lainaa, vrt. läntisten mannejen "say")
~staniloista siäryksen revitiin~ (housujen vieraasta alkuperästä)
~stankahtih sanomah yhen sanazen~ (vrt. lainasana tankata)
~minä teän läglätyst en ellendä, työ minun stankutust etto arboa~ (karjalainen suomalaiselle)
~laps muamoa palvoau, ainoz olla muaman kele~
~musteldih starikat da vanhat akat~ (miehiä tarkoittavat sanat lainaa, omat miehet=ajettu pakoon / tapatettu sodissa, "asepalvelus")
~huomeneksella arvauteltih, illalla starinoa sanottih~
~oliz meilä hyvä starina tästä miän elämästä~ (meidän elämästä)
~rubia velli starinal~ (vieraat veljet, vieraat starinat, slaavikakkaa, omissa kielissä erikseen nuorempaa ja vanhempaa veljeä tarkoittavat sanat, jokainen lainasana=syrjäyttänyt monta omaa)
~sanoi meile starinan, kui hyö ennen elettih~ (starinat=tositarinoita)
~starinoitsimmo hänen kera, ammui emmo nähnyh toine tostu~
~ildu kai starinoijah tuttavaksed, ku yhteh puututtih~
~ylen on starinoittsija, ei vaikkan ole~ (liikaa puheliaisuutta oudoksutaan)
~hänen ker starinoituin, sidä myö kodvituin tulendal~ (vrt. myöhästyin)
~staravertsad ei anneta kätty, sevätäh~ (vanhauskoiset halaavat, vrt. kotoperäinen nenien hierominen, alkujaan jokaisella suvulla omat tapansa)
~Lapil on vie starovieru~ (vienaa kutsutaan lapiksi, saamelaisten maata)
~taivasteleutuu puita ta heinie, ei sen pakinoissa ole peätä ei hänteä~
~käis kirboi stattsu, se meni pillim palazikse~ (stauttsu eli savikulho)
~savine stauttsu~
~kivine stauttsu, poltett enembäl, mustu~ (savisen ja kivisen erosta)
~stautts on leviembi korgevuttu, ei ole randoa~
~puuhiine stauttsu~
~koivuz, pedeäz, kuuzez, lepäz laitah pikkarastu pahkukulluu, onhai ku stautsastu lapsil~ (omat kulhot, vieraat stautsat)
~minä toin tänäpäi maamal stauttsazem mardaa~
~kallu on vähästy huvembaine stauttsoa~ (kallu=pieni kuppi)
~kullu on pystymbi stauttsoa~ (kullu=kulho)
~kezärinnois, tarvinverkoloiz, potkuloiz da vedongez~ (verkkojen nimiä, veto-onki=uistin)
~parzi stselugoil pilatah lauvaks da lahkoks~ (vieras sahaaminen, vieraat sahapukit)
~heitä juondu da taskaitsuz, opi roadoa~
~ei niitä varastan ni ken kenenkänä venehie~ (varastamisen myöhäisestä alkuperästä, vrt. "viikingit", länsimainen "sivistys"=mannetapoihin pakottamista)
~sellälleh heittyy, stiirahtaa~ (kellahtaa, karhun elämää)
~kiellin kieltämästä piästyö, vain tyttö stiiriyty mänömäh miehellä~ (ei totellut, meni miehelle)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
