~stitskahtih nenä ukseh, huolettah astuhez~ (vrt. huolettomasti)
~no mie en duumainu, sto on hukka~ (sto=että, välisanat lainaa, vrt. omituinen "kielioppi")
~pyhällä tuld iski, huonehed lekahtih~ (ukkonen, liikahti)
~olet ruskie kui robeh, siussas on ägied äijä~ (ägied eli kuumetta)
~mie haikostelietsen senentäh, sto tahon muata~
~sano hänel, sto min olen tiä~ (tiä eli täällä, oikean kielen ja keinotekoisen kielen erosta)
~i kuuled, sto kiimii do metsoi loitton kuz kiiminöö~
~rättsinässä on kaklusta, siit on hiemat, stoanut, ta emusta~ (stoanu=paidan yläosa)
~stuavoissa kuvotah~ (kangaspuiden vanhempi nimi, selvästi lainaa, oma kutominen=ei liity kangaspuihin)
~koillini tuuli on vihmatuuli~
~assu istumah, assu tänne stolan kokkah~
~vihmui, läbi lais tuli~ (laesta)
~sielä on kaikki heimakunda~ (heima eli heimo, vrt. eima, ema, eimo, emo, sittenkin oma sana?)
~stolba on trava moine muigie, kazvau mezoile i pustariloile~ (suolaheinä)
~otetah katatah i syyväh, heän om muigiene~ (muikeat suolaheinät)
~tikku stonkuttau pedeädy~ (tikka)
~barbane puhassettih stobi anza libestyis~ (ansaa jännittävä varpu)
~astuu harskieh~ (raskaasti)
~last on mostu hyveä da tsomoa~
~on ku pedeäm pahku~
~eänistis metsäz, emmo tie, ken oli~ (ääni=ihmisen ääni)
~kirgui aijoin syömäh, ei ole vie kalani kyps~
~peäluu stuimahtih tandereh, sorruin kui~ (vrt. lainasana skallo)
~pedru surahuttau liuguizeh jalgoi hangie myö~
~ei liikaha, ei inaha~
~se jänis niin suhahtau, suhahtau mänömäh~
~kondie suhahtih~
~tuldu puhuin suhaskoitin, ga virii jälkimäi~
~suhettau korvah hillakkaizeh~ (kuiskaa)
~suhevui vezi, terväh kiehastuu~
~metsän suhineh~
~midä siä tytöt piettäneh suhobaa, yksi vai suhineh menöö~
~lehet suhissah tuulel~
~mado suhizoo~
~kylmäd lehtet suhizou tuulel~
~vezi moas suhkahtih kiehuhez~
~moizen suhkehen ker lähti, g en voinuh tappoa~ (kyyt=eläviä olentoja, luotu elämään)
~mado suhkoa~
~perehes suhketah, itseks tirpetäh, ei sanota toizil~ (ei puhuta ongelmista)
~korvah suhkutetah, midä olloo peitettäveä~
~älä tostu suhkuta pahah päi, vie voizit kieldeä, k olizit inehmine~ (pahaan eli vieraaseen opastavat paapat)
~tytöt tsuppuh kerdävyttih, da vai suhobaa pietäh~
~kossen suhu~
~tuulen suhu~
~joven suhu~
~vetty suihkahtih veneheh, aldo lykkäi~
~hiihtin suihkahutin~
~ennen vanhaz rättsinäm peäl suihkai da lumeh vierittelih~ (vierittiin lumessa yhdynnän jälkeen, hedelmällisyystaikoja)
~suksen suihkeh~
~tulen suihkeh~
~aldoloin suihkeh~
~oravu suihkau puuz da puuh~
~allot suihkau därvel~
~tuli suihkoa~
~tuli suihkau pätsiz, lämbiöy kyly~
~suihkun andoi, vetty vihmui~ (omat suihkut)
~hiihtau vihkuttau, hiihtau suihkuttau~
~tuli suigoau rozih, ei soa lähil lähetä~ (suikoaa eli hohkaa)
~suigai löyly, kai lavvoil lähtid eäreh~
~katso kulleh viluu suigai uksez~
~löyly suiguau minuu ylen äjjäl~
~sujjuttau käzii kivistäy niveliz~ (suijuttaa eli vihloo)
~peädy suigailou kivistäy~
~ta siitä puuj juurella ommeltih tahi pajusta kisotulla suikalehella~ (tuohirove)
~suigarehil om pilvi~ (pitkillä suikaleilla)
~nälläz ollah ku zuikad~ (nälkäkurjet)
~suiluvenehessä, se oli nenä ta perä semmoni suikku~ (suikku=pitkä ja kapea)
~no ne oli semmoset, suilut ne oli, ei oltu niin kun se meäv veneh, oli semmosep nenät ta matalammat~ (suomalaismalliset veneet)
~kontie pesästäh suimastih~ (syöksyi)
~suimie on syömäh~ (ahne)
~kaiken suimi~ (ahnehti)
~kaikin suimitah händy, ei ni ken puolista~ (suimitah eli soimaavat)
~susi peällä suimistihe, karhu peällä koamistihe~
~suimistui minum peäl~ (vihastui)
~heän ei lähe toista kertoa mieroh ku petäjöä suinki soau koissa~ (vieraat kylät, oma pettu)
~suimpäihine matku~ (äkillinen)
~suimpäin lähti juoksemah~
~lähemmä lapset suistelomah~ (suistelemaan eli laskemaan mäkeä)
~räkel sustuttau, ei himoittaz roadoa~ (sustuttaa eli uuvuttaa)
~sustutti moizekse magoamattah~
~myötätermöä suissamma~ (laskemme myötämäkeen, vrt. suistua)
~suistima tsunalla alas termöä~ (kelkalla)
~suittoh panoo talveks~ (säästöön, talven varalle)
~marjoa suittoa talveks~
~eluo pidäy suittoa talveh varoi~
~korvo oli suittsi tsuppie, pohjattsi levie~
~joven suittsi, lammem päittsi~
~vetty suittuu därveh keveäl~ (suittuu eli kertyy)
~lindu karkkoi sujahtih lendoi~
~sujahutti suksil pihah hiihäldi~
~lendäy sujahuttau peätsköi, silmil ei soa noudoa~
~suju heil on keskenäh, yhted duumad, hyväd libo pahad~ (suu eli liitto)
~matka sujuo~
~missä vesisuoni oli nin sanottih jotta se vesipaju alko siinä sujuo~ (sujua eli taipua)
~sill oli niim pität tukat jotta se niitä kampasi vaskisella suvalla~ (Vetehinen)
~luusuga~
~puusuga~
~suga laittih pedransarvez~
~ota da suvi piä suvalla~
~andakkua suga, pidäh piä sugie~
~suvad oldih valgiet, luuhizet~
~viispiihizel suval ku peän suvin, ga k ed vagavu~ (lapselle)
~suka~ (litteä hauen pääluu)
~taivaz on sugahaizil päiväz ymbäri pakkaizel~ (sukahaisilla eli säteillä)
~kuudomain on kai sugahazil, moin om pakkaine~
~uinoi sukahti~ (torkahti)
~kalanluuhizet sugazed~
~vihmui sukkai~ (satoi rankasti, vrt. viivoina, näkyen)
~mado sugelehtoa~
~sugeloikaz merezi on randamerezi, siid on kolme kieldä jällekkäh~
~mado matkoaa sugeloittoa~
~matikka sugeloittoa~ (luikertelee)
~ruoppahah sugeloittau mado~
~kivellä istu Vetehini ta peätäh suki ta itki~ (veden pyhyyden unohtaneita)
~kum peädä sugimah ruvettih, pandih jumaloilla käspaikka edeh~ (hmm)
~sugihuu tulen, vuota kodvaine~ (hiukset suittuani)
~vihmuo sukittoa~
~nieglontasukassa on nenät nieglotut da varret tikutetut~
~yhtel puikol nieglottih sukad da i alazet~
~sukku villazez langaz nieglotah~ (sukka=sock, villa=wool)
~venan sukad laitah yhtel nieglal, a ruotsin sukad viddel~ (kaksi vierasta, oma puuttuu)
~sukat kuvotah, seäred nieglotah~ (kinnasneulalla, viidellä puikolla)
~pietäh sukkii i hattaroi~
~sukkoa kajjennan, ummistan~
~sukkulang om peän kudohez järiembi, seären hoikembi~
~löttö oli hyvin sukkela~ (tuohijalkine kutoa)
~jallal sukkela, silmäl vikkelä~
~kyllä se sukkelah pareni~ (sukkelaan eli nopeasti)
~mänetiijä kunne sukki~ (sukki eli luikki)
~sukkula puuhine, kruugloi pualikkane, rihma~ (tarvitaan verkkoa kudottaessa, kruugloi=pyöreä)
~i kiämi pannah sukkulpuikkoh, sukkulpuikko sukkulazeh i läbi loimis sukkulastu huskutetah~ (kangaspuiden osia)
~suksenkanda~ (takaosa / kannantakainen)
~suksemmävykseh pannah dalgu, tagan on kanduremeni~ (remeni=lainasana)
~suksemmäystä kengänneneä pideä~
~suksennenä~ (kärki)
~suksennokkii kouzuroitetah, keätäh yläh päi~
~se talvella aina läksi suksella~ (suksien aika)
~puusta loajittih sukset, mim peällä kuplettih~ (suosukset)
~suksiloilla mänimmä~
~suksel hiihti savahutti~
~puahtua sustu~ (paahtaa)
~laitah erähät sustu padvehistu~ (patvipuusta)
~suksem pohjoa myö loajitah kuuraine, sormen levevys~
~pahoilla suksilla on poika, opastun viinua juomah~
~suksiezez on~ (hiihtämässä)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
