~suksikoivu on oigeisyyhine, tyvi oksatoi~
~ku peäzet suksiladuh, siit laduo myö hyvä i hiihteä on~ (omat ladut, johtavat omiin paikkoihin)
~suksiladu moine on sinne mettsäh kaidu~
~sukssauva, alagjaz on ketsoi, ylagjaz on käzitila~ (agjaz=pää)
~sukssavakko~ (sauva)
~suksittamah lähti~
~jouttsenem pitäis olla niinkun imehnisen sukuo~ (ihmisen sukua)
~läksimä sukuo suurentamah~ (kosimaan)
~sukuhus on suopetäjä~ (petäjästä polveutuvat)
~omaa suguu vedäy~ (tulee sukuunsa)
~mikä se oli sukujah, em muissa niijen sukunimie~
~enne suguloi myöt naitih, a nyt kuhan on nägöpälläkkyö~ (sukuja myöten naiminen, vrt. kaksi tai kolme ristiin naivaa totemistista sukua, vrt. omituinen vieraiden naiminen)
~midä sugu, sidä rodu, sidä helei heimokundu~
~suguzin olen Korbiselgeä~
~suguizin olem Mikkizii, Lumbiloa~
~koko sukujuonto on oltu semmoisie kuihkoja~
~Vetehisen helietä heimokuntoa ta suurta sukukuntoa~ (vedestä polveutuvat)
~vesi valkie kultani kuninkas, suuren sukukunnan, helien heimokunnan kera, kultasien tyttäries kera~
~suuri sugukundu, helei heimokundu, tulgua yhteh tilah kai tämämpäiväzil palavil suuruksil~ (sukulaisten henkien kutsumista)
~tulkoa kostih meäl luoksi ta tuokoa omahiseh ta sukulaiseh~ (omaiset ja sukulaiset)
~hammas kul lähtöy, sugulazii kuoloubi~ (uskomus)
~sugulaizem pereä gostitetah, muit ei suvajja~
~heilä kun oli kolmella miehellä sukunimet, Karhut~
~pahus lienöy niitä sukunimie ennen tietän niin olomassa onko niitä vain ei~ (omien "sukunimien" luonteesta, ei olla käytetty nykyisellä tavalla, vrt. suvun synnystä kertovat pyhät kertomukset, tietoisuus yhteisestä alkuperästä)
~hä om mejjän sugupuoldu~ (sukupuolta eli sukukuntaa, vrt. joen puolet)
~omoa sugupuold on, hoz ei ole tuttavannu~
~se on därvi talvet sula~
~mua ol jo suloa~
~järv on sula~
~sulah muas sai~ (sai eli saakka)
~tänä vuona on sula mua, joule kylmän~ (joule=ei ole, ei=nej)
~on do sula dogi~
~kuni sula vez ollou~ (silloin saa lahnoja)
~kuni sulannu on sini puuttuu~ (ansoihin lintuja, lumen tuloon asti)
~suves päi on sula randu, pohjaizez om poudu~
~sula lumi~ (nuoska)
~pehmyt mua, se on sula mua~
~sulad niveled on nuorel aigoa~
~räkel päiväl on heil niveled sulad~ (kyillä)
~sulad armod om moamaz lapsil~
~sulaz mielez on~ (ystävällinen, kiltti)
~sula vattsa, ei voi vihoa pideä~
~muam oli sula lapsii vaste~
~keväizil on linduizil kielet sulad~
~sula seä, ei vilu eigo märgä~
~sulaz unez on, hyvin uinonnuh~
~sulaz unes havaitsui~ (heräsi)
~sula huima~ (pähkähullu)
~jos se sattu näin sykysystä olomah vielä jotta sulempi, siitähän niitä käytih talloamassa~ (tallaamassa soita)
~tulima sulah suate toimeh~
~syyzrusko suliksi kevädrusko kylmiksi~
~se on sulalla pideä luja~ (tuohinuora)
~oli suloa ligi jouluo~
~sulal ajetah reil, keveäl~
~suu sulalla, peä pälvellä~ (huoleton elämä)
~kuni on suu sulal, sini om pää pälvel~
~sulan sai neidine~ (sulan eli sulhasen, lainasanan taustalla oma sana)
~midä sulahyväzeni sanoo, jogo rubiemmo syömäh~
~sulahyväine minun ukkoin oled~
~suloalijan sai~ (sulhasen)
~sulil sanazil sulahaistas suloale, leppeil sanazil lepyttele~
~sulailemmos pätsin kohtaz vilus tulduu~
~sulaimeh ajoi~ (sulaan kohtaan)
~sulani~ (pälvi)
~abaratko vain sulajat saitta - sulajua suatih~ (myöntävä vastaus, kosintaan)
~sulamizilleh on deä~
~sulankeskine on, kuzgi lundu, kuzgi sula~
~sulandoin suli deä ilmai vihmattah~
~sulandalleh on lumi, päiveä pastau~
~sulandahine moa~
~sulandahiine kohtu diäl~
~sulapohjissa on jo moa~
~suloa kalad da puhkoa~ (sulata jäiset kalat)
~pälvittäy moan, suloau da heinän sih meheh työnyttäy~
~suloa lihad da pane rokakse~
~lumen sulai~
~diän sulai~
~muan suluau~
~räkk on, kai itsen suloau~ (räkki eli helle)
~hyvä viesti mielen sulai, peäzi vattsa aloilleh~
~sulgazima metson~ (kynimme)
~sulattau hang on, ei kestä~
~lundu sulatti viekse~ (vedeksi)
~sulavu mua, ei juuri sula~ (vu-päätteen merkityksestä)
~kentahto tulou sulavasti pagizuttai, huulet kubajau~
~sulava uni~ (miellyttävä)
~sulava seä~ (leuto)
~lehti jo puskeh joga puuhuol, sulavu keväd roih~
~sulau ilmu~
~ylen sulavah kuoli~
~viel on lapsella sulavaini kahallah~ (sulavainen eli aukile)
~sulavanat valvotah~ (sulat kohdat, eläviä olentoja)
~lihat sulavui, rokaks voibi panna~
~suleikko mettsy~ (pitkä ja suora)
~suleikko kortehikko~
~mua suleni, vie on kylmeä keskez~
~seä suleni, pakkazen jällel~
~seä suleni, lämmittih~
~omii vaste vattsu suleni~
~sulhani oli mielehini morsiemesta ni, ei muuta ku heät piettih~
~toimma siula sulhazen~
~sulahane, kumbane naittsou~
~täyzaiguine tyttö gu jiäy, ni häneh tulou sulhazet~ (kosimassa käymisen myöhäisestä alkuperästä, lapsille joita ei saatu naitettua omin keinoin, omituinen vieraille naittaminen)
~se läksi sulhasikse Ilmolah~ (Lemminkäinen)
~sulahaziks käin, g ei tulluh, parembie vuottoa~
~läkkiä sulhazikse~
~sulhaizikse menemmö, kuz on seitsen tytärdy~
~sulhani se on naizellah, jos ollah nuored molommad~
~hyvingö elät sulahazen ker~ (omista huolehtiminen)
~yskäh vai käzipaikad, mutsoil da i sulahazel~
~tyttären ku soannoo mutsoi, sid mutsoi akaks menöö, suluhain ukokse~
~siitä tuli seittsemen henkie niitä sulhaiskansoa~
~pannah ruokuo sulhaiskansalla~
~sulhaiskansa issutah lautsalla~
~sid neidine käspaikat panov vuarnoil sulhastuzmuzikkoin sobiem piäl~
~metsän izännät, metsän emännät, metsän vallan vanhemmat, metsän sulhoi sulkkuparda~ (omat isännät=metsänhenkiä, vrt. omituiset työhön pakottajat)
~sulhoilah lähti mutsoi, kodavävyn kodih~
~sulei mettsy~ (pitkä ja suora)
~sulikka~ (pieni hauki)
~sain hauvin sulikkazen~
~pitkän sullakka puu~
~häi on muga laihtunuh, kai sullistui~
~metsolla ollah sulat ylen kaunehet~
~piitsku on luaittu sullasta~ (piitsku eli pilli)
~kynäsulgu~
~siibisulgu~
~händysulgu~
~kynäz on sullad linnul~
~izätedril on mustat sullat~
~ennen naizien hattulois piettih sulgii~
~mustalpuhui sulgu~ (vrt. puhuva)
~kotkoa omal sulal ammutah~ (sanotaan lasten kääntyessä vanhempiaan vastaan)
~pyyhi suus sulkasella, huomena pyhä tulou~
~kuldaine sulgaine, tule vai tänne, älä itke~ (lapsille puhumisesta, vrt. lapsilleen tiuskivat väsyneet palkkaorjat)
~myödysulgaine~ (onnekas)
~sulgaperinöillä on ylen hyvä muata~ (höyhenpatjoilla)
~sulkkuheinä~ (palpakko)
~sulku~ (kalapato)
~suon sulku~ (lahdelma)
~no ne mäntih keveällä kun se lumi suli ta alko se kesä tulla~ (tuohimetsään)
~muurazmätäs sulau aivoin~ (aivoin eli aikaisin)
~kuni suot sulaa, sini kurret kuoloo~ (?)
~lumi sulaa lämmäl~
~moa sulau~
~enzimäi on kova hangi, päivysydämel gu sulaa sit tuloo sipsu~
~päivä poahtoa ylen äijäl, ka sih i suloa~
~tsakku räkel sanoo, ylen on räkki, onnoako sulan~ (omien satujen luonteesta, kaikki elää, tsakku=sääski, räkki=helle)
~moin oli magei, hos suus suli~
~tuuloni jumalan luoma,, siätämö sulo jumala~ (säätämö, vrt. sää)
~hänel hyvä suloi puutui~ (suloi eli sulhanen)
~suloikivie on harvazeh joga kohaz~ (vaaleita kiviä)
~sulttsinoa ajeltih niin hienokse jotta, se hiilillä kiukoan suussa paissettih~
~pyöryzä kuori ajellah rieskas tahtahas, paissetah pätsis, voijetah voil, suurimahani pudro pannah sydämeks, rannat keännetäh~ (sultsinan ohje)
~yhen sulad on naiduo da brihanna olles, ei kylmennyh naiduo~ (puolison luonne ei muuttunut häiden jälkeen)
~sumahtih pyhälly vähäl~ (pyhälly eli ukkonen, pyhä ilma)
~tuuli sumahutti merdy~
~tuuli puuloi sumaittau~
~sumakka seä~ (pilvinen, sumuinen)
~vihman sumakko~ (tihkusade)
~lumen sumakko~ (hieno lumisade)
~sumakui ilmu~ (tuli sumuiseksi)
~sumakoitti taivahan~
~pyhälly sumajau~
~sumiel kala tuloo nuottah~ (tihkusateella / sumulla)
~sumiel vihmuu~
~sume langieu lämmäl pakkazen jällel, diädävyksen isköy puuloih~
~kastien sume~ (vähäinen kaste)
~pimien sume~ (hämärä)
~pojat ei äjjää sumeila, gu mennäh~ (sumeila eli arkaile, vrt. sumeilematta)
~taivahan sumendi~
~sumendi seän vihmah~
~ilman sumendi~
~sumerko rodih, pidäy kodih lähtie~ (hämärän tullessa)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
