~taivas sumerzuu, pilvistyy~
~netse tsura kai sumerzui, vihmu tuloo~ (tuo puoli pimeni)
~vihm ei, a sumerdau~
~vihmuu sumerdau hienoizeh~ (tihuttaa)
~vihmah päi sumerduu~
~jo sumerduu, pidäy lähtie kodih~ (hämärtyy)
~jo huondes sumerduu~
~ildu sumerduu~
~itkus sumeni lapsi~
~sumeni ilmu vihmah~
~siä sumeni~
~vihmua hienozesti sumettau~
~lundu sumettau~ (ripottelee harvaan)
~sumettau, sienivihm on hieno~ (sienivihma)
~taivas pilveh kai iskevyi, sumevihman loadi~ (sumevihman eli tihkusateen)
~ilmu sumevui~
~ei kuiva nygöi sovad, sumevuz on~ (kostea ja sumuinen sää)
~sumie seä om pihal~
~sumei ilmu, vihmaksine~
~sumei on tänäpäi, ei heiny kuiva~
~sumien laski järvel~ (sumien eli pimeän)
~koski sumiu~ (pauhaa)
~äijäl tuuloo, hoabani sumii~
~tuuli sumiu~
~korvat sumii~ (humisevat)
~peä sumiu tsihvaz~
~lapset itetäh sumitah, itkie kitserretäh~
~tuulou sumizou kulleh~
~puut sumistah tuulel~
~koski sumizou~
~metsy sumizou~ (humisee)
~pyhälly sumizou~
~korvat sumissah, onnoakko juovuin~ (juovuin eli pyörryin)
~peä sumizou, johistah korvad~
~älgiä sumiskua magavoaigah~ (häliskö)
~seä sumistui, tuutsan loadi~
~ei se nin suuri summa kaikilta tulluv vain ainahan niiltä tuli~ (saaliista puhumisesta)
~siit on soatu suuri summa kaloa~
~astie sumbeni, livoitin kui~ (tiivistyi)
~sumbeni korvoi ligoh panduu~
~täyskasvuni heinä ei enämbi summene~ (tuuhene)
~sumovon heitti~ (tihkusateen)
~siitä kinsotav varren, jotta tulou sumpa~ (suuditsen kirveen varren, sumpa=tiivis / luja)
~loajittih semmoni pato, sumpa pato~
~sumpa moa~
~vakka on summa~ (tiivis)
~sumba on mua, ei läbäze vettä~
~ongituzveneh on korgiembi seälöin täh, pohju loatkiembi da summembi~
~sumba mettsä~ (tiheä, tuuhea)
~moatah sumpah~ (sikeästi)
~vez on sumba, joule palava~ (sumpa eli haalea)
~sumbu seä, viluttavu~ (leuto)
~sumpaseh on tikutettu nämä kintahat~ (tiheään)
~lohkota ovie, jotta sumpie pois höyrähtäy~
~auveroksi alla ilmojen, sumuksi merijen piällä~
~metsän sumu~ (kohina)
~kurret lennetäh sumun ke~ (äännellen)
~sumuu pietäh lapsed~ (meteliä)
~sumuza seä~
~sumuksin on, sumieh vihmuu~
~sumuseä, roduzel vai tsipetteä~
~koski sumuou~ (höyryää)
~vihmoa sumuou~ (tihuttaa)
~muan sunne~ (kasteen kimallus)
~ilman sunne~ (kuuman ilman väreily)
~ilman sunnondi~ (lauhdutti, su-sanan johdannaisia, vrt. suvi)
~vezi sundenou~
~kevätpuoli punaldah, sunnostah ilmad~
~kui lapsevui, ga sunnostui~ (rauhoittui)
~sunda vezi~ (haalea)
~sundo siä~
~sundo talvi~
~sundoi ilmu~ (lämpimähkö)
~sundane, eigo palava eigo vilu~
~ilmu sundovui, lämmäh päi~
~sundovutin veen~ (lämmitin)
~ku se rubei lämbiemäh, kuda kui sundovui, sid buukum piäl kuattih~
~lippahat litsottu, sundugat suitettu~ (sunduga=arkku, lipas)
~suota myöte kävelimä hillossa~
~oli semmozet anzat nuorasta, niidä pandih sih polulla~
~hyvä on suossa löttö, kirikössä kebie kengä~ (kirkkö-sanan vanhemmasta merkityksestä, monen lainasanan taustalla vanhempi oma)
~moine oli notkie suo~
~meän suol on äijäldi polvikkahie puida~ (meän suo)
~suol vai mätäs sulanoo, ga vigli jo viglitteä~
~suossa kazvau karbaluo~
~mie oli suossa garbaluo keriämässä~ (hea!)
~sie om pehmei suo~
~suol oli muuroin kukkua kai valgenah~
~astummo suon agjah~ (agjaan eli reunaan)
~kurret suoloil ollah keväjel~
~jesli hiän on suolleh, niin sanuotsou suohut~
~suolleh on joga sija vihmoil~
~suohautah hauvattih, ta siinä kaikki~ (karhunlihat, ei syödä sukulaisia)
~suoheinä, semmoni heinä~ (suovilla / jäkki)
~suoheinöä siitä niitettih, jonkuv verran niitä moaheinieki~
~suoheinäd om kovembad~
~suohkahutti suksel mäez alah, eigo langennuh~
~suohkai tulla ylen näbieh~ (rivakasti)
~neidine suohkau, sulhaizet tuldih, siibii vajai lindu~
~suohongu on lyhyd, oksikaz~
~suohormoa ni ken ei syö~ (suolla kasvavaa horsmaa)
~suohorm on vähästy lyhembäine rajakkohormoa~
~on hyvä suohorma~ (pitkä ja laiha)
~ukko täh on suajat soanut, akka ainaki apuna~
~sotka souti suojat rannat, tavi tyynet tylkytteli~
~souvammo netsinne suojemmal rannal~
~siä metsäs suojembat tilad on~
~ei ruohittu männä sen soaren suojah, kun sitä varattih~ (Pirunsaarta)
~suojah menem puun oal vihmaz~
~miun suojaz ollah lapset~
~otti armottoman omahes suojah~ (armottoman eli orvon, lainasanoja molemmat, orpous=tuntematon käsite heimoissa eläville)
~emän da izän suojeis ollah lapset~
~puun oal suojavuin~
~siel on tuuli suojembani, ei aldo käy~
~suojembaine on täz niemen tagan, ei muga tuule~
~suojon andau mettsy~
~suaren suojoh peäzi~
~suojostui tuuli~ (heikkeni)
~suojotuuli ei kosk emäten, on tuulen vastal mitahto~ (emäten eli suoraan)
~suojovuimmo suaren toakse~
~emä suojustoa lapsiedah~
~lindu poigii suojustau, därilleh tulou poigiel luo~
~suojägälä~ (lyhyt valkoinen vesisammal)
~suokanabrikk on varvankeraine, rajakkokanabrikk on hienombi~ (suopursuja kutsutaan kanerviksi)
~suokanarvo~ (suopursu / suokukka / vaivero)
~suokanarvoil ludikoida karkotetah~
~suokadai om pitkembäine kangaskadoadu~
~oled gu suokadai, et synny toizien kele~
~suokoivahani~ (vaivaiskoivu)
~suokoivu, syväinlanga musta, ei oksikas, pitkä~
~suokoiv ei kiänny jallakseks~
~suokoivu on lyhyöttävy, mustu syväin, dygei, roagattsu, hillah palau~
~rajakkokoiv on kebjiembi, lujembi suokoivuu~
~suokoivu om mähkättsy, jygei, pätsis tsihizöv vai~
~suokoivus on koja däriembi~
~suokoiv on niitsakko, jygei da luja~
~suokorteh on lyhembi niittukortehtu~
~suokulli äijäl bluukkaa~ (kulli eli kuovi)
~pitkynokk on suokuoboi~
~suokuoboid vihmoi vast eätäh äijäl~ (eätäh eli ääntävät)
~pitkä on nokka kui suokurmoil~
~kuules, suokurmoi vinguu kulleh~
~suokurmoi, pitkynokku on häi~
~kävelet kui suokurmoi, piä painettu~
~suokurmoit kuihkettau~
~suokurvittsa, eikö se se sama lintu ollu kun se kevöällä laulo jotta vikli vikli vikli~
~suokurbittsa vihmaa pajattau~
~suokudmoi sanou, kuulin kuulin kuulin, kujii~
~suokuuzi kovemb on leikata, pindoa ei ole~
~suokuuzi om pitkä, oksatoi~
~suokuuzel on tyvi järei, oksad lyhembäd, ladvu terväh hoikkenou~
~suokuutskoi piipettäy suol~
~suokuutskoi krätskähtäh pahah loaduh, garbaluo ainoz nuokkiu~
~ei ole suolua rokassa~
~ku ennisty mielespiettäveä rubied uvvessah suvaittsemah~ (suvaita=rakastaa, suvi-sanan johdannaisia)
~suolaheinä~ (aho tai niittysuolaheinä)
~kazvetah piendarih suolaheinät~
~suolaheineä lapset syyväh~
~suolaheiniä söimmä~
~suoluheineä syvvä voib itsel~
~suoluheineä kerätäs syödäväkse~
~rindoa röyskytteä, ku suolaista rokkoa syöt~ (suolan syömisen vieraasta alkuperästä, oma suola=suolaheinät)
~liemi on suolaine~
~ta siitä kuvottih löttyö, kesselie, tuohivakkoa, suolakopsoa~
~suolakopsa, kuvottih nellisnurkkani, pikkaraini, nellisnurkkaseksi vähäni matkoa kuvottih ta siih tuli niinku olkapäät~ (tuohiastioita)
~suolupuzu, tuohine, pyöryzy, nellitsuppine libo pidulittsu puzu, sargutuohez, kaglu kui butilkaz, nenäz om puuhine tölppy, tölpäz on nuoraine kiini~
~suolupökki, tuohine, nellitsuppuine aste, suus kaidenoo~
~linnullihoa kuivatettih kiukoassa, nin se ei siitä pilautun~
~ne livotettih, ta siitä suolattih, korvoloih suolattih talavekse~ (suolatut sienet, milläpä säilötty ennen suolaa)
~suolan kera keitettih eli ken kiukoassa paisto~ (keitetty ja paistettu lintu)
~lahna, haugi, säyneä i särgi suolatah silakaksi~ (silakka=suolattu kala)
~sieni on suolaten syödävy, gribaa keitetäh~ (sienet ja gribat)
~sienii suolatah, gribua kuivatah~
~suolavakka, juuresta luajittu~
~siih veteh pantih nuorta lehtie ta siitä se rupei parenomah~
~marjanheroa juvvah tsahottav~ (keuhkotautiin)
~suoleppä, musta syväin, laihani~
~suolepäz on koadzvettu pinnaz, vähä oksoa, mustoa sydämez, harvusyyhine~
~vielä i suoli puhkieu kuin jygiedä nossat~
~pedranvehku suolodmandehel kazvau~ (lotmanteella eli notkelmalla)
~mäne lapsuol lumi suomalla, om purum piha täyteh~
~se on suomalaista pohjoa~ (pohjaa, vrt. kantaa, sukua)
~Ohvon Teppana oli vanha isäntä, ta Maija oli hänellä suomelaini naini~ (vieraat isännät, omat naiset)
~suomelazie äijäl i ruotsitetah~ (haukutaan ruotsalaisiksi, vrt. karjalaisia venäläisiksi)
~suomenkieleh pagizou~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
