~skoliz lapsie suomennetah~ (pakotetaan lapsia puhumaan suomea, maksaa veroja=maksaa vieraaseen pakottamisesta, valkonaamojen suomeen luoman natsivaltion luonteesta, oikea suomalaisuus=kumpuaa paikallisuudesta, luonnosta ja vapaudesta, vastakohtia)
~suomez elähyy suomevui, ei seämärveks pagize~ (seämjärveläiset suomalaisten vastakohtana, vrt. "karjalaiset", oikeat kansallisuudet=pieniä, paikallisia, heimomaisia)
~matikkaini moakalani~
~vaim pagizoo suomel loaduh or ruottsi~ (ruotsit ja ryssät, valkonaamojen lempinimiä)
~lunta suomitah~ (suomitaan eli luodaan)
~lunda talvella suomitah labiella~
~suomi sovad eäre, rubie moate~ (suomi eli riisu)
~heitä suomindu, uuttu lundu tuuttsaa~ (lumitöiden luonnottomuudesta)
~kur rupiet puhastamah, suomitetah suomut pois, ta siitä vasta avatah maha~ (kalan perkaamista)
~suomuksetoi kala om matikku~
~suomuksetoi kala, matikka, reäpöi, kiiskoi~
~särrinsuomukseh levo katetah~ (levo eli katto)
~ahvenia meil ei suomussettaa~
~suonenvedo on jallaz~
~suonetoi liha on hyvä syvvä~
~dalgu suonevui~ (suonevui=alkoi vetää suonta)
~azie suonevui~ (mutkistui)
~suonda myö veri matkoau~
~suoni tykkeä~ (tykyttää)
~jalloiz on suonet kibiet kävelendiä~
~suoni tykkäy~
~mua suonii~ (maassa näkyy kasteisia seittejä)
~ku suondu vedäy, pidäy jalga keändeä pollendalleh~
~voi ku dalgoa suonistau~
~jalgoi suonisti mennyd yön, kai varbahii tukkuh vedi~
~taivas suonistui~ (alkoi pilveillä)
~älä suonitelle minuz ymbäri~ (nälvi, piikittele)
~suosoareksil olimmo, odvi vai peäzimmö, vähiz emmö männyh mettsiem märräks~ (olimme eksyksissä suosaareksilla)
~suondeikko, eu suuri suohut~ (kko-päätteen merkityksestä)
~suosieni suondeikkoloilla kazvau~
~suondielleh ombeli~ (suonteelleen eli hyvin, vrt. vanhempi suonilla ompeleminen)
~tyttös suondui, ei erota voi hänez~ (suontui eli kiintyi)
~pilvet ollah suomuzin~ (suomuspilvet)
~suonurmella kazvau vihviläistä~
~suopaivu, sitkiembi, pitkembi kui moapaivu, koja hoikembi~ (suo ja maapajut)
~suopaiv on sitkei, koja däriembi miku kangaspaivuz~
~suopaivuloiz da rajakkopaivulois kiskotah parkkie~
~suo on siinä, neät lammil laijalla~
~suoperä om mejjäm mua~ (jokaisella perheellä omat maansa, vrt. kaupunkeihin pakotetut nykysuomalaiset, oikea suomi ja natsien luoma suomi, kaikessa vastakohtia)
~se nurmi on suoperäine~
~sukuhunsa suopetäjä, rotuhunsa rosomänty~
~toit suolta suopetäjän, rannalta räsäkäm männyn~
~sukuhus on suopetäjä, rotuhus on ruskon vasa~
~suopedäjä, valgiepindani, suorie, ladvaz vai töppyni~
~suopedäj on lyhembi, oksikaz, poakssyyhine~
~suopedäj on jygiembi da harvusyyhine~
~suopohju niittu~
~ei siinä ole kuin pieni suopuga~ (puka=pieni suo, suonteikko)
~suopugalla on pedroa matannu~
~suopukkaini tunturil lomassa~ (pukkainen eli puka)
~Pistojärvellä sanottih suopunki, tuolla sanottih nuoruvaksi tuolla Kiisjovella~
~suobuolu on suurembi muabuoloa~ (suo ja maapuolukat)
~suopurassa on töpsy~ (suopura=niittyvilla)
~kisseipaita ommeltih, suorasta siitä voattiesta leikattih~ (vaate=kangas)
~varis suorah lendäh, a kodih ei yöks peäze~
~harmuat gribat kazvetah suorannoissa~ (gribat eli sienet, kuis lainasana)
~mettsykana eläy enembäl suorannoil~ (riekko)
~suoravaine nahk on kesken aigoa nostettu parkiz~
~suoravane on heän, sanou oigieh, ei sano silmien tagoana~
~suoreikko nurmi~ (tasainen)
~suorie moa~ (sileä)
~parzipedäj on suorei, vähemb oksoa~
~kuullun olen kyllä, vain en nähnyn suoristah ole~ (kontiota)
~pidäy suorita matkah~
~pideä suorita, lähten kyläh~ (suorita=valmistautua matkaan)
~tee sisältä tervehekse, käzim peällä käytyväni, sormin suoriteltuvani~
~hyväzesti suorittoa pidäy~ (pukea ulos menevä lapsi)
~suorita laps nets ielleh~ (valmiiksi matkaa varten)
~suorittoa pidäy oigenoo moa emä~ (vetäistä kuolleen vaatteet tulen läpi)
~laps jo suoritui, peäzöy pihal~
~robehella valoma vettä ynnä hibiellä, valauduhuo suoriuduma~ (kylpymenoja)
~hyvä on suorivo hänel, ei kylmä~ (suorivo eli vaatteet, vrt. suoriutua=pukeutua)
~suosammalda syödih männytkezän moni~ (rahkasammalta)
~suosammal on valgei~
~suosammalel pertti sammaldetah~
~suosara on pitkembi rajakkosaroa~ (rajakko eli aho)
~suottavalleh om mua, ei vie suolleh~ (ei vielä suota)
~vatts on suotolleh, ei ylen täyzi~ (suotolleh=kohtuu täynnä)
~suottoine miez, ei ravei eigo hillu~
~suottozeh tuulou, ei äijäldi, pitkäzeh da hillakkazin~
~roadakkoa suottozelleh, älgeä kiirehtikkeä~
~pidäs suottoizelles syvvä, ei väheä eig äijeä~ (vrt. kohtuudella)
~lapsie pidäs suottoizelleh pideä, ei ärrytteä eigo lyvvä~
~suovattana tulemma kodih, lämmittäkkyä kyly tulomaksi~ (vieraat lauantait, oma kotiin palatessa kylpeminen)
~suovitts on raimakembi ku rajakkovittsu, katkiou tereämbi~
~zubatka, hambahat kuin koiralla, silmät kuin vihazella kissalla, razvani~ (merikissa, merikalojen nimet lainaa, vrt. hammaskala)
~seä superdeleh, toittsi kadou pilvi, toittsi nouzou~ (supertelee eli oikuttelee)
~korvakkah paissah, korvaz da korvah supetetah~
~midä lieneh supetti korvah ni kuulluh en~
~kahtei paistah, vai supetetah~
~vihmuu supettau hienoizeh~
~vihmuu supettau, kuivann ei pie, da ni kast ei~
~maimaized veis supettau~
~kaikki subi kehnot ollah~ (supi=tyyni, järestään)
~subi suomelaine~ (aivan, täysin)
~subi mustu~
~supkaized jäniksennahkaized oldih neidizil, villat sydämitsi, peälystän ken, kingied vyön kohtal, puoles seäres säh~
~nuo ne suppuja kerättih~ (suppuja=raakoja muuraimia)
~rannaz da rannas surahtah halgiou jeä~
~lapset suratah suksel~ (suratah=laskevat)
~lapset suratah mäiz~
~jeäm peäl kävelläh lapsed, kengil suratah jeädy~
~suksel hiihteä suravuttoa hyväl seäl~ (oma liikkuminen=100% päästötöntä, vrt. natsien koko planeettaa hautaan ajava "kapitalismi", rahdataan tavaraa, kerätään rahaa, tehdään voittoa, kaikessa suomalaisten vastakohtia)
~surehi ni midä elä, kussai peä pyssys pyzynöö, ga pyzykkäh, koadunoo, ga sis sai eletty~ (oman elämän luonteesta, surutta pään kaatumiseen asti)
~surematoi on, eleä kui tuules~ (huoleton)
~surematoi tulii kudai tulou, ei pie hädäilläkseh~ (tulee kuta tulee, ei hätäillä, vrt. omituinen "kellon" mukaan eläminen)
~suremattah sano~ (huoletta, epäröimättä)
~tule suremattah, ei koiru pure~
~vezi surizou myödymoattavah jovez~ (vrt. myötävirtaan)
~vezi surgav kivilöin väliz dovez~ (surkaa=pulppuaa, ryöppyää)
~kybened surgau kuuzizes halloz~
~ei huoli surkutella~
~se surkutteloo, kel om paha mieli~
~kolme on surmoa matalla, sanopa surma ensimmäini~ (surma=tapaturmainen kuolema)
~ei surma kysy, ken oj joutava~
~kuulov luissah, jotta surma tulou~
~surma viran heädäy~ (viran häätää, virka=paha tapa, vrt. "viranhaltijat", vieraan yhteiskuntajärjestyksen harmaakasvoiset ylläpitäjät, suuri joukko rahalla lahjottuja nollia)
~ei ole niin rohkieda miestä ken ei ni yhtyä surmua varajais~
~kus surma kävellöö~ (kävelevä olento)
~olis täs surman suupalani, g ei näe surma tulla~
~surma kielen otti~ (vei puhekyvyn)
~surmast et uiji~ (pääse pakoon)
~äjjäl olet kirkei ga syöy surmu~ (vilkkaalle lapselle)
~nällin surmin kuoli~ (kuoli nälkään)
~surmaa pagoh älä lähte~
~pahal surmal kuoli, vedeh meni~
~ei löydynyh ni luun surmoa~ (ei mitään)
~ei lähe ni mil surmil~ (millään keinoin)
~surma kalma~ (kävi miten kävi)
~tuli surma libo kalma, ga lähen~
~mis on surmaheiniä, siellä i zellaheiniä~ (myrkyllisiä=parantavia heiniä)
~surmuheiny~ (kihokki)
~tedri ku puuttuu rihmah, ga surmulappah riputtuu~
~surmulaud on selläz, hoikal deäl lähtet kui~
~surmanalain on nengoizel tuulel ajandu venehel~
~ittseh surmai~ (vrt. varjosielu itse)
~hiän kado luunsurmattomaksi~ (jäljettömiin)
~surmuu pietäh, tölmetäh~ (surmaa eli meteliä)
~koskes pagenov vezi surniu~ (surniu eli ryöppyää)
~vaste naiduu häi surniu mutsoin kele~ (surnii eli pitää hauskaa)
~midäbo sie suret, elä kui tuules~ (tuulessa eläminen, oman ilon lähteistä)
~ei pie surta tyhjeä~ (surra)
~Vedehine kyökötteä istuu telal da peädy vai sugiu surruttoa~
~vezi sursettoa ojaz virdoaa~ (veden ääniä)
~pagizoo sursettoa hyväh loaduh~
~vein suru~
~lapsenna on suruttomoa aigoa kodvani~ (suruton aika)
~pidäs survahtoakseh kodvaizekse huogavuo~ (torkahtaa, levähtää)
~survelmuz, huuhmareh mi kerda pannah~
~surviazet yläh alah lendelöö da hyppelöö konz lämbimät tuloo~
~on sellaizie tsakkoja jotta survojaiziksi nimitetäh~
~do kevöällä survojaized nin dauhottih, kyllä tulou hyvä vuozi~
~survojazet hyppii, pohjazet tulou~
~survojazet survoo, vilut tuloo~
~survojaized on suurembat tsakkoi, pitkyjallad, ei purta, jeävitähez viluloi vaste~
~survojaized ruvetah lendelemäh, siigu rubiou tulemah~ (omat ajanmitat=omista asioista)
~survoliazet survotah, ilmat vilustuu~
~survoksem pidi soviz~ (piti survoksen, pesi vaatteita)
~survoteksiz on vie saved, ei ole valmiz~ (saven survominen)
~survottau puu~ (petkele, omat ja vieraat kalujen nimet)
~puolamarjat ne oli survottu jo sielä~ (marjahaudikkaassa)
~oli miula talveksi survottuo buolamarjoa~
~survomal panimmo marjat puttsih~
~saven survoi kartah~ (karttuun)
~survoo putskuttoa sobie korennol~ (vaatteita puisella sauvalla)
~soboa ezmäi livotetah, sid muilal pestäh, sit survotah huuhmarez, huuhtotah rannaz, arrol lykätäh~
~tsakat survotah~
~paha vuozi tulou kuin survojaizet survotah~
~pinoit survotah~
~veri susettau roanaz~ (valuu haavasta)
~midäbo työ susetatto, paiskaa äänehez~ (vrt. supisette)
~juoksi sunna suuret korvet, kärppänä lehot leviet~ (sunna eli sutena, noitien eläinhahmot)
~suku hos susina juoskah, kun itse ollou ihmisiksi~
~sammakoks män muttso, toine suveks~ (sammakoksi ja sudeksi)
~suu on kui suzel~
~oli vanhoa kui suzie~
~suss on vällyselgy vuattahiine piälyskouftu~ (sussi=naisten lyhyt toppatakki)
~no siitä kannettih sussietoista hampahie, kem mitä i toi sinne hyvöä~
~tuli händä sosieda tiijustamah~ (sosieda eli naapuria, ehkei sittenkään susi-sanasta, sudet silti omia naapureita, oma asutus=harva-asutusta)
~susiendah lähemmö~
~susied on yhtenkyläläine~
~häi on minun susiedu, rinnakkai elämmö~
~olimmo näid yhty mägie hejjän ker, susiedakset~
~sudakka on harmia, silmät harmiat, i sugahiin ke~ (kuhan nimiä, kuulostaa lainasanalta)
~suvi sudre ei tuule~ (sudre eli turhaan)
~sudra notkoi tämä kiisseli~ (liian notkeaa)
~maido mäni moah, ei jeänyh kui ihmani pohjah~
~toivotus sudristui~ (ennustus, meni hukkaan)
~yhissä da rubiemmo pättsih panemah, näppipiiroat~
~sutiksi ne sanou jolla se kastelou sarverrahkoja, se on takajalav välissä~ (rauhanen jota poro hankaa sarviinsa)
~ullin ullin ukkostu, allin allin akkastu, pienem piiroam pirpettejeä, suuren sultsinan suttsijoa~ (lasten loruja)
~lämbymöiksi suttuotsetah tihet~ (vrt. surviaiset)
~suu kupajau~ (tulee mieluisaa puhuttavaa)
~hammas kun otettih suusta nin itselläh annettih käteh sillä~ (lapselle)
~marjapiiruan jälgeh suu kui reppänä musta~ (vrt. mustikkapiiraan)
~suulleh kirboi, hambahaized läbi mendih huuliz~ (kirboi eli putosi)
~eigo soanus suuh eigo silmäh~ (ei tarjottu mitään)
~suuz da suuh pagizen, en lähe selän toaks pagizemah~
~sanoo midä sylgi suuh tuo, vezi kielel vedää~
~veärin suuloim pagizet, et pagiz oigieh~ (vrt. ammattimaiset rahasta valehtelijat, "toimittajat", "poliitikot", kaikki natsivaltiot=perustuvat teeskentelyyn, maksaa veroja=maksaa ammattimaisesta valehtelusta ja teeskentelystä)
~varoin suuz ei ole kezeä ni talvie~
~suuda suin sizärekset paistah~ (suut lähekkäin)
~puhtahal suul pagiz~ (puhui totta)
~kai suun andaen tervehyön laimmo ammuin nähtyö~
~ennev vanhav nieklottih tämä kinnas ta siitä voate ommeltih peällä, siitä kaunis kirjava lentta tähä suuh~
~sie kuumenna siinä, kiukoan suussa, kun tuli siula palau~
~kontieta kul louhesta kierretäh, männäh siihi louhen suulla~
~pidäu panna tämä sevotus kiuguan suuh~
~jatkele lyhyvet suonet, lyhentele pitkät suonet, pane suonet suuksekkah~
~täyttäykö vuattien laijat suuksekkah~ (suuksekkain=vastakkain)
~parahiks vai pola täydyö suuksekkah~ (pola=lieve)
~suulas olet, tsikkon, vain kaunehesti sie paissa soatat~ (omat siskot, vieraat sisaret, monien lainasanojen taustalla oma sana)
~tätä suuluo pidäy matata, kuin lambih puuttuo~ (suulua eli suuntaa)
~salboa suumelo, heitä melotuz~ (suuaukko, mölötys)
~eräz neidine teinoahes suunannol~ (teinoahes=kieltäytyy)
~hiilavoa join, kai suunlagi paloi~
~oravukoiral om mustu pilkkaine suunlaes~
~suunsoadavil on lapsed~ (huutomatkan päässä)
~suuba, musta hallakkapeälys da turkki alustanna, kindie selgä,
landehien kohaz rupitettu, kaglusta suuri~ (naisen pitkä turkki)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
