~suupaginoil ollah~
~tämän suupalazen vai lopen da i lähten~ (lopen, vrt. viimeistelen)
~suupieled ollah kibiet~
~suubuatsima lapsista peitokkali~
~kun imehnini kuolou pannah hänen suupuoleh rihmakerä~ (vrt. hautalahjat)
~kopsa, nellisnurkkaseksi vähäni matkoa kuvottih ta siitä läksi pyörieksi se suupuoli~ (tuohen kutominen)
~tämäm mallam suurehune~
~mäntiä min suurehukkazet kiät~ (Vetehisellä kädet)
~lapsi kun alko kasvoa suuremmaksi, no sitä mukoa loajittih ne paijat pitempäiset ta suurempaiset~
~piki on vastasoadu, pika on vähäistä suurembi~
~olgitsirkku on suurembaine tsiuttsoi vähästy~ (tsiuttsoi eli varpusta)
~elä suurendele~ (kiukuttele)
~elä suul suurendele, ku et kunnos kygene~
~elä suurenteliete~
~suurendus pakui lapsel, gu vitsu kädeh otettih~ (pakui=loppui, hävisi)
~suurenduksiz on lapsi, ei tule syömäh~ (oikuttelee)
~suurendiiheze laps itkemäh~
~en suuressah sannuh, vähäizen sanoin ga~ (liioittelun vieraudesta)
~suuri kui Meren emä~
~valgeiryndähät suuret sorzad~
~lahnua on suurdu kalua ylen~
~päivän oloh~ (vrt. lainasana mittaan)
~ni semmoni suuri kivi oli siinä kesellä järvie~
~rebo lähti, mäni suurella meällä i vieri moate~ (eläinsadut=omat sadut)
~siä saloz on ylen suuri järvi~
~Vetehisen helietä heimokuntoa ta suurta sukukuntoa~ (vedestä polveutuvat)
~miuv vellen naisem moamo~
~ajettih suuressa tsillissä kun häitä konsa ennusti~ (tsillissä=reellä jossa paljon kulkusia)
~pyydä jäi karja suuri lähillä~ (pyitä karja eli parvi, omat karjalaiset, vieraat lantalaiset)
~moanroaduo suureste pietäh Anuksez~ (maanviljelyä Aunuksessa, suuret paikkakunnat=valkonaamojen tukikohtia, orjatyöllä pyöritettyjä)
~harvoin hanhi vierahina, senki suurella suvella~
~ukondyry tulou ylen suuri~
~sinä vuodena ylen suuri oli halla~
~ei pie ahkoallakseh doudavoa, on do suuremboa~ (huolehtia joutavia, suurempaa surtavaa)
~nouz eäre, jo suuri valgie on~ (päivä=suuri valkea)
~ei tule talvi suuritta suvitta, kezä pitkittä pohjazitta~
~närhi, pieni, ei se oo suurikkane~
~töistä tultih, syötih iltani~ (iltasen ajankohdasta)
~siitä keitämmä suurimasta maitoh semmosem putron~
~suurimoa pannah pudroh, piiroah, koassah, rokkah~
~suurimaheinä~ (poimulehti)
~magieda piiruada paissetah, suurimpiiruada, rahkapiiruada i marjapiiruada~
~suurimpudroa pannah piiroah dai tsuppoih, särbimeks syvväh kokoin kel~
~suurezmereziz on verkod vien tazal da siibiverkko~ (isossa rysässä)
~suurimerezi pietäh deän kylmändäs säh~ (vesien jäätymiseen saakka)
~suurimerezi savustetah riihez libo kylyz, ann ei happane~
~suuripaikku on villaine, kaikkie karvoa, nellitsuppuine, kistid rannoiz, kaksin kerroim peäz ymbäri, agla alah päi, matkoil, talvel~ (villainen huivi)
~suuretpoarmad on kirjavad, vannehperzied, keldaine vanneh on ymbäri rungas punaldannuhez~
~suuriipoarmoi et paina, a sogiet poarmat terväh voibi tappoa~ (paarmasukuja)
~suurisarvizie matkazi suuri duoni~ (juoni poroja)
~suurisuvi~ (etelätuuli)
~suurenvein aigu~ (suuren veen eli tulvan)
~suurivezi nouzou rannoil~
~Jumala suurratti tänäpäi mones kohaz, ga vihmunuh ei~ (suurratti eli jyrisi)
~pyhälly suurattau~ (pyhä ilma)
~tuulou suurattau kovah~
~käsikivillä kun suurrettih, niiv vähäsen kohotettih kivie, jotta tulis jyriempäini~
~myö kivel jauhamma da suurramma~ (jauhaa eli suurtaa, vrt. suurimot)
~pyhällä suurdoa~ (jyrisee)
~kun ol lapsi ysässä siula~ (ysässä eli sylissä)
~koira itköy illaistah~
~pieni pienuolleh, suuri suuruolleh~ (jokainen voimiensa mukaan)
~bajju bajju piendy lastu, tule unoi uksen tuaks uinottamah~
~kerran ku suusanal sanoin, ga tost en sano~ (oma vähäsanaisuus, vieras jankuttaminen)
~häi suutteleh da lauhtuu därilleh, ei hätkie vihoitsei~
~hammas ku suuh kazvoa lapsel, ga i haldie lujenoo, siid ei tartu enämbi suudelus~ (hampaita yhdistetään suojelushaltijoihin)
~suudelusheiny~ (poimulehti / niittynätkelmä, haudutettiin lapsen pesuveteen suutelusta parannettaessa)
~suudeluksiz on lapsi, itköv äjjäl, ei magoa yölöiz~
~emmo suudimaheze rubie, sovimmo kuitahto~ (suudimaheze=käräjöimään, vieraan oikeuslaitoksen vältteleminen)
~siellä suutkie paistih~ (laskettiin leikkiä)
~häi ei ellendä suutkua~ (ymmärrä leikinlaskua)
~eihäi tunne suutkoa, terväh rubiabo kiistämäh~
~suutkal eletäh, ei kiistämizeh paista~
~siid on suutku loitton~ (vrt. leikki kaukana)
~ei metsässä pie uhalla ta kirosanan keralla mitänä roatoa, ei ni suutkaltah ittsie tai muita pahalla toivottoa~ (metsä=pyhä paikka)
~suutkas sanoin, en toveks sannuh~
~suutkaine matku, kodvu menöy kävvez~ (mitätön matka)
~minä suutkin, a häi toveksi otti~
~heitä suutkindu, katso toine tovekse ottaa~
~em mie sano todeh niskoi, mie vai suutkitsemmos~ (suutkimmos=lasken leikkiä, maistuu lainasanalta)
~pyrritä händy päiväzen da kuudamozel luo suudoh~ (suudoh=oikeuteen, päivä ja kuu=omia oikeuden jakajia, eivät ota rahaa päätöksistään)
~suudoherrat tuldih nygöin oigevutta vas~ (suudoherrat eli tuomarit=vieraat oikeuden jakajat, ottavat rahaa päätöksistään)
~suutut kui hyvin, siid ed varoa ni kolmie jänöidä~
~k ei Mua emä suuttuz, gu nenga mattii panetto~ (panette mattia eli kiroilette, vrt. lausutte esivanhempien nimiä)
~ei sano terveh, suutuksiz on~
~suutunda terväh proijie, seännyndä om pitkemmämaiguni~ (suutunta ja säännyntä eli sydämistyminen)
~ei pidäs pahoi paista, ei pidäs suututtua~
~sinä doga päivää suututat minuu~
~älä suututa minuu, kuuntele kodvaine~
~suuvanneh~ (rysän tai merran suuvanne)
~laps itköö, hiilduu, peädä kitskissyttelöö, avosilmiz magoaa~
~suvvoksem mugah maksoa pidi viiskymmen rubloa~ (oikeuden päätöksen mukaan, valkonaamojen "oikeus"=rahan keräämistä, eivät mannet muusta ymmärrä)
~Vetehini vet ei suvatse noitumista~
~maamo lasta suvattsou~ (suvaitsee eli rakastaa, oma s, vieras r, suvi-sanan johdannaisia)
~vaste yhteh mendih, a nygöi ei suvajja toine tostu~
~lapsii, omahist armastad, susiedoa suvaittsed~
~mettsä ei suvaitse kiistoa~
~mua muadah, vezi vettäh suvaittsoo~ (suvaitsevaisuus=kumpuaa yhenlaisuudesta, vrt. omituinen, teeskentelyyn perustuva "erilaisuuden suvaitseminen", omat aatteet=kumpuavat luonnollisuudesta, valkonaamojen aatteet=kumpuavat luonnottomuudesta, vastakohtia)
~nuott ei suvaitse kiistoa, kalat heittäy tulendan~
~suvaidiihez yhez elämäh~
~hyvin eletäh, ei heitetä suvaitsendoa~ (vrt. ei unohdeta rakastaa)
~g ollet paha sid minä heitän suvaitsendan~
~minä viinoa en suvaitse~ (ei suvaita viinaa, vrt. kansan huumaamisesta rahaa ottava "suomen valtio")
~lapsien suvaittsija, vägevämbi kui lapsih rakas~ (suvaita=väkevämpi sana kuin rakastaa, vrt. su-vi eli lämmön aika, oma rakkaus=lämpöä, ikivanhan su-sanan johdannaisia)
~siit oli niitä pienie vain, suvantoita~ (suvantoja koskessa)
~pedranheiny, suoloil kui sugahat kovat pitkäd~
~pilvi sugahil on, pilves päi alah kui sugahad~ (sukahat eli säteet)
~sugahil on taivas talvel poaksuh tuuttsii vas~
~pakkazel om päiväine sugahil~ (säteillä)
~deä on sugahil, ravvazjeä, halgeilou~
~päivä suvastau vihman iellä~
~päivä suvaistoa~ (suvaistaa=sädehtii, loimuaa)
~päivänlasku suvaistoa vilul seäl da tyynel seäm muutundoa vas~
~vihma tulou, kum pilvet suvastaa~
~sugahil nouzou tuli, suvastau~
~kodi suvastoa vees, toivod on toine kodi vees~ (suvastaa eli kuvastuu, vrt. uskomukset tuonilmaisesta / vetehisten maasta)
~vezi suvaistaa~
~suvemba keändih tuuli~ (suvempaan eli etelään)
~suvemban tuuli oli egläi~ (eilen)
~suvenkorendo~ (suvenkorento, ei suden)
~kezä terväh roih, suvenlammaz jo bäkättäy~ (taivaanvuohi)
~suvenlammaz on tsiutsoin suurutteh, sanou bähähähähää~
~suvensammal on ruspakko, pitky, kazvau suomualois, korbiloiz~ (suvensammal eli karhunsammal, vrt. sudensammal)
~suvensammalikko~
~suvenvyö~ (lieko)
~ei koko talvessa ole suvennut~ (ollut suojaa)
~suvettavu tuuli~
~suvettavaz on tuuli~ (etelässä)
~ilmat suveuduu, rändeää~ (lämpiävät)
~suveh otsin~ (rakennettiin talot, etelää kohti)
~kun on sarvet suin suvella, peräpyrstö pohjasella~ (kuun sarvet)
~päivä on suvella~
~suvesta tuulou~
~suven päin~ (suvea kohti kulkeminen)
~dogo vaara matkaau sujesta pohdazeh~ (vaarojen mukaan kulkeminen)
~suveh otsin oli se pertti~
~min suveh mänet, sem moa lämbiöö~
~tuuli on suves~
~suvi tuulistih~ (suvituuli, elävä olento)
~suvi karvasteloo, vihmu tuloo~ (suvi=eteläinen taivas)
~Jumala lykkäi enzi kerran suveh päi niidy mualoi~ (maata luodessaan, luomiskertomusten jäänteitä, alkujaan jokaisella heimolla omat syntytarinansa)
~suvi da pohjane, vastai on~
~vai tuuli suvez ollou, sit pitky sygyzy roih~
~syyspuoli ku tulou, linnut suveh matkatah~
~tuulen käändi suveh~
~suveh pilved mennäh, puoleh päiväh~
~suvespäi tuulou~
~suvi ku lumem panoo, pohjani kiinitteä, se on jälgimäni lumi~
~suvi sudre ei tuule, vihmuu~ (sudre eli turhaan)
~kuni suvie tuullou, ga sini poudoa älä vuota~
~siitä tulou ne suuret suvet vasta, ta siitä tulou hanket suvej jälkeh~ (suvet eli keväiset poutapäivät)
~ei peästy kulkomah kun tuli suvi~ (suvi eli suoja)
~nyt suvel luadi, lämmät on ilmat~
~pikusen on suvieni rokka, syö pois~ (suvieni eli lämmin)
~siä suvieni~
~suvieni vesi~ (lämpeni)
~suvikoiline~ (kaakko)
~vikli sittuu, seki on niin suvilintu~ (sittuu=aiheuttaa huonoa onnea, jos näkee ensimmäistä kertaa keväällä aamiaista syömättä, aamiaisen syöminen=vieras tapa=vieraat uskomukset)
~siitä kuikka sittuu, peätsky, kaikki ne suvilinnut~ (yleiset=vieraat uskomukset)
~suviluodehine tuuli~
~suviluodehez on tuuli~ (lounaassa)
~hyö suvimuah mändih~
~suvimoa on lämmembi~
~suvimoas peätsköid ollah talvel~ (vrt. lintukodossa)
~suine tuuli on~ (suvinen)
~suvizez ilmaz on tuuli~
~hiihä suvista ilmoa kohti~
~suvine seä~
~suviine tuuli~
~suvizeh päi pidäy matkata~
~suvinenäz järvie ollah nuotalla~ (nenässä eli päässä)
~suvinenäs Suojärvie on Suvilahti~
~suvipalttiella vai pohjazella palttiella~ (palte=rinne, oma p, vieras r, lähes kaikki r-alkuiset sanat lainoja)
~souvim suvipiäh järvie vastatuuleh~
~tuuli on suvipuolel~
~suvipuolez jogie~
~min olizin suvipuolel luadinnuh, häi pohjaspuolel~ (jokaisella perheellä omat tapansa, oikea suomalaisuus=erilaisuutta, paikallisuutta)
~suvipuolez on teähtie taivahaz, pakastah~
~suvipuoli kajostau~ (eteläinen taivas)
~suvipuoline taivaz rojottau, tossupeän vihmuu~
~suvirannalla loajittih~ (pirtti)
~därven suvirannalla ollah kevätyspertit~ (kevätkalassa käytetyt, vanhempi elämänmalli=vuodenaikojen mukaan asumista)
~tuuli suvistuo~ (kääntyy eteläiseksi)
~katso kai suvitsuppu musteni~ (eteläinen taivas)
~oksoa om puuz enämbi suvitsural da koja hoikembi~ (puiden tuntijat, koja=kuori)
~mäin suvitsural ezmäi lumen ottau keveäl~ (vrt. etelärinteen)
~suvituuli tuou kezän~
~suvituulda tuuloo puhavuttoa yhteläistä, liennäkkäistä~
~hyvä tuuli kalua tuomah suvituuli olis~
~suvituul ei pitkäh ilmai tuule, raviah vetty löydäy~
~svaja kurikal moah iskietäh~ (vrt. vaaja, tuplavokaali=lainasana)
~kimaleh kereäy durmisoil boboa, joga svetaz metty~ (kukkaa tarkoittavat sanat lainaa, kuis)
~tuomen svettaized avavuttih~
~mustoi kukkiu, mandzoi svettiy~
~ukonkoari on seitsentsviettani~ (tsviettani=värinen, lainasanoja molemmat, vrt. karvainen)
~käzi multsahtau~ (muljahtaa, nyrjähtää)
~ne pani vasta ansoa~ (syyskuun puolivälissä, ansakauden aloitus)
~nakris kuoppah, mettso orteh~ (syyskuun puolivälissä, syystyöt=talveen valmistautumista)
~täintahroa voitah garbalol, juovundas syvväh~ (käytetään karpaloita, ihottuman ja huimauksen hoitoon)
~hiired svigletäh juoksennellah~
~varoi varoin ken i svuatajje~ (varis ei nai varisten suvusta, jäänteitä totemististen sukujen naimatavoista)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
