~laskuja~

~svoadbot piimmö~ (svaadbot eli häät, lainasana=lainatapa)
~svaadbas oldih kai omahizet~ (vieraat häät, omat omaiset)
~e ole svuadboa vijattomoa, piiruu penattomoa~
~kaks svoadboveruo syvväh neidizen koiz, kolmaz juvvah, brihan koiz ezmäi juvvah, sid ildaine syvväh~ (veroa eli ateriaa)
~tuulou duhaittau, mettsy vai zvoniu~ (zvoniu eli raikaa, lainasanoja molemmat)
~kuuz nedälie laitah kandelehtu, sid roiz zvonei~ (nedälie=viikkoa, roiz=syntyy, zvonei=heleä-ääninen)
~kevätkägöi, zvonkoi on eäni hänel~
~seinih koskih kyngyluu, kai sormennokkiz zvonun andoi~ (kyynärpää, kipunoi sormenpäissä)
~kalad ollas svätkäz~ (sumpussa, kuulostaa lainasanalta)
~sidä ei pandu puul sydämeh~ (puun sydämeen eli ruumisarkkuun, vrt. vanhemmat hautaustavat)
~häi käi Jorosalmah~ (jerusalemiin, vieraaseen "folkloreen" pakottamisesta, juudefoitujen sukupolvien tilalla anglofoidut sukupolvet, "edistys")
~matehilla pijettih sykysyllä nuoraselköä~ (nuoraselkä=pitkäsiima)
~syvys tulou~
~seä vilustuu sygyzellä~
~kylyssä käydih kaks kerdoa nedälissä~ (viikossa, jokaisella perheellä omat tapansa)
~männyön sygyzen~ (menneenä)
~tulien sygyzen~ (tulevana)
~sygyzylöil ei himoita ni kunne kävvä~ (hiljaiset syyspäivät)
~syyz on toittsi myöhäzembäh~ (omien vuodenaikojen luonteesta, vrt. omituinen "kalenterivuosi")
~syysty hätken oli~ (syksyä hetken, kesän ja talven välissä, vaihtuma aika)
~syvys kun tulou, bobampeät kukistuu~ (kukanpäät)
~sygyzyks ottau~ (tuntuu syksyiseltä)
~no sykysyini ilta oli, heäj jo alko väsyö~ (väsyttävää aikaa)
~sygyzyhine seä~
~sygyzyllizet puut pidäv vedeä kodih talvel~
~muga pöllässyin, kai sykähimmös~ (sykähtää, vrt. sy-dän)
~kai itsen sykähytti, pöllästyin~ (pelästyessä)
~sylekkäh istutah kaglakkah~
~tuleh sylleksitäh lapset, ka hiän tästä siändyu~ (tuli sääntyy eli sydäntyy, lasten opastaminen omille tavoille)
~heitä lattial sylleksindy~
~sylil da yskil ottazin~ (mielelläni)
~hänem minä ottazin, kui vai tuliz minulleni~
~syli halguo tuo pertih~
~alettih sorkata onkie nuoraselkäh sylem peähä toisistah~ (onki=koukku)
~oli sylem paksusie petäjie, semmosie mäntyjä~
~verkon alapuolessa pidäy olla pivo sylellä~ (verkon ainaa pitempi)
~sylimys petäjä~ (petäjä jonka ympärille kädet juuri ja juuri ulottuvat, mannejen "metsätaloudelle" menetetyt oikeat metsät)
~heinämpeäz om mavon sylgi~ (sylkikaskaan jättämä erite)
~läksi sylkömäh ta luomah niillä käpälilläh~ (karhu)
~hiililöi sylgie ei pie~ (pyhät hiilet)
~tuleh ei pie sylgie~ (omat jumalaiset=todellisia, silminnähtäviä, oma uskonto=luonnon kunnioittamista, vrt. valheisiin ja luonnonvastaiseen elämään erikoistuneet "maailman uskonnot", rahan keräämiseen suunniteltuja huijauksia)
~korved oldih, syngiet korvet~
~synkkä salo~
~ei anneta kegälehtä sammuttoa synnymmoanaijaz ni kylyz, ni pertim pätsis~ (ei anneta tulen sammua joulun aikoihin, vrt. synnyt=sukulaisten henget, vieras joulu, omat vesistöjä pitkin vierailemaan tulevat sukulaisten henget)
~synnymoanaigah pidäz olla udzviez mettsy~ (jouluna metsä kuurassa, hyvä enne)
~synnymmuanaigoa pidäz mets olla huudehes~ (metsän jäätyminen=ilman kylmeneminen, ensimmäiset kunnon pakkaset)
~kuspo sinul on synnyntiähti rungaz~ (synnyntähti eli luomi)
~synnynteähti kel kuzg on, ei ole kaikil yhtez sijaz~
~lapsi vietih synnyntäsijalla miss oli syntyn, sielä paineltih sitä mistä kohti vihasi~ (omat syntymäsijat, vieraat syntymäpäivät)
~odva synnytin kengäd jalgah, ahtahattavad rodih~
~synnyn sanah, hauvin neuvokkih, vesikorvo moalla~ (sanottiin korvoa ammennettaessa)
~miepä tiijän tulen synnyn, missä on tulta synnytetty~
~synnynnmoan aigas syndy moal kävelöy~ (synty maalla kävelee, vedestä tulevat synnyt, vrt. volgan kansojen vastaavat uskomukset, vrt. jokien jäätyminen, jokikansojen perinnettä)
~suuret syndyzet sinuu vardoittaheze da katsottaheze~ (lasta nukutettaessa, synnyt, syntyset=myöhäinen sukulaisten henkiä tarkoittava sana, vrt. vanhempi ii / ai / äi, Ii-joki, S-ai-maa, P-äi-jänne)
~ihalad syndyized~
~heän oli Vasovvoarasta syntyjäh~
~lapsi synty paitasessa~ (sikiökalvossa)
~kyllähän ne lapsie kylvetettih, ensimäini pesu oli jo kylyssä~
~kaksi vuotta lienöy nyt syndyhyö~ (lapsen syntymästä)
~lapsenke i oza syndyu~ (ke=keralla, osa=suojelushenki)
~muamaz oled syndynnyh, ga tuataz ed ole syndynnyh~ (ei synnytä isästä, vrt. isän sukunimeä jatkavat mannekansat, "olafsdottir", kaikessa luonnonvastaisia)
~laps syndyi ilmah~
~kuu on jo syndyn~
~huondezzoras se syndyy, jälles toizii tiähtii~ (kointähti syntyy aamuruskossa)
~alazed vanu, ei synny ni käzi~
~ei synn enämbi kätkyöh lapsi, kätkyd eäre pidäy lykätä~ (synny eli mahdu)
~sypiemmästä jos sanot, niim mie itkeyvyn kerrassa~ (tylysti puhumisen vieraudesta)
~sybieh tuulou~ (rajusti)
~sybieh jyrähtelih~
~mie matkain syrettä myöte~ (syrettä=särkkää, harjua)
~mie syriestä poikki mänin~
~palttinam piettävä syrjä kangazbrujis~ (syrjä=kangastukki, kangazbrujiz=kangaspuissa, oma asuminen=liikkuvaa, kangaspuut=lainasana=kiinteän asumisen ajalta)
~suurin osa raadajis ollah syrdäläzet, vähä on omii miehii~ (raatajat syrjäläisiä eli vieraspaikkakuntalaisia, rahasta laillistettua rikollisuutta tekevät palkkaorjat, valitettavasti koko "suomen valtio" on perustettu tälle hulluudelle)
~reizipuuloin agjad on hagoloiz, toizet sydämpattsahaiziz kiini~ (kangaspuiden pystypatsas johon kangastukki ja sivupuu kiinnittyvät)
~täldä puolelda syrkkeä matkoau tämä ojanneh~ (syrkkää eli särkkää)
~syrkkärindoa myö kävelin mardah~
~koir om mustu ku suzi~ (koira musta kuin susi, vrt. sysi)
~täs teil neidine ruskei ku reboi, mustu ku suzi, magei ku mezi~ (sanotaan kosijoille, vierailta tuntuvat häätavat, omilta tuntuvat kosimistavat)
~syteh tai saveh~
~pimei pilkuin oli, nägynyh ni midä ei~ (vrt. pilkko pimeä)
~syvimmä avannov verkkuo laskie~ (sytie=hakata, jyystää)
~petäjöä sytimä~
~älä pahah päi sydivytä lastu~ (houkuttele lasta, paha=vieraat tavat, vrt. "skoulut")
~syttevyi minum peäl~ (syttevyi eli tulistui, vrt. sysi)
~kanabr on ylen syttyi~ (kanerva)
~ylen syttyj on tervaine puu~
~sanottih kur revontulet palau, jotta ne sytytäh siitä kun sielä hyvil loittona suuret jeälohkarehet vassakkah tavotah~
~älä äijäl lämmitä kylyy, syttyy palamah~
~tuli sytyi palamah~
~moin on räkki pätsin selgy, onnoako syttyy päriet~
~siitä sytytti tulem pärieh tahikka noih vestosih~ (vestosih=lastuihin)
~magoau hätken, ei hyveä päiveä varoa~
~puolen sormen syvehys~ (suksen olas)
~tuoko vanha Väinämöini, kävi käsin manalla, kourin kuoppaha sytelih, ilman tauin tappamatta~ (vrt. noitamatkat)
~älä mene syvembä, upponed~
~älä sybene sentäh, em pahah niskoi sannuh~ (sypene=suutu, kiukustu)
~oja syvenöy keväizil diän sulahuu~
~tuopa vanha Väinämöini, sepä rannalta sanove, veteäte syvöä vettä~
~Kuolungijärvi on toizissa kohen aiga syvä~
~tämä järv on syvä~
~täz on syvä kohtu~
~syvä haudu~
~syvä on jovessa~
~tuoh laskin luuvon särveh, syväm pardahalla~ (verkot)
~mua on kuivu ku porohu, se syvästi palau päivysydämel poltajes~
~sanottih meilä jotta niin syvältä pitäy tuonej jovesta koaloa kuin on synnyntähti missä paikassa~
~kalad on syväl sygyzes~
~syväl puuttuu kiiskoida~ (kiiskiä)
~kalad on syväl vilul~
~syväz istuu veneh~ (elävät veneet)
~syvä uni~
~syviz ajateksiz en voi ni yölöiz moata~
~syväh uneh uinoi~
~peädy sydähyttelöy joga sijah, ni kus hyvä ei ole~ (liikaa liikettä paheksutaan, oma liike=välttämätöntä / vuodenaikojen mukaan liikkumista)
~syäkkäli nyhteeu sen duuren~ (karhu karhunputken juuren)
~syväkkäli ajattelieteh~
~syväkkäli duumaittsou~
~pihal om pilkone pimei, ei näy ni silmäh syvältä~
~sygyzyl on yöl pimei, ni silmäh syvätä ei näy~
~moin om pimei, g ei nävy ni silmäs syvätä~
~joga vuotta puu syyn järenöö~ (järenöö eli paksunee)
~puus syylöi myö igiä lugietah~
~sienez on syyd alatsi~
~syyhelmä~ (syyhy, parannetaan katajavastalla kylvettämällä)
~kesällä kun koivul lehen urpa avautu, siinä kun sitä pihkoa on, siitä loajittih syyhyv voijetta~
~syuhymistä letsittih jötkillä~ (parannettiin jötkillä, vrt. tökötillä)
~syhmizeh pannah kuuzen lehtie~ (vrt. lehtijäkälää)
~lapsi ku syhmistyy, sit kylyz valetah noavuviel~ (naavavedellä)
~hiessyt ni rubiet syuhyttelietsemäh~
~tsiilahane poltau, syuhyttäu~ (nokkonen)
~en lähe, ei syyhytä~ (saunaan, kastumista inhoavat)
~syhytys projji, vai kylyh kävyin~
~peä syyhyöö~
~parda syyhyu~
~lähemmä dorogah, jallam pohja syuhyu~ (enteilee matkaa)
~oigieksine puu syylleh~
~syyzaijal eihäi moista kiirehtä ole~ (pysähtynyt syysaika, suksikelejä odotellessa)
~syyzaigu on lyhyd~
~syyzargi kezän loppou, talven tuou~
~syyzjeä kieldäy mennes peäl, kielduo et kuule, ga osudi älä~ (älä osoita eli syytä, jos uppoat syysjäihin)
~syvyskala on kylläine, voibi kuivata~ (kylläinen eli lihava)
~jo keändyy syyskezäh vuozi~
~syyskierä, lund on vähä, parahuolleh on vedeä~ (syyskierä=jäinen syyskeli)
~syyskieräl metsäs havuo veäd~
~syvyskieräl puudu veimmö kodih~
~syyskoite russottoa, pitkäd lämmäd vie on~
~siinähän tuo om männyt näin syyskorvalla~ (syyskorva=marras-joulukuun vaihde)
~tänne ku jo syyskuuloih eistäy, ei ole eniä pitkäd räked~
~syyskylmil pideä puuda karzie ennen lumiloi~
~syyskylmäd jo tulou~
~syyzliga ei pihal terväh kuiva~
~talvilind on kallehembi syyzlinduu~ (talvella pyydetty lintu)
~syyzlumen kylmäh moah ku panou, sit hätken kestäy~
~syyzmä~ (kohouma tuohen sisäpinnassa)
~puutammo syyznuotan yhten~
~syyzorav om puhtaz~
~syyspilved om pimiembäd, sagielleh kävelläh, tuulem muga havistah~
~syvyspilvi nouzou vastutuuleh i kävelöy burangoloilleh~
~päiväd on nygöi ku yöt syyspimied~
~syyspuoli tunduu jo taivahas~
~kaks hämyy yhtez on syyspäiväl~
~vanhal on syyspäivygi pitky~
~kevätrusko kelie, syyzrusko lämmindä~
~syyssaizal vil on~ (saisa=myrsky)
~syysseäd on rännät tänä vuoden, ei soa ni soalehel liikkuo ni kunne~ (ei liikuta rännässä, oman työnteon luonteesta)
~syyssiiga on lihavembi, a kudusiiga laihembi~
~syyssiigoa kierdies soahah~ (kierrenuottaan)
~kevätsiig on laihembi syvysiigoa~
~syyssovat pidäz ettsie~ (syysvaatteet)
~syyzzora ku ruskottav illas päi, siid roih pitkäd lämmäd~
~jo ilmu syystäy, sygyzel tunduu~
~ilmu jo syvystäy~
~syystsuras soahas siigoa merezilöih~
~kevättuul ei ole syystuulen vägevytteh~
~syystuul on jygiem kevättuuldu~
~oli kevättäjie ta syystäjie~ (syystäjie=syyskalojen pyytäjiä)
~syyzvedeh kezoil ei himota~ (kezoil=uimaan)
~syyzvez on voimakaz, dygiemb on soudoa tuulel~
~syvyzvez on vilumbi kezävetty~
~kevätvihmane kazvattau, syvysvihma hapattau~
~sygyzyvihm on vilu~
~syysvilu~ (pitkään jatkuva pohjantuuli)
~syyzvird on dygiembi, soudoa pidäy kovembah~
~syyzyö moattavaks, lyhyt päivä roattavaks~
~syyzyö om pimei~
~syönöy ni syökäh meät~ (syököön jos syö, ei pelätä karhua, vrt. ostoaseidensa kanssa metsissä liikkuvat kakkahousut, "metsästäjät")
~sieltä löytäy moniehan hillon ta, niitä syöpi~ (hillan)
~naiset syötih enemmän soppipuolella, miehet syötih peräpuolella paremmin~
~ei hänen lihoa syödeä~ (karhun)
~hoi Vasa, syömäh kutsuttih~
~ennen kalmoilla lähtiessä ei syuvä, kalmoilda tullah, syuväh, muissellah~
~tävvem mahan söi~
~hangi syö suksem pohjat, pidää tervata~
~jallat kibevyttih, vezi söi jallad~ (märillä kengillä kävelemisestä)
~ahavu deän syöy, tuulou ku lämmäl seäl~
~venehen söi hapatti tervoamattah~ (terva=lainasana)
~kevädvirdu syöy diädy~
~suappai syöy jalgoa~
~pane paikka piähä, ilmain syyväh tsakat kogonah~
~täit syöy da mua ilma vihuau~ (sanonta)
~kylvetäd jalgoi tsakan syödylöi~ (tsakan eli sääskien)
~pinoid i tihit syvväh, kibieh purtah~
~katehet syyväh kuutoman~
~mitä mie lajie laulan, mitä syytä syyvättelen~
~oravani ollervoni, kävyn syöjä källervöni~
~syöjii vuotan~
~lapsed om parahitte hyppiäd da syöjäd~ (siinä iässä, hyppivät ja syövät paljon)
~mäne tuonne kunne käsken, pimijäh pohjolah, tarkkahan tapiolah~ (loitsusanoja)
~polteliaized on ylen syöjät~ (nokkoset, pistelevät)
~itse syön syöjäni, itse purem purijani, itse tapan tapettavani~ (loitsua)
~yheksän syöjän voitiella~ (parannettiin kriisiä)
~syöjättären käsivarsi~ (pistävä luu hauen päässä, vrt. vedessä elävät alisen henget, omat uskomukset=oikeista asioista, alinen=veden alinen, maan alinen)
~syöjätär rannalla huhuov~
~kabo tytti, neido nuori, sylgi syöjätär vezil, lagehitti lainehil~ (veteen yhdistetty syöjätär)
~koirampenduo kaks toi, syöjätärakka, da pojad otti~
~nouzi huomuksella, syötärakka magoamasta~
~valkkie syöksitäh purahalla~ (työnnetään uittosalkoa)
~katso vai kärpäni syökästeliytyy~ (pyrähtelee)
~sanottih sitä i jotta kun pyhissä maituo ta kaloa syöpi jotta niistäki muka reähkä tulou~(reähkä=synti, lainasanoja molemmat, vieraat pyhät=vieraat paastot, etelän kansojen luonnonvastaista kakkaa)
~izälindu tuou syömistä~ (lintu=pikkulintu)
~tämä om minuu myö hyvä syömine~
~ei kai sienet pätä itsen syömizekse~ (sienten syöminen=ei ole kaikkien perinnettä, oudon makuisia)
~syömiin om pandu, tulgoa syömäh~
~nälläs syömiine magenou~
~mie lähen Väinölän pidoih, suuren synnin syömingilöih~ (synnin=synnyn, vrt. sukulaisten hengille laaditut pidot)
~oli juomua ta i syömiä~
~syöty on syömät, juotu oj juomat, pietty om pivot parahat~
~varussettih talven syönnökset~
~rupiema, kahen syönnäv väli~
~mielehizen brihan kera pagina ei loppiete~
~armahan hentun ker pagizenda ei lopu~
~syöndeä myö ei pidäz laihtuo, om mitahto huoli hänelleh~
~syöndaig on rauhaigu~
~illazastiet pidäy pestä, syöndastied, juondastiet~
~sulhani ta morsien syötetäh juotetah, loajitah siitä sija~
~siidä se Mettsehine vuuven syötti~ (metsähinen syötti vuoden, uhrin jälkeen)
~linduzie toko kai syötän kalmoilla~
~syötä lapsi da pane magaamah~
~päivä syöttäjä nouzou~
~katso päivä syöttäi tsirahtih, om päivä vanhembi savuo~
~puu syöttäi, laske yökse~ (puun kutsuminen syöttäjäksi, vrt. pettu)
~nägyy päivän kajoz, moin on kaitrakko syöttäi~
~uvven kuun nähtyy sanoo, kuldaine kuudam syöttäi~ (kuun kutsuminen syöttäjäksi)
~syöttäi jyrähtih da kunne lienne mennyh~ (kaikki jumalaiset=syöttäjiä)
~syöttöläizet hyö herrad ollah, meidy vai ei oliz, ei ni heid oliz~ (kansan työstä elävät herrat, kaikki valkonaamojen yhteisöt=perustuvat orjatyöhön, "suomen valtio"=kammottava esimerkki mannejen aikaan saannoksista)
~nokkosetki rihmaksi, ta i syötäväksi~
~suuret tulen säigehed oldih jyryn aigah~
~tulen säigeh nägyy~ (säike eli loimu, vrt. säkenöidä)
~käzii kivistäy, kai olgupeälöih andau säigehed~
~ne oli kolmisäikehisestä siitä ne nuotannuorat~
~yhen säikehen kerrallah ta sen keri kerällä~ (tuohinuoran kerälle)
~siitä kolme säijehtä kun sai nin siitä rupesi niitä poasmoamah yhteh~ (tuohinuoraksi)
~osmonsolmu, kolmelta säikeheltä se oli pletitty~
~meilä ennen pletittih kolmella säigehellä~ (virsujen pauloja)
~nuar on vijjel säigehel punottu~
~pedranliha on valgei, pitkäd on säigehed~
~tsarikerdu säigehenny matkoau moaz~ (tsarikerdu eli sorakerros)
~hiihtua säijissettih~ (hiihdettiin suoraan)
~nuoru säjjistyy, ei läbi katkennuh~ (säie katkesi, säikeistä koostuvat nuorat)
~tuldu säjjyttäy~ (välkkyy, vrt. säihky)
~tuli säjjähteleh, hyvin tuulel virii~
~tulenisku säjjähtih~ (säkenöi, vrt. kipinöi)
~säjjähtih pastoi päiveä~
~tuldu säigäi pyhälly~ (salamoi, pyhä ilma)
~päiveä säigäi pastamah~
~tuld iski säigäi~
~teähtet taivahal säigäy pakkaizel~
~vezi säigäy päivypastol~ (välkehtii)
~kybenet säigäy, sit pakastah~
~tuli säigäy, tuuli ku temboau~
~tuldu säikyttäy tuuli~
~kätty säikyttäy, pystäen kivistäy~ (säkenöivät hermokivut)
~tuli säikähteleh taivahal nouzou~
~niinkum puusta puon ta välillä säikähtän~ (puusta pudonnut, sanonta)
~unimielis hyppäin~ (säikähdin, hyppäsin ylös)
~tuli säikähtih pyhällän jyryz, kai moa valgoi~ (säkenöi)
~koz mih kohtas säikähtäh kivistäy~ (säkenöi, hermokivut)
~pyy oli niin suuri jotta Jumalan säikähytti, siitä pienekse tuli~
~älä säikähytä lastu, pie vagavah~
~tuli vähäizel säigähyy, ku vienonoo~
~tuld iski säikkäi, kai pert oli valgei~
~kätty säikkeäy, juhkuttajen~ (särkee, jomottamalla)
~aldo säiläy randah kivie vast~
~pidäz ittsie säilytteä, ei torah mennä~ (torailun vieraudesta, oma elämä=itsen säilyttämistä, vieras elämä=itsen tuhoamista)
~linnut säilytäh lavassa regikelilöih soaten~
~kylmämättäs säilyi laps matkaz, hyvin kriepittih~
~vezi säilyy korvoiz, astu vagavah~
~nii säilöy selköä, jottev voi liikkuoki~ (säilöö eli vihloo)
~tuli toa säilähteleh, palau kovah~
~tulen sai pertih, pimies säiläi~ (säilää eli leimuaa)
~hammasta säimähyttelöy~
~painetah säistöh~ (sälöön, ansan rihma)
~olet hyvä säglä, kai säglätät~
~säksättäjem paistah meän kieleh~ (vepsäläiset, vrt. hevosmiesten ("isäntien") kielen alle jääneet vanhemmat heimokielet)
~kala säkällä mänöy~ (ui selkäevä pinnassa)
~ahvenel on sägä pyssyz uijes~
~tunturilla mänet, soat hyvän katajan, sesellä kun otat kylvettöä, siitä säkämät lähetäh~ (paukamien parantamista)
~sälgyin eroittahuu äjjäl hirnakoittsou~ (emähevonen hirnuu varsaa erotettaessa, lantalaisten elinkeinot=perustuvat luonnonvastaisuuteen, kaikessa suomalaisten vastakohtia)
~vagavembas sälmäkkeä, azetukkoa~ (lapsille)
~ukkosen koatamasta puusta sälyö otetah~
~sämäkkö ilmu~ (vrt. keinotekoinen "epävakainen")
~yhet hangeh, toizet sängeh, kolmannet kalan kuduh~ (jäniksen poikaset)
~laps latetta myö säpetteä kävelöö~ (kävelee horjuen)
~säpäkkähät~ (poronnahkaiset säärystimet / nauhakengät, myös säpäkäs, säpikäs)
~kai säbjähtimmöz, ku sihahtis sihiliuhku mättähäz~ (sisilisko)
~sen vatts on kova lapsie vast~
~jeä rudzahtih, kai säbjähytti käveltez~
~laps nännii säblettäy~
~kehtoaa yksie paginoi säblätteä~ (jankuttamisen vieraudesta)
~koiru juou säblättäy~
~marjukuass on notkei~
~mie en säpsähä kahta tyhjeä~
~kai säps särizi, muga varain~ (säpsä=rinta, sydän, muga=niin, varain=pelästyin)
~ukontaltta puun on revittän säbälehiksi~ (salama)
~hambahan särrennän heitti~
~pakkaisseä valittih särentäseäksi, pakkasell oli helpompi särkie~ (puita)
~särrinverkoz om pehmied langad, särg on nieznoi, hänen nenä varoau kai tyhjäd~
~kun kylmät i särizet~ (vrt. täriset, väriset)
~häi do on moine vanhu, kai käit säristäh~ (kädet särisevät)
~pyhällän jyrys kai mua särizöy~
~viluz ittsie särizyttäy, pidäy lämmäh peästä~
~Pällärvess on reäpöidä, on ahvenda, on särgie~
~kuin on suu särillä, nii on särim pojalla~
~särgi kudoo keveäzil~
~särgi da muu valgie kala on lumempanoks~
~särgi om magie kala, vain hiän on luukas~
~särgi, hiän on valgie kala, silmä ruskiezellah~
~haugi hallal kudoo, särgi siäl lämbimäl~
~ahvenii da särgilöi, hienoloi kaloi~
~särrin uniz nähtyy lundu panou, a majehtu lib ahvendu ku näid, sid vetty panou~
~ta i ukkosen särkemillä puilla lämmitettih~ (sauna synnyttäjälle)
~konz ugodih särgikalua, sid laitah~ (särkikukkoa)
~särgikidzud ei lasse liendä ni midä, kiiskoikidzu ehki liemen laskoo~
~ahvenkidzuz roih liemi parembi, a särgikidzuz roih pahembi~ (kitsuista=kuivatuista kaloista)
~minä lain särgikurniekkua~ (kukkoa, kaikki viljaan liittyvä=lainaa)
~särkikäz mua~
~särgimerezilöi pietäh kosses keskkosen kohal virral~
~särgimerez om poaksu, siid on kaks kieldy, pietäh rannal, luodoloil~
~pikkarazie särgizie~
~särgiverkoz on hienod langad, puaksut silmäd~
~särgiverkko om madalembi rindoa~
~mie nouzin särkällä da matkazin pitin särkköä~
~mägi on korgiembi selgeä, särkkä on jyrgembi mägie, voara on jyrgembi da pitkembi särkkeä~ (maan muotoja)
~särkkä on konza pitkulittsa, konza pyözyrä~
~o mitys voara, särkkä~
~särk on korgiembi da lyhembi selgeä, madalembi mägie~
~metsäz ollah särkäd~
~jyrky särky joven rannaz~
~moa on särkälläh~
~särkylautoa oli siitä katto~ (kodassa, pyöreästä puusta halkaisemalla saatuja lautoja)
~kirvehellä särettih vail lautoa, kun oli suora puu~ (sahojen myöhäisestä alkuperästä, sanakin lainaa)
~huttuo särvetäh~
~hapatettih maituo ta röppyö loajittih ta särvettih sem petäjän keralla~
~särvä vai rokkua ga nälgä lähtöy~
~liendä särbiä~
~liendy särvin tävven vatsan~
~häi kai rokat särbi, ni sinul ei dättänyt~ (ruuan jakamisesta, omat rikokset=omia tapoja vastaan elämistä, jokaisella perheellä omat "lakinsa")
~zärbelöd vestetäh eäre parrez, tuulen koadahuu~ (veistetään sälöjä tuulen kaatamasta puusta, elävien puiden pyhyydestä)
~mizbo tua juvvan särvi mureni~ (särvi=reuna, särmä, laita)
~poan särved on revuz~
~särvie myö pidäy puuttuo paikku, näbiembi roih kattsuo~ (ommella särviä myöten)
~elä kisso särvelleh, kisso syylleh~ (poikkisyyhyn)
~särvinäst ei pie iskie, ristavuzluud on siid, katkiou sivud~ (särvinäst=sarvinainen)
~pyy pyrähti, mua särähti, kai syväinkeuhkot särähti~
~vilu hibjoa särähyttelöö~ (tärisyttää, vapisuttaa)
~vilu puistau säräittäy~ (vrt. puistattaa)
~katso vai lujah iski pyhälly, kai moan säräsköitti~
~tän yön säzimen korgehuol lunda pani~ (säsin=peukalon ja etu / keskisormen päiden väli, vrt. lainasanalta maistuva vaaksa)
~kävelöy sästäy lapsud, ei vie vägie jalloiz ole~ (hoipertelee)
~sättiä ongizih pannah~ (onkimatoja, vrt. syötti)
~tuld isköö sävähyttelöö~
~tulda sävähytti iskie~
~meilä säynöätä puuttuu~
~eihän sitä meruttu muull aikoa kun kevöällä kun söynöätä tuli ta haukie~ (meruttu, vrt. pidetty mertoja)
~säynäd bräyzytäh kossem pyördies~
~säyniä saimmo tänäpäi~
~ni meloa ei soa plukahuttoa, moized on säynäd arrat soadavad~
~säyneä pyytäs syystsurah verkkoloil~
~säynyänkutuh lähemmä~
~nelländeks on säynänkudu~
~säynöärysä~ (keväisin koskipaikkoihin laitettu rysä)
~säynyverkko~ (isosilmäinen verkko)
~kuulet vain söhissäh, tuhjot~ (kyyn mennessä pakoon)
~uhku söhleäv astujez, kahta päi hoaruou~ (uhkujää)
~moal on söhlö keveäl~ (söhlö eli sohjo)
~söhlö hyvä on, ei soa ni astuo täz~
~söhlödeä pröyskäy keveäl jallan oal~ (söhlön aika)

(tähän päättyypi karjalan kielen sanakirja osa 5)