~se multa luotih ta sem peällä kivijä tä siinä i mettsipirtti~
~se siitä syyväh siin yhessä tä muissetah sitä kesäntuluo hyvin onnestunutta~ (kesäntulon muistaminen, vrt. kesäkalastuksen alkajaiset)
~oli ennen ukko ta akka, soatih poika ta tytär~ (satujen aloituksia)
~ennen elettih emä da poiga~
~ukko d akku koiz oltih~ (vrt. vanhemmat eläinsadut)
~joga päiviä koume da nelli kerdua keitiimmö kalua~ (kolme tai neljä kertaa)
~koskie niit oli ta niiss oli puut, kaksi puuta rinnakkah pissetäh tä~
~pajuo karahuttoa da täs kai igäväd~ (karkoittaa ikävät laulamalla)
~miud ei polta tuli, da ni vezi hävitä~
~saraheinä on kolmitahani~
~tahas sakiekse savotettih, hienoni kuori ta sihi kaloa pantih~ (kalakukkoa laadittaessa)
~rieskasen loajit notkiemmasta tahtahasta~
~muigie tahas~ (muikea eli hapan)
~riezani tahas~ (rieskataikina)
~piiroatahas~
~pidäh sotkie tahas~
~se tahtas se nouzoo, kävyy, sit voalitah~ (vaalitaan eli leivotaan)
~sevoita tahtas~ (sekoita, vrt. sotke)
~marjat ensin hierottih visapeällä veitsellä tahi puromalla purtih~ (näsiän marjat, parantavaa voidetta tehtäessä)
~kortehta koroamasta tahi ruokuo leikkoamasta~ (tullessaan joikuivat akat, omat työt=omat joiut)
~miun teätä laulo noin, kun nuottoa kuto tahi paikkai~ (täätä eli isä, lainasana)
~ei soanut punuo reijem peällä, se piti käsissä punuo~ (oikea työ)
~se kun oli siitä kaksi ta kolme vuotta se kolottuna se puu~
~yhtä vailla yheksänkymmentä keämmarjoa pantih~ (parantavaan voiteeseen)
~jotta kur roattih koissaki, kesräit tahikka kuvoit tahikka mitä hyväh ni lauloit~ (laulaen työskenteleminen)
~pani varpoa, tahikka kukan, tahikka kivie tahikka mitä hyvä~ (tienhaaraan, oman matkustamisen luonteesta)
~pideä tahkota, sit terenöö, tylttsy veittsi on~
~toizel tahkovutti~ (vieraat viikatteet=vieras toisilla teettäminen, vieraan "teknologian" orjiksi jääneet hölmöläiset)
~tedri, mettso, koppala, pyy libo mi tahokkah ku tulou~
~taholleh lähti sodah~ (taholleh eli omasta tahdostaan, sotien vieraasta alkuperästä, mannekansojen mielipuuhaa, hyvä tekosyy vältellä työntekoa, varastaa ja raiskata, vrt. "viikingit")
~tahtold opitella, ga silleh ostanuh ei~
~eliä on hyvä, ei tahottais kuolla~
~tahtottaz roata nygöi, kylläl huogavuin~
~olgah minun täh kustah~ (minun puolestani missä tahansa, oikean ja keinotekoisen kielen erosta)
~hänen tahtojoa on, ga itse tiedäy, kel menöy~
~en taho purra, en syyvä~
~tahodgo siä endizen ukon kera elee vainn et~
~lindu dai kieli, moa dai viero~
~ei ni tartu lumi da i libiä on~ (koivuinen suksi)
~koroo midä peä kandau~ (puhuu perättömiä, vrt. koro=palokärki, hevosmiesten kielen alle jääneet omat heimokielet)
~pyhällän jyry taigai muskam pystöilles suoh~
~taigoi loklottaa~ (tekee taikoja)
~eipä ser roannasta ollut taikoa vaikka se kaikittsi touhottau~ (taikoa eli tietoa, oma taikuus=tietoa, salatietoa)
~taikahutti lykkäi kiven ylen loitos~
~miz lie purehet puuttunuh, taigiet tapahtunuh, kivestä vai kannosta vai vastaraunikosta, moahaldieh niskoi~
~mist on pulma puuttununna, taikie tapahtununna~ (taikaa tarkoittavia sanoja, vrt. virolaisten pulmat=häät)
~taikinah illalla pantih jauhot happanomah~
~tahasta otettih taikinasta~ (taikinasta eli taikinatiinusta, na-päätteiset lainasanat)
~siitä huomeneksella sotettih se taikina~
~loahittih kalakukon keralla potakkasankie, taikinasta taputettih ta potakkoa peällä~
~taigin do pudzizou nouzou~
~taiginatahas vualitah, piiruatahas pieksetäh~
~rodih kaheksan möykkyy taiginuksest~
~taikkahuo pagizoo, tuhmah loaduh~ (puhuu joutavia)
~taikun andoi~ (iskun, kolauksen)
~ed ole lohem pyyvännässä, taimenen taboannassa~
~pidäs tainu kezrätä~ (tainu, taina=värttinällinen lankaa)
~päiväs kezräin kaks tainoa, viihtän illal viiksimpuuloil~ (vyyhditän viiksinpuuloilla, vrt. paikannimi Viiksimo)
~pidää tämä tainu viihtää~
~täm on taina~ (taina eli salaisuus)
~tainalline puutui tänäpäi~ (tainallinen=värttinällinen kehrättyä lankaa)
~ei pijä äijöö itkii, ennen kuij jo tainehtuu~ (lapsi taintuu itkiessään, lopettaa itkemisen)
~kylmi tainehtui~
~kunne menöy, sinne tainehtuv istumah~ (tainehtuu eli unohtuu)
~tainikka~ (lohipyydys jossa rannasta kierteelle levitetty verkko päättyy isoon mertaan)
~lapsi mänöy tainijoh~
~tainoi pagina~ (salainen puhe)
~häi on tainoi paginkanza miulleni, hänel voiji sanuo hoz midä~ (pitää salaisuudet)
~taibaleh, pitky hieruloin väli~ (taipale=kylien väli)
~vie on pitky taibaleh astuttavu~
~pilvitaibaleh nouzou taivahanrannaz~ (pitkä pilvi)
~oikein on otavat tehty, tähet taivon taitavasta~
~naizil kävyy pezokset kuun keänälmyksen aigah~ (pesokset eli kuukautiset)
~kuu kehässä, päivä tarhassa, taidau tuisku tulla~
~lundu taittau, tuuttsoav äjjäl~ (taittaa=pyryttää lakkaamatta)
~sanal taittau, liigoa sanoa sanou~ (sanallisen kielen myöhäisestä alkuperästä, käytetty vain jos ei olla pystytty viestimään muin keinoin, ilmein, elein, tuntein, oma kieli=elekieltä, tunnekieltä)
~oi taivahane, heitä pois vihma~
~taivahallini kuu on kuudama~ (vrt. maallinen kuu)
~taivahallini toatto, moallini moamo, elä heitä minuo~ (taivasta ja maata puhutellaan yhdessä, vrt. omituiset pelkän taivaan palvojat)
~ei tiijä ni tämän taivahallista~
~taivahankarguandoa näimmö mennyd yön~ (revontulia)
~taivahanlagi avavui, pilvet hoaruoloo~
~taivahanlagi peityi pilveh~
~pimeni kai taivaharranda~ (kai=kaikki)
~taivaharranda russottoa~ (punertaa)
~taivahanrandu undui~
~taivahanrandu avavui, pilvet kadoi~
~yöksyksis taivaileh mettseä myö~ (taivailee eli harhailee, vrt. taipale)
~sil taibalel on kuivoa moada dai vezimoada~
~sinne männä taivallin~ (taivaltaa, vieraan taivas-sanan johdoksiako)
~tuotih vene Vornanjärveh, ni siitä se piti taivaltoa Koivoallahteh~ (taivaltaa=vetää kannaksen yli)
~Vetehisen poika sanov, mitä sie katsot taivahassa~ (oma vesi, vieras taivas)
~kaikki on taivas keltani, ninkul lumen härmie satau~
~mänöy pilveh taivas~
~särinsuomussa taivas, huomena tulou pouta~
~sanottih kun uutta vuotta vassen oli tähtie äijä taivahalla, jotta siitä tulou hyvä marjavuosi~
~kum meri oaltuou nin ne oallot vieriy sielä taivahalla~ (taivaalliset aallot, revontulet)
~sitä mie muissan näytettih jotta se on taivahasta kirvot~ (taivaasta putoavat kivet, mitä lie "taikauskoa")
~revontuled läikähelläh taivasta myöte~
~niin rändyä tuli, jottei ni silmie suanut avata~
~tähessä on taivas~
~kuin olis kolttsa moassa, toine taivahassa, niim miä vedäzin moan da taivahan yhteh~ (vetäisin maan ja taivaan yhteen, hmm)
~kajoksini taivas~
~taivaz moaduo, mänöö pilveh~ (maatuu)
~taivahan oal lindu lendeä~
~taivas sindäu, lieu vihma~ (siintää)
~ukkone, taivahan izändy on rymizii~
~pilvituhjod istuu taivahal~ (eläviä olentoja)
~korgei särkk on, vähäiziz et tävvy taivahah~ (täydy eli ulotu)
~taivahan rajal hanhed lennetäh lulletuksen kel~
~rannatoi on Oniegu, se on ku taivas kattsuo~ (Ääninen)
~taivaz on tiähtessäh~
~taivas on pilviine, onnaako vihman laadii~
~taivas pilvesteleh~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
