~ei soa vedeä, lumen tarandoa~ (kelkka tarrautuu lumeen)
~lumeh tarandau potkovad, pidäy kolottie~ (potkovat, vrt. potkusukset)
~täh hyvin regi tarandui uhkuh~ (uhkulumeen)
~suksed lumeh tarandui~
~tarapiä~ (tuuhealatvainen mänty)
~hoi olet tarapee mändy~
~pagizou harvaizeh tyhjäd i toved~
~taratetah, ga ni kuunell ei himoita~ (liikaa puhumista paheksutaan, vrt. suulaat ruotsalaiset ja venäläiset)
~muatko minnua tarattau~ (maatko toruvat)
~käygeä pitkälleh, heitteät taratuz~
~pojat ne jälgie pidelöö edembänä~ (karhun pojat, emon jäljessä)
~ei tarrettu ambuo kondieda~ (eläimistä pyhin, oikea suomi=tuhansien karhujen maa)
~kuu kehässä, päivä tarhassa, taidau tuisku tulla~ (tarha=piiri, kehä)
~kondien kierdi tarhah~ (kontion kiertäminen, rauhallinen rinnakkaiselo)
~tarhan loadi, syndyö kunnellah~ (laati piirin maahan, syntyä=sukulaisten henkiä)
~ei varavuta sen tarhan sydämes~ (kirveellä piirretyn piirin keskellä, varavuta=pelota)
~tarikka sivotah vassakkah, nybläzien azemittsi~ (tarikka=nauha jolla kiristettiin paidan kaulus / housujen sepalus / lahkeensuu, nypläsien eli nappien asemasta)
~liinazes sovas ken tarikkoi, ken solgie pidi~
~tarikat puksuloissa dai paijassa~
~ennen nyblii ei pietty pajjoiz, tarikad oldih~
~heän midä tarinnou, elä ota ni midä~ (vierasta tavaraa tarjoavat vieraat miehet, ällön "tyrkkytalouden" alkuvaiheita)
~äl ittsiedäz moanita, syö taritez~ (syö tarjottaessa)
~pidää hänel tarita, muite ei ota~ (ei ota ruokaa, jos ei tarjota)
~tsigan kodvaizeks tarittsih, a kahteks kolmeks yödy sijavui~ (tsikanat eli mustalaiset, arvoiltaan karjalaisten ja suomalaisten vastakohtia, pitävät valehtelua ja varastamista hyveinä)
~kazi vanguu, pertih taritseh~ (vrt. vonkuu)
~heitä taritsendu, yksikai en ota~ (tyrkyttämisen vieraudesta, euroopasta tuotujen "ällöyksien" lista on pitkä)
~heänhär rupesi tarkastamah, jo ouvostu jotta jos on sielä kontiem pesä~
~pidäs tervehytty tarkastoa, ei pidäs pahoi kävellä~ (tarkastaa eli varjella terveyttä, oikein käveleminen)
~tarkatts on riskanzu, se ittseh kopeikan kattsou toizel andahez~ (rahakirstujaan vartioivat "kristityt", järkyttävä teeskentelijöiden yhteenliittymä, eroakirkosta.fi)
~pagize tarkemma, elä kiirähä~
~syö tarkemba, älä pamauta muruu~
~targevui kyzyö, enzimäi ei tarrennuh~ (tarkevui eli rohkeni)
~jälgimäi targevui kyzymäh, hos huigei oli ezmäi~
~izändä roadeida tarkittoa kävelöö~ (isäntä kävelee tarkistamassa alaistensa töitä, palkkatyön sairaasta alkuperästä)
~häi on korval tarku, kuulou pienen ritskehen~ (jänis)
~en näi niittii pujoittaa nieglah, na pujoita sinä tarkoil silmil~ (niittii eli lankaa, lainasanoja molemmat, vrt. syy, säie)
~häi ei hairuo, tark on i paginal~ (vrt. hairahda)
~hänel on tarkat tijjot~ (tiedot eli taiat)
~sieklasta läpi valutettih, jotta se läksi oikein tarkkah se hera~ (hera eli mehu)
~tarkaste roa, älä rutosta~ (rutosta eli kiirehdi)
~häi on tarkane ruadai, ei kiirehtä~
~tarkkazeh pagizoo~
~tarkkazeh kulgie~
~hänel ei käzi särähtäi vestähez, tarkkukäzin on~
~tarkkasanani, ei häglätä~
~varota tarkoij, jottei sokkuis kiviem peällä~ (vene joutuisi kivien päälle, sokkua)
~koski sumiu, teäläki tarkottau, jos ollou myyväistuuli~ (tarkottaa=kuunnella tarkkaan)
~sanotah, om mavol kaksinsuarane kieli~ (saarainen eli haarainen)
~izändä tarkoitti leikkoamah, stob ei tähkeä sängel jätteä~ (maanviljelyyn pakottaneet "isännät", maanviljelyn oikea nimi=maaorjuus)
~pandih viehkat jotta ozuaa paremmin tarkottoa kulugeissah~ (viehkat eli viitat)
~käzi tarkoitui hänel vestämäh~
~semmoni oli tarkotus sillä jotta se kum moanhaltie neät on ni se pitäy panna sille lahjakse jotta se elämä mänestyy hyvin siitä~ (maanhaltijalle lahja, uuteen paikkaan rakennettaessa, oman "maanomistuksen" luonteesta, maa=kuuluu maalle)
~tulendan tarkustin, koiz on jo~ (huomasin, että tuli kotiin)
~ei ole jaloissai kumpasessai tarmuo~
~tarmod on mändy, ei daksa työdä tehä~
~ei ou jalloissa vielä tarmuo~ (lapsella)
~hänel ei ole tarmuo eniä~
~oli jalat mänty tarmottomakse~ (jalkojen tarmottomuus, selkävaivojen oireita)
~tarbehetoi oli osto, pidänyh ei kädeh~ (tarpeettoman ostamisen alkuvaiheita, omaa luontoyhteyttä yritetään korvata vieraalla tavaran palvonnalla, ostamaan pakottamisella, seurauksena valtava joukko henkisesti tyhjiä ihmisiä)
~tarbiel olles sauvoim pideä olla~ (sauvain, kun ollaan tarpomassa kaloja verkkoon)
~tarbiel ollah tarvinverkoloin kel~ (tarvinverkkojen kanssa)
~tarvoimiez on nostamuksel, keskel tarvou, k ei oll ottsuverkuo~
~meil ei Sohjanansuussa pietty väliverkkuo konsana, aina tarpomilla tarvottih~
~kyll etempänä tarvottih, vain ei meilä~ (jokaisella perheellä omat pyyntitapansa)
~jo mistä soaten pitäy ruveta tarpomah kun kalat suuniuvutah väliverkkoh~ (tarpomaan eli kävelemään matalassa vedessä, kovapohjaiset järvet)
~kaloa tarboo verkkoh sauvoimel~
~tarbovui pagizemah, midä peä kandoi~
~tarboo midä puuttuu, midä peäz lähtöö~
~pagizou tarbou, min sylgi suuh tuou~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
