~humalas savajau, käzin tarteleh konzu keh~ (käsiksi käyvät humalaiset, paheksuttuja silloin, paheksuttuja nyt)
~elä tartteliete meijän azeih~ (toisten asioihin puuttumisesta)
~joga paginah tarteleh, taembatsi ei pyzy~ (etualalle eli framille eli stagelle pyrkivät valkonaamat, kaikessa oikeiden suomalaisten vastakohtia)
~puu koadui ryzevyi, toizeh puuh tartelih~
~puhtaz on kieli hänelleh, eigo segoa eigo tartelle~
~älä sinä joga paginah tarttelehta~
~heitä tarteluz vierahih dieloloih~ (vieraisiin asioihin tarttuminen)
~käzim miuh tartui~ (iholle tulevat valkonaamat, etelän kansojen piirteitä)
~kaglah tartui sebäi~ (sepäi eli halasi)
~nygöi käbäl tartuu~ (käpälä tarttuu, juoksee lujaa, vrt. mennä käpälämäkeen)
~en tartu sih duumah~
~en puutu pudroloih, engä tartu talkkunoih~ (viljaruokien myöhäisestä alkuperästä)
~oli tarttun reki uhkuh oikein ku oli vesi järvellä ta lunta paksuh~ (tarttuva uhkulumi)
~siitä kuutamah sinne tartuttih ukko ta akka ta siinä ollah vielä nytki~ (kuusta kertovat tarinat, yksi jumalaisista)
~ei nii tartu lumi da i libiä on~ (koivuinen suksi)
~riehi, riehi selgäh, kalarruota kulkkuh tarttu~
~kodvazen mendyy kuutti meni toizeh randah da tartui kiini~ (kuutti eli ruuhi)
~veneh tartui madalah~
~savikkomuan ku vihmui, muga on lujoitannuh~
~pakkuli poros pideä keitteä, siit pehmenöö, siit tuli tarttuo~
~guubarkah tarttuu tuli piikivestä~ (taulaan)
~tuli tukkih ku tartui, ga kai silmykarvat palettih~
~mejjän lapsih ei tartu ni käsky, moized ollah kuulemattomad~
~tartuttelou kala onkessa~
~tuohen tervalla tartutettih astiet~ (tartutettiin eli liimattiin, omat liimat=omista aineksista)
~pideä hiemoat tartuttaa emustah~ (hiemat eli hihat)
~nuorad rostitah yhteh, vastai agjad, säigehet tartutetah~ (säikeistä koostuvat nuorat)
~taroo konsa kuinki, kun ei ole opastun kutomah~ (taroo eli tekee huolimattomasti)
~vestäy tarou~ (veistää)
~ei soa taruo, se pitäy tolkusta poajie~ (ei saa hölöttää, puhua huolimattomasti)
~hiän tarou midä piä kandau~
~tarvimpuun agjaz on koltsad, sidä heläitetäh~ (tarpoimen päässä helisevät renkaat)
~tarvinverkko om madalembi potkuu, on harvoa i puaksuu, pehmied langad~
~jos se tarvis vain on semmoini jotta tarvittsis tsäijyö ni sen kul loatiu vain tuohiropehen~ (tuohiropeessa keitetty tsaiju eli tee)
~entini rahvas se tuohivakasta kylvettih, muuh tarpeheh ei käytetty sitä vakkoa~ (omat tuohivakat)
~ka otettih tarpehikse~ (tuohta, tarpehiksi ottaminen)
~pyyvetäh omiksi tarbehiksi~
~ei vettä vihal juuva, eigä toizen tarbehiks~
~käen tarbehet, alazet, kindahat~
~siitä konsa tarvittih, siitä pikkuni lonkattih niitä tuhkie~ (lonkattiin eli pöyhittiin tuhkia, ei päästetä sammumaan kokonaan)
~oli velli niitä, niit ei tarvinnum pölästyö~ (ei pelätty karhuja, lempeä jättiläinen)
~pie vain itse niin hyväsistä jottei tarvitse itkie~ (neuvottiin sulhasta)
~tarvoinketsoi on pyöryzy libo nellituppuine, koivumpahkaz, alahaine tura ongurdettu~ (tarpoimen kiekko)
~yhtä tasoa ollah, keyhät ta pohatat~ (oma tasavertaisuus, vrt. itseään parempina pitävät valkonaamat, "bättre folk", ylpeys=mannekansojen piirteitä)
~minul on tazat parahikse, minul enämbiä ei pie~ (ahnehtimisen vieraudesta)
~hyö daattih tazai, mollembil tuli yhten verdu~
~netse vihoin tasailuz ei hyväks mennyh~ (vihojen tasaaminen eli kostaminen)
~siitä keänettih ne seämehpäin ne kuoren laijat päistä näin, jotta ei tullun niin tsoherat ne peät~ (piirakoiden laatimista)
~mie olem monta kertoa moannut sen kivem peällä, aivan tasani on se kivi~ (omat lepopaikat)
~se latjatah semmoiseksi lehtöväksi ta latvat tasaseksi, jottei se siitä kylpieissä roika ympäri ihuo~ (vastan laatimista)
~oled ozakas kuin siun dalgapohja on tazani~
~tazani moa~
~sithäi tänne rodih pohjaspuolel mägie, kallivuo, e ule tazazed muat, ne rodih piäl, ne Karun sylgietyt~ (Karun sylkemät kallioiset maat, luomiskertomusten jäänteitä)
~tazajago piettih~
~jänkky tazadalgah nelluou~ (jänkky, jäniskö)
~algaa olla yö da päivä tazakkah~ (keskikesä)
~tazakkali roadoa, ei liigoa hengie työnnä~
~tazalaine puutui uni tän yön moata, ei olluh lastu reunaz~
~tasalatva honka~
~mäntypuu mäjellä kasvo, tasalatva tanterella~
~tazaladva pedäjä~
~tazaladvu puu, tyvi yhten järevyz ladvan kel~
~pyzy toizen tazal kezoil olles, elä mäne syvemmäl~ (kesoilla eli uimassa)
~kai om pilvilöin tazal voara, moine korgie~
~lapsed ylettih, jo om peä peän tazal~ (ylettih eli kasvoivat)
~piä piän tazal, korva korvan korgevuol~
~ikkunan tazal on lundu~ (lumiset talvet)
~do om peä peän tazal pojjal~
~verko poimitah poimimpuikkoh, ann yhtel tazal silmäd roih kudojez~
~sanas tazalleh pyzyy, ei unohta~
~yhen tazaluod on heil peänahkat~ (yhtä viisaat)
~tazamielellisty vähä on ristikanzoa~ (kiihkoilustaan tunnetut "kristityt", kaikessa oikeiden suomalaisten vastakohtia)
~tazapeähine, ei pahoi pagize eigo roa~
~tazapohjaine järvi, ei luoduo~
~vezi äbrähien tazassa do on~ (joessa)
~lund oli aijan tazah~
~tazat pidäy luadie lujat~ (tasat eli vetoköydet, yhtä pitkät)
~nyt mie siula tasuan mitä sie miula hyviä luajit~ (hyvät ja pahat tasataan, omaa arvomaailmaa)
~vielä se viha tasatah~ (vihan tasaaminen, kostamisen taustalla oma tasoihin pääseminen)
~heän mäni vihoa tazoamah~
~ed milma lyö, tazoam mie ned lyönnät siulles~ (tasaan lyönnit, itsen puolustaminen)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
