~peälakka tazauduu, kaksihkymmenih vuozih ku peäzöh~ (luonne tasautuu)
~tasavalla paikalla loajitah kyly~ (kyly eli sauna)
~tazavu moa~
~peälagi tazavui, mutsoin voib ottoa~ (mutsoin eli vaimon)
~tazavägized ollah, yhten vägevyöd~
~myö hiihtimä tazie myöte dälellä~ (tasi=latu)
~suolla mänin tazista poikki~
~juuri peähistä en tijjä, tazoin lugien sada oli~ (arviolta sata, sata=suuri määrä, suurten lukujen myöhäisestä alkuperästä, valkoisen ahneuden ilmentymiä)
~pidää lattii tazoittaa, siliämbi rodia~
~laps kävelöö tassuttoa~
~sobii lykitäh, ei kiäritä da panna tukkuh~
~värizytteä viluu, kai levvat tatattau~
~tatoarat tavaran ker käveldih~ (osa kulkukauppiaista tataareja)
~kengät hoavozeks tatsaittsi tänäpeän, siid rubioo pohjoa panemah~ (tatsaitsi=tikkasi)
~tatsainda orane~ (tikkaamiseen käytetty naskali)
~tatsainduvirb on hoikembi vähästy~ (virpi eli lanka)
~lumijalloil tatsutti lattien, vaste pezemäs olin~
~tattarie eij ou meän kyläs~ (viljatatarta)
~ennen tattarikasset ajettih mägilöillä~ (vieraat kasket, vieraat tattarit, vieraat mäkikylät)
~keldatatti~
~nurmitatti~
~voitatti~
~hypitäh tauratah koirad lumez~
~ei ollum mitänä tautie, ka teäl olemma kaikki tauvit soanun~ (vieraat kylät, vieraat kulkutaudit, oma asutus=tauditonta harva-asutusta)
~peässättöä pitäy lasta tauvista~
~korppi kuusesta korahti, elä tapa tauti tyttärijä, tyttäristä heät tulou~ (taudin henkeä puhutteleva korppi, pitää ihmisten puolta)
~myö ku oldih pienenä, taudia ei olluh ni midä~ (kulkutautien myöhäisestä alkuperästä, vrt. "skoulut", "työpaikat")
~midä taudie viruo~
~vikse rovun taudi, vai mi olloh~ (sukuvika, kun ei pidä maidosta)
~taudisiah ei pidäz mennä, eiga taudi tartunou~
~tauditilal elä mäne, tarttuo vie siuh~ (ei mennä taudintilalle, vrt. rahan keräämisen terveyden edelle asettava orjayhteiskunta, "suomen valtio")
~lähemmä järven rannalla, miss on pälvieni, ettsimäh pälvimarjua~ (pälvimarjat, marjapälvet)
~rubiemma illastamah~
~soattau rysäm porieh viijä, konsa on tavallini kevät~ (porieh=sulakohtaan)
~lokakuulla kun synty niin huhtikuul lopulla vasta ensi kerram mie rupesij jotta tavallisesti makoamah tilalla~ (lapsen syntymästä)
~poliitsii kielittelöö saldatoil tavaroikandajii~ (vieraat poliisit, vieraat sotilaat, vieraat salakuljettajat, kaikki rahan ja tavaran ympärillä pyörivä vierasta alkuperää)
~uaval merel sie tabain~
~puittiel tabuau oravan kunittsu~ (kunittsu eli näätä)
~hillane kirkien tabuau~ (sanonta)
~hillu hadaran tabuau, ijän hyvänn eläy~ (sanonta)
~kirvehel vestetäh kaksi virgua kojah min mies kirvehel tabuau~ (virgua eli piirtoa)
~hänen taudih tabai~
~pimie tabai matkal~
~tuuttsu tabai matkaz~ (tuuttsu eli tuisku)
~vihmu tabai dorogal, kastoi tullez~ (dorogalla eli tiellä, vieraat kärrytiet)
~uni tabai~
~vilu tabai~
~nälgy tabai~
~venehem madalah tabai, pidäy myösteä~
~puutoz on järvem pohjaz, verkon taboau~ (puutos eli uppotukki)
~sotka souti suojat rannat, tavi tyynet tylkytteli~
~soutipa sorsa poikineh, tavi laulo lapsineh~
~tavella pojad ollah aina viizahammat~
~tavi vaim pajikossa pygläy~
~tavit, koskelat, hoabanat, suuri sorza~ (sorsasukuja)
~tavi ei muuda kur riätskähtelöy~
~tavi kreäkkyö joves~
~katso tavid rannal ujjah~
~tavi s om pienin sorzu~ (pienet ja suuret sorsat)
~tavid eletäh kortehikkoloiz~
~pienet piuketah tavimpoigaized järvirannal~
~tavisorzu~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
