~elä deri äijäldi, soua suotombah~ (jeri=riuhdo, oma j, vieras r)
~terittäen ommeldu jupka, teräd yhteh~ (pietimet yhteen, ommeltu hame)
~myötätermöä suissamma~ (vrt. suistua)
~oikein korkiet termät oltih~ (törmät)
~siinä levähettih kaikittsi siinä termäm peällä~
~on därvessägi toizin paikoin korgiet termät~
~tsuumul loadiu kangahah, termäh, sih poigiu~ (repo)
~termätseäräni loadiu muldatermäh pezan~ (törmäpääsky)
~siigu nets on luudogan aigaa karhei~
~mie terstauvuin kuoriesta, en syö eliässeh~ (kyllästyin kuoreiden syömiseen)
~ei konsa soa sanuo tervakse kuni tervahauta om palamassa, vaiv venehev voitimekse~
~meilä poltettih ennein tervoa~
~tervua suahah polttamalla da laskemalla~ (polttaminen ja laskeminen)
~tervad om mändy veneheh, työnnämmö vezil~
~se on rohkie, se ei varoa tulda ni tervoa~
~suksem puahtajes tervu puaduu suksen sydämeh~ (paahtaessa, paatuu eli imeytyy)
~terval voitah kengii, regie, venehty~
~mua on ku tervu, mustu da hyvä~
~tervoa laskietah~
~ota tervastie da pane lämbiemäh, lähemmä regie tervuamah~
~tervahauta syttyy palamah jos tervakse sanou~
~ta sulan aikana jo valittih semmoni paikka jo jotta mih se loajitah se tervahauta~
~tervuhaudu om pidulittsu libo pyöryzy muan haudu, puuhizet seinäd, kuuzenkoskuttu pannas särrinsuomukseh bokkii myö, pedäjizet tervaksizet halloit pystöilleh haudah muan tazal, muatetah umbeh, sit tuli pannah~ (tervahaudan kuvaus)
~tervahauvannenä, midä myö karttah juoksoo terva~ (puinen kuurna jota myöten terva valuu karttuun)
~terväheinä~ (matara / silmäruoho / tervakko)
~riput ku tervaheinä~ (vrt. riiput)
~siinä honkassa oli tervani roso, siitä vestimä lastuja ta siih tulen tsokkaima~
~elä tuo niin tervaista halguo, siässä ne viritykseksi~ (viritykseksi eli sytykkeiksi)
~tervahine kando~
~tuli paloa sinivalgiel, ei tervaista tulda anna~
~kun tervane kando luja on~
~tervaizet puut tervaksiks otetah kuuttsah~
~syväimpuu on kovem, pindupuu pehmiem~
~ylen syttyj o tervaine puu~
~tervani palau rötsäjäy~
~tervani se kuuriu tai se ryöstäy palau~
~tervazuttu kuivuu pedeäm bokku~ (bokku eli kylki)
~tuohini on tuli rämäkkä, savu musta tervaksini~
~tervukukat ka kädeh tartuu ku kobristat~ (tervakot, käsiin tarttuvat tervakukat)
~tervaladva mändy~
~tervuladvu, ylähän ku keli, alahan tuores~ (keli eli kelo)
~tervumuilal lastu pestis syhmizez~ (syyhyä hoidettaessa, tervasaippualla)
~tervankarvaine moa~
~tervan kusella ne kyllä valautu~ (tervavedellä, valoivat syyhyä potevaa)
~tervankuzi ezmäi lähtöy kui vezi tervuhavvaz~
~hyvä olet tervanlaskii, novez oled~
~on vielä tervupuassa yksillä kengillä tervua~ (tervapadassa)
~tervapetkelys pedäjän ladvaz otetah tervaks~ (petkelys eli roso)
~tervapuizeh törkkäi molommat~ (puiseen eli saaviin)
~mäne i tuo tervaputsista tervua padah~
~tervapäre on hyvä pättsie viritteä~
~tervupäre ylen äjjän savvuu andau~
~tervu lähti kuuroa myö nenäh da puttsih~ (tervahaudasta)
~tervarobehet luajin syyzmikkähästä korpituohesta~
~tervurobehes kois tervoa pietäh~ (omat tuohiastiat)
~niitä metsästä käytih siitä tervaksia~ (sytykkeiksi)
~siinä kun oli se povi mih kalat mäni ni siitä läpi vejeltih, siitä tervasta poltettih~ (nuottaa pyhitettäessä)
~no mätetäh häneh tervasta jotta heän lökäjäy~ (tulen kutsuminen häneksi)
~silmäkkehen puista lotto loajitah~ (tervapuista lotto, suon silmäkkeeseen)
~sua hyvie tervaksie kuin tahtonet suaha äijän tervua~ (tervaksista laskettu terva, tervan otossa kaksi eri perinnettä)
~vessetäh tervasta toizesta puusta i viritetäh~ (nuotio)
~tervastu pidäs suaha, da laskie tervua~ (laskea tervaa, vrt. haudassa polttaminen)
~tervaz on ruskei da tulou nenäh~
~tervastu poltetah verkoloin savustajez~
~tervaspuulla nuottie da verkkoja savussetah~
~hyväs sobah hos tervaskanduo suorita, ga se roih hyvä~ (tervalla pyhitetty vaatteita ja pyydyksiä)
~tervaspuusta vielä otetah tervasta da siitä lassetah tervua~
~se ku tervua valuttau, sit sanotah tervazrozokse~
~tuopa tulta tuohisella tahi tervastikkusella jotta neäv vävyni silmät~ (hääsanoja)
~tervavutt on jöngöi~ (saviset terva-astiat)
~hänell oli kyllä hyviv vaikiet soannat, a muitein oli niin terveh imehnini jotta~
~tee sisältä tervehekse, käsim peällä käytyväni, sormin suoriteltuvani~
~nuori terve syötyöh, vanha yön levättyöh~
~akka ol terveh kum pedäjäm pahka~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
