~ei tervehes peäz veri vuuva~ (ei saa syyttää viatonta, sanonta)
~huaba lozie i terveh olla pidäu~ (haapaisia losia)
~ei jiä terveh sieni katkuamatta eigo kypsi marju keriämättä~
~toizez lähtöy tervehes peäz veri~ (antaa vähästäänkin, päästä keksityt sanonnat)
~terveh tulovalla vierahalla~
~terveh taloh~
~terveh moa, terveh manner, terveh entiset eläjät~
~terveh uuvella kuulla~
~jiäkiä terveheksi~
~mäne tervehenä~
~terveh pertti miehines, lautakatto kansones~
~matakkoa tervehenä ta toittsi tulkoa~
~terveh tuuli, terveh tyyni, terveh vankat vastarannat, sivuin tuulet tuulemah, kohti päivät paistamah, ahavad alats käygäh~ (vastasyntyneen esitteleminen jumalaisille)
~terveh kaimu, kui eläd, kui void~ (kaimaksi kutsuminen, vrt. sukulainen, k-ai-ma)
~tervehtetäh tuuli, ann ei loadis pahuttu lapsel~
~mavonheineä palaine pannah leikattuh ruanah da sit sinne tervehtetäh~ (ruanah eli haavaan)
~tervehitäh sielä toisieh ta syyväh ta juuvah~
~a kun hiän tervehtii vein~ (veen tervehtiminen)
~siä ku verestä lihaa syöd da i tervehyd~
~ei selgä kerral hieronnal tervehy~
~paha on pako nimekse, vain on luilla tervehys~
~kuni igeä, sini tervehyttä~
~tervehyön rikkoo viinan juonda~
~tervehys on kuldua dai hobieda parembi~
~tervehyttä parembua ni midä e ule~
~liigu roado hänel tervehyön rikoi~
~tervehyän kaimai~ (tervehdin kaimaa, vrt. kaimaaminen eli saattaminen)
~syögiä tervehyöksi~
~mänköä tervehenä, onnie matkahana~
~sano vai tervehyttä joga nivelyön kohtah~ (terveyden sanominen)
~sanokkua tervehyttä miän omilla~ (omien tervehtiminen)
~sano tervehyöd minus kodirahvahal~
~tervehyzii työttih~
~tervehytty työttih teile~ (vrt. tuotiin, toivotettiin)
~viekkahiz syndyiziz olijoil sanele ylen äjjy tervehyizii kaikel suurel sugukunnal, heliel heimokunnal~ (viekkahissa syntysissä eli tuonilmaisessa olijoille)
~kyly on tervehyz, se itsen tervehtyttäy~
~jallan tervehtytt omil voidieloil~
~kaimasima lähtiessä, tultuo tervehytämmä~ (kaimaaminen ja tervehyttäminen)
~onni uuteh tupah, hyvä vuosi vierahikse~
~kum mänit sinne eri vesillä, nin sitä vettä tervehytettih~ (uusien jumalaisten tervehtiminen)
~oli ne noil leviet ne petäjänkisontakatsat, se terä~
~teröä tikutetah mitys oli kellä kämmenem pivus~
~teräzäd on lepät tänä vuon, urvoad on äjjy~ (urpuiset lepät)
~teräzäd om buolan röbähäd~
~purahaz on terästä voaksam piduhus, muu oza om malloz rauvas, varzi puuhini~ (terästeräiset purat eli tuurat)
~peäz on terästy hänel, tiedäy tolkud~
~teräzjeä on alemba, ylembä on uhkujeä~
~teräzjeä on järei, pakkain oli talvi~
~yhten tervyöh piäzed, mene täz libo tual~ (yhtä nopeasti)
~sielähän se on se emintimän käsivarsi, ta se om piikikäs, terävie piikkijä kun nieklan nenäsie, ta niitä on kaksi hauvim peässä~ (hauen pääluita)
~orani on terävä, vain kirves da veittsi ollah näbiet~
~hauilla on hambahat terävät~
~parikka, kui säyneä, peä ylen terävä, händä enemmäl soaralleh~
~pordimoil on hambahat terävät~
~äjjäl on sinul terävy kieli~
~laps on terävä, kaikkeh on hyväh opassettu~ (lasten opastaminen hyvään eli omaan)
~sil on terävy peä, ottai peäh roavon~
~on doga dieloh terävy~ (tieloon eli asiaan)
~teräväh koira pennut soau, muuta sokiena syöttäy~
~sukav varsi suorie, teräväh rupien kantoa laskomah~
~mintäh tulija terväh kodih~
~pehmievattsane hot tuskeuduu ni terväh lauhtuu~
~terväh opastuu heän ku heän bokasta kattsou~ (bokasta eli sivusta)
~kui terväh tuloo, dai rubiemmo syömäh~
~hiän uinuo tereväh~
~mie illasta en tereväh uinuo~ (uinuo eli nukahda)
~ylen terväh vezi duoksoo~
~häi käi teräväh, vaste meni do i tuli~ (teräväh eli nopeasti)
~tsakat silmih papatetah~ (tsakat eli sääsket)
~hillah terväh vihma tuloo~ (ennen pitkää)
~huomeneksella suorisima teräväiseh~ (pukeudumme nopeasti)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
