~punallutti terväzeh loadie sukan~ (punaltaa, vrt. punoa)
~palau zoardau, terväizeh tuli ku puuttuu~ (saartaa)
~ne on terävynenäd lehtet~ (rauduskoivussa)
~karhu oli lehmeä teterdän~ (tetertää=raadella, oma t, vieras r)
~tuulou teterdäy~ (tuulee kovaa)
~teterdyi lundu nygöi kylläl~
~tedrenleiby kärvästäy~ (koivunurpu heilimöi)
~pidäz luadie tedrempudruo~ (imelä puolukkapuuro, marjamämmi)
~tedrenvihkiz om madal verävyz, metsoinvihkiz on korgei verävyz~ (verävys=teeriansan johdeaita)
~tedrestyttih toaramah~ (tetrestyttiin eli riehaannuttiin)
~tetrie pyyvetäh saiholla, puuttuu sinne~ (saiho-pyydys)
~mettsuo, koppaluo, mettsäkanoa, pyytä, tetrie~ (pyydettiin ansoilla)
~se oli emätedri eigo koppala~
~siid on nämä, tedret, puydä, koppala~
~mettsuo ta koppaloa, tetrijä~ (löytyy meiän metsästä)
~tedrie puu täynnä~ (yhteen kerääntyvät teeret)
~emätedri ta izätedri~
~tedret kukurretah~
~tedret tänä vuoden moas kiimie, leibä huovistuu~
~urizoo kui tedri~
~tedrit ollah metsässä~
~tedrie on meilä äijiin~
~tedri puuttu anzah~
~sygyzyllä tedrie meilä on äijä~
~aiga on anzoja punuo, tehä teyren pyyvyksie~
~jogo sen tedren höyhendittö~
~äjjy tedrilöi lendi~ (suuret teeriparvet, oikean suomen luontoa, vrt. aavemaiset "talousmetsät")
~tedri tsauhoa panou kiimaz~
~tedrii rihmah pyytäs sygyzyl~
~kui tedri hykyrdäy toa~
~izätedril on mustat sullat~
~tedrit kukerdetah keväizil hangen aigoa~
~tuli tedri libo harakku~ (käyköön miten tahansa)
~tedrikanane on harmuane~
~tedrikukkone on muzova, hohlan kena~
~pokrovas työndyy se tedrikuu~ (tetrikuu eli lokakuu, vanhemmat kuukausien nimet, vrt. maaliskuu
=jukankuu eli joutsenen kuu)
~teuhahtih tuulemah~ (kohahti)
~teuhahutti lundu~
~tuuli teuhoau puuloi~ (tuivertaa)
~lundu teuhoau kulleh pihal~ (tuiskuttaa, vrt. tehota)
~lapset teuhatah~ (peuhaavat)
~tedret kiimaz teuhatah~
~seä teuhavui~
~lapset hypitäh teusketäh~
~pari teuskuo on sil matkal~ (teusku=mäennyppylä)
~hiisipä hirvie sukesi, tevanoa synnytteli~ (tevana=reipas, hirven toisintonimiä)
~tevokset, piiruat, paissokset~ (tevos=leivonnainen)
~tevoz on sydämenkeraine~
~tevoz on, kuz on kuori da syväin~
~piirai, pyöröi, sultsin, tsupoi, valloi~ (tevoksien nimiä)
~meän akat tevossetah~ (vrt. leipovat, leipä=lainasana)
~tuulou teuhterdäy~
~pisyttelemmä teälä moalla, jottemmä lähe viem peällä~ (maan ystävät)
~jo tiälä on venäehen miehie~ (täällä on venäjän miehiä, vrt. ruotsin miehiä, oikea suomi ja puoliksi suomi)
~raitijoinnaksi sanottih ku hoijettih poroja teällä keveällä, sujet ta ahmat peästy tappamah~ (omituinen "poronhoito", raitijointi=lainasana)
~teältä ylähöätä, Röhöstä soatehan ne mäni jovet~
~ka mie teältä lähön annan~ (antaa lähdöt)
~päijentappaja rozboinikka käveli teälä~ (vierassukuiset rosponiekat, väkivaltaa rakastavat
valkonaamat, vrt. murhaajia vilisevä "väkivaltaviihde")
~a kero teelä syzässä~ (kurkun sisässä kero)
~suo siel, vedelä teäl, kuivoa ni kuz ei ole~
~kaiken kezän oli lapsineh tiällä~
~mie tielä en rubie olemah~ (epämiellyttävät kylät, nykyiset kaupungit, täynnä valkonaamoja
=sopimattomia oikeiden suomalaisten asuinpaikoiksi)
~sie lehmät sittuu, teä sanotah paskandoa~
~yksi Tiihon on teä vai täl ilmal sidä pezovehtu~ (tällä ilmalla eli elossa)
~en rubia tää olemah, kodih lähten~ (vieraat kylät, omat kodit)
~ole siä libo tää, älä savva ielleh da därilleh~ (sauva, vrt. souda)
~roodom on häi venalaine, a tiä on elännyh ijän kaiken~ (sukujaan venäläinen, elänyt täällä ikänsä, kansallisuuksien keinotekoisesta luonteesta, ihminen=on sitä missä elää)
~myö sen teätinkän kera laskima illalla nuoroa, sitä pohjanuoroa~ (nuoraa eli siimaa)
~morsiemella oli joko sisärie naimisissa olovie tahi teätinkie, keästä kuletettih~
~diädinä on miamon vellen naine~ (äidin veljen vaimo)
~miun teätä, miun toatov veikko~ (isän veli)
~Akima-deädä, läkkä tsoajuo duomah~
~tuaton velli lapsilla lienou diädö~ (omat ja vieraat sukulaisnimet)
~däädö da touta tuldih gostih~ (touta, vrt. yhenniminen kala, omat sukulaisnimet=kuvaavat sukulaisuutta verrattuna pyhään eläimeen, ihmiskeskeinen ajattelu=myöhäistä alkuperää)
~muutomaki Nauvuvvoaralaini oli tietä myöte matannun ta joikun~ (joikuen matkaaminen)
~oikien keäm puolimpaini tie mänöy Niskärveh~
~joka suon nivelessä ta joka pukamassa on ne sillat~
~ei ole oza ostamoine, lykky tiel löydämöine~ (osaa ei voi ostaa)
~keinon keksin, tien ozoan~
~mene tiehez, tul älä enämbi~
~hiän tuli tiestä tietämättömästä~ (odottamatta)
~mengäh tielöil tiedämättömil, moaloil käymättömil~
~yhty tiedy vihmuu~ (yhtä soittoa)
~vezipordahalda langei vedeh, da sidä tiedä hävih~ (pikkusisko, vesi vienyt monta lasta)
~omal tiel päivy menöy, ei kyzy ni kelle~
~älä tule ommelles tiele, eiga puuttuu oraine silmäh~
~ombeluznero on hyvä, vihm ei kasta~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
