~mies oli Kemissä, tienistelöissä, a naini oli lapsieh keralla~ (isättömyyden aikaa, äidittömyys alkoi vasta myöhemmin, "palkkatyö" tehnyt järkyttävää tuhoa omiin perherakenteisiin, seurauksena henkisesti sairaiden yhteiskunta)
~siitä kun heän läksi mänömäh Luvarveh ni kattsou kum mettsokana istuu kannom peässä~ (metsokana eli riekko)
~tiepuolessa vain istuo kököttäy~ (kontio)
~lumi tieroau jalat~ (muodostaa paakkuja jalkoihin)
~mänöy tuom pitkeä, tämän lyhyttä ta tulou tiesoara vastah~ (tienhaara)
~tiesuarah mändih seizomah~ (ennustettaessa)
~kui katson, muga i roan~
~seä tiesittäy, tyynistyy, lähted järvel tuulistah~ (tiesittäy=oikuttelee)
~ylen on tiedelii, kaikkie kyzelöy~ (uteliaat kansanperinteen kerääjät)
~unis tiettelih moamo~ (näyttäytyi äiti)
~tietenki se laulo mitä laulo, se niitä heälauluja kojuutti~
~muamo pitäy pityä muamon tilasta, naini naizen tilasta, tietenki naini haliembi da armahambi~ (nainen eli vaimo)
~terveh tulovilla, ettäkö tiijä, mitä sanuo~
~jokahisesta lohesta karsittih kuusesta oksa, loajittih karsikko~
~metsällä kun kulki ta eksy, sanottih jotta om metsämmiehej jälkilöistä peälittsi kulket~
~kuun tieten, päivän tieten, vaan ihmisien tietämättä~ (syntyköön lapsi)
~mäne poiga, kunne tiedänet, kussa voinet peädä syötteä~
~tieziin d ei juohu mieleh~ (juohtua mieleen, vrt. muistua)
~äijän tiijät da vähän maltat~ (maltat eli osaat)
~enhäi minä velli mieron dielaloi tijjä~ (en tiedä kylän asioita, kylät=vieraiden perustamia, alkujaan vieraskielisiä)
~viego vihmunoo tänäpäi, tijjätkö vihmuugo~
~äjjän tijjäd, ga enämbi kyzytäh, vähän tijjäd, ga vähembi kyzytäh~
~mäne tiijä kenen ollah anzat~
~ollah männyöd mättähäh, kuolluot~
~ku äräitäd, sit koir ärizöö~
~kunne tiijät, sinne i mänet~
~pögläi onged vedeh, sid vai kuhoa murdau~ (murtaa=tulee paljon)
~Jumal hot sarvet piäh kazvatakkah, alla nijjen kel kalista kävellä~ (sarvet kasvattava jumala, vrt. peurajumala)
~ennen vanhaz ei riisuu ni tietty~ (ei tiedetty ristuksista, etelästä tuodut rahankeräyshuijaukset, oma uskonto=ei maksa mitään)
~häi tiedeä seäm muutunnat~
~tiijän luulois, vihma roiteh~ (tiedän luissa)
~rubei kibien tiedämäh, ku perrettih kandasuonie~
~rungas tiddän, tuuttsu roih~ (tuisku tulee)
~häi seät tiedäy rungoa myö~
~sano tsikkosen mitä tietäy se hiiren laulanta~ (eläinten äänistä ennustaminen)
~ei se tiijäkkänä hyvöä se repo~ (talon lähelle tullut repo)
~harakka kuin tulou pihah hatsattamah, sanotah, sto se tiedäy riidoa~
~se tiedäv vihmukezän~ (sadekesän enne)
~midä se sana tiedeä~ (oudot sanat)
~net sanad yhty tietäh~
~siin oli meilä siinä vähäm matam peässä semmoni jotta se tiesi niitä tulev vihoja~ (tiesi sanoja tulen polttamaan)
~mie tiijän tulen synnin, missä tulta tuuvitellah, valkieista voaputellah~ (tulen syntysanoja)
~kuin lienöu karbaloaiga, lähemmä suoh omalla tietiköllä~ (tietikkö=tietämämme paikka, toisten tietämätön)
~niill on tiet ta i tiijot~
~vähän tiesin, vähä oli tietuo~ (tietämättömyys=hyvä asia, turha tieto=tekee heikoksi, vrt. omituinen "yleistietoon" pakottaminen)
~tuola Kivijärvem puolessa sanottih kuv vieras tuli perttih, sano velli tietos~
~ombeluz tiddoz on, tuvva käettih~
~tiddon kaimai~ (meni tajuttomaksi, k-ai-ma, ai=yksi sieluista)
~tiddoz on virui~ (virui tajuissaan)
~tiijon vuoh eleä se akka~
~hyvät tiddod on tiedoiniekal~ (tiedot eli taiat, oma taikuus=tietoa, luonnollista tietoa, vrt. skouluissa opetettu, kylmäksi jättävä luonnoton tieto, "tieteet")
~kirppuh ei tiedo tartu~ (uskomus)
~tijjol istuu, tijjol astuu~
~äjjeä loaduu on tiedoheinii~ (tietoheiniä eli lääkekasveja, omat "tieteet")
~tiedohine sana~ (loitsu)
~moahizeh tiedohoittsoo puhuu~ (maahiseen eli ihottumaan)
~tiedohoittsi terveheks~
~toatto i poika, ne oltih tietäjät, tietohuitih~
~mie näim mitein se tietohuittsi ta konstuittsi~ (taikomista tarkoittavia sanoja, vrt. konstit)
~ta nuotta tietohuitih kul lähettih nuotalla~
~ta kellä oli tietohutta, niillä parennettih~ (tietäjä=se kellä on eniten tietoa jostain asiasta, koko kansa=tietäjiä)
~on sillä tietohutta, sanottih kun ken oli tietäjä~
~siitä kivem pani rippumah, ni niitä näin katso, hänen niitä tietohuisie, ruskiella ripakolla sito~ (ennustaessaan)
~se tiedoiniekku ei sano omii tiedohuzii~
~tiedohuzii pidäy~
~tiedohuzil kävelöy~
~tiedohuizilleh tuli, peästämäh voimattomoa~ (päästämään eli parantamaan)
~diedöi, sano yksi saaraine lapsil~ (diedöi=isoisä, saaraine=satu)
~tiedoiniekk oppiu, ongo viez rodinuh, ongo tuulez, ongo metsäz viga~ (vedestä, tuulesta ja metsästä tulleet taudit, luonnollisessa elämässä=vain luonnollisia tauteja)
~sanoinhai egläi, miittuine roih tänäpäi seä, tiedoiniekk olin~ (olin tietoniekka, osasin ennustaa sään)
~ei pidäs kuolemistu andua tiettoih ennempäi~ (tiettoih=tietoon, julki)
~tietoksed yhteh paletah~ (tietokset eli rakastuneet)
~tietokset kävelläh yhtez~
~hyö toine tostu pitky aigu tietosteltih, kui lieneh vai erottu~
~kyllä ne on kodva tietostettu, piästih yhteh täyvelleh~ (tietostettu eli seurusteltu)
~tietostui sih tyttöh~ (ihastui, rakastui)
~miul on laulud diedossinat~ (isoisältä opitut)
~häi vähäzen tiedovoittsou da i peästeä~
~ennen vanhaz ei olluh tiedoiniekkoa, kui seppo Ilmollini sai, siit tiedovuot soadih~ (seppä Ilmollisen saamat tietoniekat, vrt. vanhempi noitaperinne)
~pietäh tiedovuznevvoloi, verkom pohjamperästy, kondienkyntty, eläveähobjoa~ (vrt. taikakaluja)
~meäm Masa tiettuo nägi, ga siivittäh nygöi lendelöö~ (tiettoa eli rakasta)
~katso tiettos igävöittsöö, mene sebää~
~tiettävät seäd on netäl aigoa, eän kaiken tuutsaksized~ (tiedetyt säät)
~eigo tuulen tuodu, eig ahavan ajettu~
~minun tiettäväst on hengie kolmekymmen vedeh mennytty~ (tiedän kolmekymmentä hukkunutta, nykyistä yleisempää)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
