~koira haistelou linnuj jälet, ku on tietäjä koira siit rupieu haukkumah~
~tiedämätsi meni, ei sannuh ni kel~ (tietämätsi eli salaa)
~eletty ikä tähellä, elämätöin tietämätöin~
~ei olluh ni tiedävinnäh hoz neuvoin~
~en olluh tippozen tiedävinäh~
~ei pijä tietäytyö ennen aikoa~ (liian nopeasta oppimisesta, ajaa hulluksi, vrt. omituiset "skoulut")
~em mie lähe tietäytymäh mettsäh, Mettsähistäkö mie metsästä etsin~
~tsakkoa tihahtih ylen äijä perttih~ (tsakkoa eli sääskiä)
~poarmoa tihahtih, räkki ku rodih~ (räkki eli helle)
~tihi tihahtih korvujuurez~
~tihi tihahtih tuli, ikkunad oli avvoi~
~tsakkoa tihahutti hyvin, ku päivä laski~ (tsakat ja tihit)
~tsakkoa tihaittau~ (tihaittaa eli kuhisee)
~pertiz tihajau, muga on tihii äjjy~
~lunda panna tihautti~
~tiheikkö, äijä tihie~ (hyttysparvi)
~tsakkoin tihermö~ (tihermö eli parvi)
~tiherdyksem pani~ (tihutti lunta)
~kudzoid vai kevoz tiherrettäneh~
~tiherdetäh kudzoid mättähäz~
~lundu panou tiherdäv vähäizen~
~tuhuu tiherdäy~ (tuiskuttaa, pyryttää)
~tiherdytäh tsakad lämmäl~ (alkavat kuhista)
~tsakat tihevyttih, ku tyynistih seä~
~tihevyi syöjeä täh lujah~ (syöjää eli purevia hyönteisiä)
~tihi, tsakka pikkarane, pienembi mägäreä~ (tihit, tsakat ja mäkärät)
~tihi se on hienone tsakka metsässä~
~tihet puurah~
~lämbymöiksi suttuotsetah tihet~ (tietää ilmojen lämpenemistä)
~sielä kihiet purrah~ (kihiet eli tihit)
~tihit kai rozat syötih~ (rozat eli kasvot)
~sagenah sidä tihii lendelöy itses ymbär~
~kezäl tihit puretellah~ (tihien aika)
~tihit savuh ei tulla~
~pinoid i tihit syvväh, kibieh purtah~
~tihei mettsy, poaksumbi rigiedy, hienombi puuzikko~
~niitä oli tihieh siinä, monta kymmentä~ (tiheään pulmusia, parvilintu)
~tihieh on kaloa rannal~
~niil maaloil on ylen tihiäh mettsää~
~äijäl vihmuo rapitti, tihiesti työndää~
~tihiene syöh äijäldi~
~vihmu tihiendi heinäd~
~tsakkoa tihizöö~ (kuhisee)
~tihit tihistäh~
~tsakad ittsie kai verel syyväh tihizytetäh~
~veresty lundu panoo tihkerdeä~ (verestä eli uutta lunta)
~tihkei mettsy~
~tihkieh om puudu~ (tiheään)
~tihoida silmih papattoa vihmoi vas~
~sygyzyl on enin tihoidu~
~tihu~ (pieni kala)
~vähäizen tiedelen, äjjeä hoz en tiddä minä~ (oma vaatimattomuus, vieras tiedoilla rehenteleminen)
~mene tiedelemäh kylyy~ (tiedustelemaan, vrt. ennustamaan)
~i kaikim männäh kalmoila omie roditeloida tiedelömäh~ (roditeloida eli sukulaisia)
~sanottih ed voi ga tulin tiedelemäh~ (voi eli voi hyvin)
~tiedele händy sie, milleh on~
~voimattomoa tiedelöy~ (voimaton eli sairas)
~tiijokaz on, kyzy vai hänel, häi neuvoo~
~tiddokaz ombelii~ (tiedokas eli taidokas, oma tieto=taitoa)
~hyvä tiddonhimohine oled, vambo sinul sanommo netsen~ (vambo=emme sano, ei-sanan myöhäisestä alkuperästä, ei=nej)
~hyvät tiddoksed on hänelleh, maltav ommella~ (malttaa eli osaa)
~Vetehini työnsi tiijustamah, jotta ketä on lammissa~
~mie lähen tiijussan missä meän ukko on~
~tijjustau da i tulou käymäh~
~pidäy kävvä tiddustamah, kui eletäh~
~liipokkaine tuli perttih, ga liennougo muamo vai tuatto tulluh minuo tijjustamah täl ilmal~ (liipokkainen eli perhonen)
~pidää tijjustaa, kui siä eletäh~
~tiijännäl on hyvä~ (tiedoiltaan)
~tijjändäl tietäh, ga sanota ei~
~lindu tiikahtih~
~tijani tiikkoa viluloi vas~
~tijaine tiikkau~
~peiboihut tiikkau, kielen kuivi peiboil~
~pedrad da ahmod i muud metsänelukad ollah diikoit~ (tiikoi=villi)
~diikkoloi pedroi meil ii elo~ (ei ole villipeuroja)
~diikkoloil kimalehil om putsized~
~metsyrahvaz diikoimbad ollah~ (metsässä elävät, villimpiä)
~tikkoi mettsä~ (synkkä)
~diikoi kivi~ (valtava)
~tiiksei~ (turskansukuinen kala)
~naine on tiine~
~tiineh akka~
~tiinehyz rubei tundumah~
~sai jo Iroi tiinozeks, kohtuzeks, ylellizeks~ (vrt. lainasana raskaus)
~tiirakka~ (tiira)
~tiidiehaukka, suuri on, kanoida vieu, tipoida~
~olet ku tiidiehaukka~ (hätääntynyt)
~tiidihäzet vihman iellä hyvin tullah ittsieh i purrah äijäldi~
~se sai muzikka äijän diitsie~ (tiittsi=metsäkana)
~elä tiitteä pättsie, anna viriöö~ (tiitteä eli liikuttele)
~minul on kai sinuu diivu, kävy k ed meih~ (ihmettelen sinua)
~mie händä diivin, ku ei miul luo käy~
~ei pidäz diivie seädy, reähk on~
~elä diivi toista, katso omuas kohtuas~
~tii tii tijaseni, vati kuti varpuseni~
~sidä on vielä kahta sorttoa tiaisie, toini on harmoa da toizella on kuim baslikka peässä~
~aiga kun tulou, niin tiaini kurgie nenästä vedelöy~ (linnuista keksityt vertaukset)
~tijail laulaa~
~hos kui lämmä olloo, tijani vai tiikkanoo, siid löydyö vilut~
~kuule tiijani midä sanoo, tiijä sukka, tiijä alani, tiijä turkkikauhtana, midä kezäl roavoit~
~purhistelieteh kui tijani~
~tijaine tiikkau metsäz~
~tämä ei tikaha kogo~ (tikahda eli liikahda)
~ei ni ruohita hoti i tikahtoa ta myössytäh pois~ (tikahtaa eli hiiskahtaa, tikka-sanan merkityksiä)
~no mie sanon siula vain elä virka elä tikaha ni kellä~ (vrt. pukahda)
~no se on tuo lapsi, jotta kun ruvennou itkemäh niin siih ni tikahtau~
~tikahtih nagramah~
~tikahtih vetty vähäine~
~hengi tikettäy~ (tykyttää)
~kyllä tikka tietäis vain ei tiketä~ (tiketä eli tikkaa puuta)
~ei sidä tikkoa tiijettäis, jos ei se tikka tikettäis~
~tigei seä, pakkaine~ (tikeä eli kireä)
~tigei lumi~
~tigieh matkoau regi pakkaizel~
~tikka takou seinih, huonot ilmat tulou~
~tikka toukkie takou, punalakki puita lyöy~
~on kuin tikun selgä, kirjava~ (tikkaan vertaaminen)
~tikku toukkien tagoja~
~tikku nokalla lyöy puuda~
~tikku ku plikuttoa puus pihal, sit seän Jumala muuttoa~
~tikku tikuttau~
~tikku kaivau puuda~
~tikka nokkiu puuloi toko~
~tikka dolbiu puuda, ettsiu madozie~
~tikan liukku~
~ihmizen elämä on kirjava ku tikka metsäs~
~tikam paja~ (kävynsyöntipaikka)
~tikku kulleh puudu plokuttaa~
~tikku kozittsou, suluhaiziks taritseh, ku halgopinoloi kolottiu pihal, lapsie työtäh, mängeä tikal akakse~
~tikku puudu nokal koputtaa~
~onnes puuz on tikul pezä~ (onnessa eli ontossa)
~kai hengi tikkamah rubei, ku hyppäin ylähän~ (tikkaamaan eli tykyttämään, vrt. sydän)
~kuni hengi rinnas tikkau, ga ynnä i eleled~
~pieni lapsi itennän jälgeh tikkau~
~semmoni loajittih siitä tikku, ta siitä siih punottih ta siinä kesrättih~ (tikkuun punominen)
~tikuttuoa viijel tikul~ (kutoo viidellä puikolla)
~sanotah jotta tuli pitäy soaha kontiella, silloin se lähtöy~ (omaa kontioiden karkottamista, elämää kunnioittavaa, vrt. metsät autioiksi ampuneet läskimahat)
~tikku~ (tiheäsilmäinen muikkuverko)
~sukanseären kudohez on viis tikkuniegloa, peä kuvotah sukkunieglal, siid on loukkoine keskel~
~diga on valgie i harmaa~ (kesyhanhi, lainasana=lainatapa, eläinten orjuuttamisen vieraasta alkuperästä)
~sukkoa tikutetah~ (kudotaan puikoilla)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
