~elä rauvota sukkoa, tikuta vällempäh~ (raudota=kudo liian tiukkaan)
~ennein kun kalalla mäntih, nin akat tikutettih koko matan~
~sukad ollah tikutetut, alazet kokitetut~ (kokitetut eli virkatut)
~elä tikuta räpiskyö alaista, se ei ni midä kessä~
~sukassa on nenät nieglotut da varret tikutetut~ (neulominen ja tikuttaminen)
~sukanseäri tikutetah, peä kuvotah~ (tikuttaminen ja kutominen)
~tikuttajez on hienod, kudojez on däried langad~ (hienot ja järeät langat)
~tikku tikuttau~ (tikka)
~kellä oli ompelus matassa, kellä oli tikutus~
~koroin koraituz menöy puaksuh, a tikun tikutus harvembah~ (koroi eli palokärki)
~se kun neät mies hiihtau ta sompisauvan tilat jeäy lumeh~
~veneh järvel riehuo, ei pyzy yhes tilaz ongiloin kattsoes~
~maduo yhteh tilah ziiliydynyh oli~ (matoja eli kyitä)
~kuoppu mejjän om pengerez uvves tilas~ (omat kuopat, vieraat aitat)
~täz on taloin tila~
~ei ole sanal tiloa, herroin välly on~ (ei ole sananvapautta, herrojen mielivalta, vrt. julkista sanaa
rahan avulla kontrolloivat vierassukuiset, "mannemedia")
~vaim mie el lähe, mie olen tiloilla~
~se siih tilallee se sai kuolla~
~yhten raavon raat, toine raado tilah~ (palkkatyön outoudesta, oman työn vastakohtaa)
~ku elää izon igih, emon vardeh valuu, yhkäin tilaz nouzoo, voivottain vuodehel~
~tilad om pölyhizet, pidäs pustua~ (tilat eli vuodevaatteet)
~tila lai~ (tila eli makuutila)
~azus tilat, rubiammo maata~ (asu eli tee)
~se herru lähtöö ääres, uuzi tuloo hänen tilahizekse~ (toisten työstä elävät herrat, vrt. "virkamiehet", kaikki "virallinen"=vieraiden käsissä)
~sih tilaizeh minä synnyin~
~tavaroa tilain Sordavalas~ (sortavala=valkonaamojen tukikohtia, missä manneja=siellä sortoa)
~vezi tilkau kivytty vast vagaval tuulel~ (vakava tuuli)
~miula moamo aina laitto virpavittsoih kukkasie tilkusta, ta niillä löi siitä meitä~
~siinä tilkkuja pietäh, pietäh lankakerie~ (lapinvakassa)
~tilkus keräin odijualam piälyksen, ylen tsoma tuli~ (tilkuista peiton päällyksen)
~sovanombelijal piäzöy tilkuzii~
~tilkuziz on oddoalu keräilty~ (kangaspaloista peitto)
~oli iskimet, taglad, niil tilgutettih tuli soaha~
~tillahtis sellälleh lapsud~ (tillahti eli kellahti, vrt. Tillanen)
~moamah kätkyöh tillahutti, ga magoav vai~
~tillerö, pyyn suuruot, peltoloilla juossah~ (turkinpyy / peltopyy)
~pieni tillerö~ (pallero)
~katso tilleröittäy jo meän lapsi, rubei kävelemäh~ (tepastelee)
~tillii panou hengi, ku astud ravieh~ (tillii eli vinkuu)
~kai hengi tillii, rindulastaine pläkettäy~
~maido muigoi tillistyi~ (happani)
~tillistyi muigoi vuassu~ (vuassu eli kalja, lainasana)
~moamaz on dilova kui pedra vie, hoz on vanha~ (tilova eli taitava)
~kudama on kallehembi, vaskigo, vain tina~ (lainasana tina, tin)
~tinoa valammo vasilloa vas~ (vieraat tinat, vieraat uudet vuodet, omat uudet vuodet=joutsenten saapuminen ja lähteminen)
~mustu tina~ (lyijy)
~mavon nähtyy pidäy sanuo, hoi hujjutoi tinanieglu sinä~ (kyy=tinaneula)
~synnymmuaz olend aigah kerävyttih ozoa oppimah~
~tinavedeh kastetah hiemua, sanotah, ken vastineheksi puuttunnoh, tulgah hiemuadu kuivuamah~
~hindoa tingitäh, päivy kauppoa pietäh~ (tinkimisen outoudesta, etelän kansojen perinnettä)
~kehtuad i tingiekseh~ (kehtaat tinkiä)
~heitä tingindy, eihäi ole kallis~ (mielummin maksetaan ylihintaa kuin tingitään, kaupanteon vieraasta alkuperästä)
~puoleh hindah tingivyi tavar~ (50% alennusta=100% ylihintaa, kapitalismi=laillistettua huijaamista, mannekansojen edistys=laillistettujen huijausten yhteiskunnallistamista, oman edistyksen vastakohtaa)
~laps kätkyös tinteröitteä~
~kävelöy tinteröittäy tyttöine~
~räkät tintitetäh~
~poarma ei tintitä, sill oj jyrii eäni~
~tinta~ (pieni lohi, lohenpoikanen)
~tintti~ (ahvenenpoikanen)
~vihmoa tipahteleh~
~itköy jotta tuoh on tipahtamassa~
~nakroma niin jotta tuoho olima tipahtamassa~ (itku ja nauru, yhenlaisia)
~vihmoa tipahutti vähäine~
~vihmuu tipakoittsou harvaizeh~
~tippai vihmui yhem pizarehen~
~vähäizen tippai vetty, kastiehuom pani~
~astuu tippelöy pieni lapsi~
~vihmuo tipetteä~
~korvis pangazed rippuo tipetteä~ (korvakorut heiluvat)
~huondesteähti tipetteä, tiddäthäi, duumaitsed, eläväin on~ (aamutähti tipettää, elävä olento)
~vuota heittää tipetendän, sid voimo lähtie~ (ilmojen mukaan eläminen)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
