~hännäss on tiplane mustaa~ (täplä mustaa, portimon hännässä)
~on vie tiblakko netsiz lundu~ (tiplakko lunta)
~zorateähti tibletteä huondeksel, pastoa lekkujen~ (aamutähti paistaa)
~tibletteä silmis ku tuli, peäh ku koskih~
~linduine tiblettäy sulal kielel, ku lämmitäh keveäl~
~ei ole tibo tiedävänäh~
~tipo tiessäh~
~vihmoa tippoaloo~
~tyttöizet tippukivyöh kizatah~ (kivillä leikitty noppapeli)
~kahtel kobral hypitetäh kivyöd, sid vastatas selgäimil, ken kai taboau~ (kivileikki)
~vetty tippelehtäy~
~tippi näppi, kuni tämä nybläin ei hallenne, sini minuu et taboa, sanou kudai lähtöy juoksemah tabailuksil ollez~ (tapailuksilla eli hippasilla)
~tipin keändi veiz, mi kala lienn olluh~
~hyvin tippii pastoi, kymmene kerdoa vedeh koskih~
~tippii pastetah lapsed~ (vrt. heittävät leipiä)
~tippizil lapsed ollah~ (hippasilla)
~tippu om pienembi tablikkuo~ (tiplat ja taplat, täplät)
~palttim painetah junokkahakse, libo tippuizil~ (raidalliseksi tai pilkukkaaksi)
~tippuizilleh, varamuizilleh tullah lapset perttih, a lähtiez juostus kamahtetah~
~tippukirjad on kouhtas~
~tippukirjane voate~ (täplikäs kirjailu)
~pisarehet tiputah~
~korppi lenti korver rantoa~
~kuuziloista ruga tippuu~
~kevät lähenöö gu potokas rubiau tippumah vetty~ (räystäästä)
~katso jo tipsahtih, vihmustah~
~vihmoa tipsahutti~
~vihmuu tipsau~
~lumen suloau vähäzeldi, rubieu tarttumah jallaksih i jalgoih~
~tibulaz griba~ (kärpässieni)
~älä tiputtele ryndähil~
~syö tarkembah, älä tiputa~ (oikein syöminen)
~tirahutti vettä pessyl lattiel~
~vihmui tirahutti vähäizel~
~se om mies katso tirhakko~ (terhakka)
~hyvä oli mejjän tuatto, tirpattsu ylen~ (tirpatsu eli kärsivällinen)
~tirppamizilleh ku kivisteä, ga kivistäkkäh toko~ (siedettävästi)
~kel kibie, sil tirppoa, kel abie, sil itkie~
~ei tirpa ni mitä, muuta kun ov vaiti~
~tirskahtih nagramah~
~lapset tirsketäh nagretah~
~dita mie olin niih dieloloih~ (tita eli taitava, vrt. Tiita, vrt. hirven vanhemmat nimet, omat sanat=lyhyitä)
~linduzem poigazet titetetäh~
~anna didil kättä~ (titi eli isoisä, vrt. tita, omat sukulaisnimet=lyhyitä)
~tule didil yskäh~
~kenem poig oled, didim poig oled~ (titi=setä, eno)
~katso vezikartaizez laps vai titottau peä ylähän~
~titin touta toi namuu~ (sukulaisnimiä, vrt. toutain-niminen kala)
~nyt tiuhkoau tiuhkoamattomih kohtih lumen~ (tiuhkoaa eli tuiskuttaa)
~dygei on vedeä pakastiuhkun ku panou~
~lumen tiuhkul ajau~ (tiuhkulla eli tuiskulla)
~näköh tiuhkuu, ei voi kattsuo~
~lumi tiuhkui, ajo hangen~
~heitti tiuhkuandan~
~lunda on vähäzen tiuhkunnuh~
~talvella lunda tiuhkuou~
~dorogan umbeh pani, tiuhkui kaiken~
~lundu tänäpäi kandau tiuhkoau~
~tiuhta on langa poikki kangahas, sizäreksie ei lasse segomah~ (tiuhtalanka, jakaa loimilangat kahteen)
~tiiftu on nuoraine loimiloin väliz, kudojez eistäldetäh händy~ (tiiftu eli tiuhta, tuplavokaali=lainasana)
~sid otellah langat pirraz läbi, sit pannah tiuhtad~
~tiuhtu, keskikangahas poikki kangahah kaksi hoikkoa, latsuu, sormen levehytty puudu~ (tiuhtavarvat)
~tiuhtapuikko on seinänravos kiini, toine toizez agjas, heis seineä myö luuvah kangasta~ (kankaan luominen)
~midä tiukahtih laps~ (vingahti)
~kuoli tiukahtih, nygöi täl ilmal ei ole händy~
~purjeh räbiy, tiukkua purjehtu~ (tiukkaa eli kiristä)
~virozin pannah tiukkah, kun loukkuo viritetäh~
~peätsköimpoigaizet tiyketäh jo pezäz, kuoruod on jo avavuttu~ (vrt. munat)
~virozinkapula pidäy tiukottua lujemmalla~
~kai tiyterdäy lapsed izäl metsäs tulduu~
~linduine tiytettäy~
~kivie kivie vaste divvutetah, anna pöppö pöllästyy huuhtaz~ (pöppö eli karhu)
~divizöv astujez, moa kuz on keykättsyizelleh~ (tivisee eli tärisee)
~kegrim päivä kuin oli hiän lämmin, to lienöu talvi lämmin~
~pitäy kattsuo toasta rysästä eik ole haukie puuttut~
~kehe rozin on toa lapsi~ (kenen näköinen)
~millä tuosta ryvinnästä piäziz näin kessellä kezeä~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
