~tuohini asse se toagenou~ (tuohinen astia, tiivistyy)
~meilä toaetah askelet, hillakkazin männäh~ (vanhuksilla, askeleet tihenevät)
~doakahutti sanuo~ (tapaili)
~taakoalim, em mahtan sanuo~
~toakieksi on kuvottu verkko, ei puutu suurempii kaloja~ (taakieksi eli tiheäksi)
~linduloilla ol loajittu palttsazet, pyylöillä on toagiemmat, koppaloilla da mettsoloilla on harvemmat~
~toagie mettsä~
~lomeikko i mettsä tuagie, miss on razeikko~
~tuagie merdane~
~ongisiima sivotah selgäsiimah~
~toagied kivud on lapsen soahes~
~mujehtoakie~
~saima on toakiita harvembi~ (verkkojen nimiä, vrt. Saimaa)
~sagian panet, taagiazen~ (tiheän verkon)
~elä soua niin toagiezeh, soua suottozeh~
~kudamane on vanha puu se on toagiesyine~ (tiheäsyinen)
~toagiesyine hyvin nilau~
~päivä sijautu, metsän toakse mäni~
~sinne salmen toaksi jo om matka heilä~
~allonkostieh peäzin niemen toakse~ (kostieh eli suojaan)
~sovva soaren toakse, tyynembi roih~
~hyö puututah vanan taakse, kui nygöi täz meile päästä~ (vanan eli railon taakse)
~päiväine peitui pilven toakse~
~pane korvan toaks, elä unoha tädä neuvotesta~
~pyzyn omaz vallaz, en toizen sanan toakse rubie~
~kerda katsaha edeh, kaks toakspäi, pie silmä siel, toine teäl~
~toal tuloo pilvihattara, hoz vihmunoo~
~tual puunduuril on butilkazez voijettu~ (voidetta eli parantavaa ainetta, vrt. lainasanat lääke, rohto)
~toa on vähästy taemba ku toaz~ (tuolla, tuossa)
~lapsed briilutah ylen äjjäl, meidy kutsutah~
~toalpäi tuli~ (tuoltapäin)
~tualloz on loitomba gu tuandoz~ (tuo-sanan johdannaisia)
~sie voib olla tajemba suuri pilvi, täz lähembä pikkarazet pilvyöt~
~älä tule minum peäl, ole tajemba minuz~
~hyvä on hierattoa händeä toammoizem muskam ker, ku soaraloukko kubizoo~
~taembaizil omil kätt annetah, a vierahembil ni midä~
~tuolloin on taemban kui silloin~ (tuolloin ja silloin)
~kuni taane sah astut, sini ildu tuloo~
~toah tsurah taendeleh pilvi, ei enämbi vihmu täh~
~mie jo toanoin söin~ (taannoin=äsken, vastikään)
~mie vai toandoi vähäzen nukahtelimmos, ga heitti haikossuksen~
~vaste tuandoi oli häi täs~
~ed milma lyö, tazoam mie ned lyönnät siullez~ (tasaan eli kostan lyömiset, oma kostaminen=tasoihin pääsemistä)
~koiraki vakautu jo vähäsen ta nuuskiu sitä kallivonkoluo ta, ei kun haukkumah sinne toas uuvestah~
~toaz lämmin aiga tulou~
~kurret praijutah, pohjazet siidä tulou~
~toas se laps riemuolieteh, yöl andoa itkuo~
~mäne tiijä midä borbottau~
~sykysyllä toas, piilonuottoa vetimä~
~lapset raitetah ovessa ies tuas~
~ota vettä tasah ta pese astiet~ (toasa=vaskinen pesuvati, lainasana)
~kylbehyö peziydymä, pölkyllä peällä istuma, peäldäh käillä ottima vettä kartasta silmillä da i peäh~ (ennen pesuvateja)
~palam matkoa gu astui, toaste tuli kondii vastah~
~tulou hukku vastah~
~vuota slojun tuassa kodvazen~ (lainasana lojua, myöhäisimmät lainasanat helppoja erottaa, vanhemmat muotoutuneet kuulostamaan omilta)
~virzujalgu ku sanotah, tajenou kyläs~ (karhua virsujalaksi, oma karhunkarkotus=väkivallatonta, elämää yllä pitävää)
~jeäm pankku nygöi toane tageni~
~heän on toatoltah ta moamoltah soanut ne laulut~
~tuotto kuto tuohizen huodran~
~kyzy tuatalles, midä tuattas sanou~ (tuatta eli isä)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
