~sano sie toattosen, missä siun on henki~ (isän hengen puhuttelemista)
~silmien tuattsi paistih~
~sellän toattsi sie minuo moitit~ (paheksuen)
~mie seizon siun toattsi~ (seison takanasi, puolustan sinua)
~itses toatsi tulin, ni kenen käskyz~
~jo doavoittoa, latetta myö kävelöö~ (taavoittaa=taapertaa, lapsi)
~tohahtih tuulemah~
~tuuldu tohahtih~
~kondii ku vastah tohahtah~
~reboi tuli tohahtih juuri jalgah~ (ihmisiä pelkäämättömät revot, aikaa ennen sukupuuttoon myrkyttämistä ja ampumista)
~pilvennenäs tuulda tohahutti~
~tohaittau tuulou~
~tohakko tuuli~ (kova)
~tohakko virdu~
~tohakko mieli, midä puuttuu, sidä sanou~ (tohakko eli kärkäs)
~tohevui tuulemah, etto peäze ni kunne~
~tohei tuuli~
~tuuli tohizoo~ (kohisee)
~mettsy tohizou~
~koski vai tohizou keveäl~
~tohizov vai lumi metsäz~ (tupsahtelee)
~nenä tohizou k on vaigei hengitys~
~tohko~ (veneen perätuhto)
~unen tohmero selgiöö~ (tohmero eli pöpperö)
~tohmeroitui peä, hätkem magain~
~unen tohm on, ei soa ni silmii avoi pideä~
~en ole ikänäh mie käynyn tohturissa~ (vieraat rahasta parantajat, lääketehtaiden lahjomat teeskentelijät)
~ainahan sitä olemma tullut toimeh~
~kaikel toimel elon soaa~
~midäbo toindu piät~
~tulima sulah suate toimeh~ (tulla toimeen)
~ei muiten tule toimeh, evästä pitäy olla matassa~ (eväiden syöminen=heikkouden merkki)
~loimi menöö toimelleh~ (toimi=kankaaseen muodostuva vino kuvio)
~ei ole poikki toimeh nämät paginad, nämäd on sanottu todeh nähte~
~kostoi on toimikas, kolmelangani kangas~ (kolmelankainen eli neliniitinen kangas, yksi lanka yhdessä piivälissä, kaksi toisessa)
~toimittelou tyhjii~
~toimittele kui siä eletäh da ollah~ (selvitä, kysele)
~puu on ylen oksani, ei sidä toimita kuadua~ (oksikkaita puita pidetään pyhinä, vrt. sukujen syntypuut)
~pidäs toimittoakseh kodih lähtemäh~
~nämä on toimittaen kuvotut~
~minä lähten, dai toinah häigi lähtöö~ (toinah=ehkä, mahdollisesti)
~toinah tulou~
~toinah slöpöid luhtaz ollah~ (sammakot lätäkössä)
~ollah, eletäh toiseh päiväh~
~do matkoau toine kuu siidä sanonnasta soate~ (omat kuut=taivaalla matkaavia olentoja, vrt. omituiset "kalenterikuut")
~toizem päiväne käuvöu strokkoa loadimaa~ (häiden toisena päivänä, vrt. rokkaa, r-alkuiset lainasanat)
~toizeh kerdah jo sanou häi minule sidä~ (jankuttamisen vieraudesta)
~toizet seukuksed ollah~ (pikkuserkkuja)
~toine sormi~ (etusormi)
~ku sygyzyl lumed ottau, sid roih toine kezä~
~toine talvi rodih, nengoine vil on~ (toinen talvi eli takatalvi)
~kevädvil on, viks toizen talven loadiu~ (kevätvilu)
~päivä toini oltih ta pirttih tultih~ (saunassa, lasta saataessa)
~olin kerran toizen kalaizis käzin~ (käsin kalastaminen)
~kaksi kantuo merellä, toini nousou, toini laskou~ (mikä se on.. kuu ta päivä)
~puusta toiseh puuh siirreltih niitä~ (talvella jotain, vrt. puiset haltijakuvat)
~ansa kul loajitah, siitä virosih pujotetah puolesta i toisesta~ (silmukka virityspuihin)
~siitä piti samassa kyly panna lämmitä~ (polttojen alkaessa)
~toisella puolell oli järvi ta toisell oli lampi ta siinä välillä semmoni tsärkkä~
~sisär otetah siih tuon antilahan sisär toiseh puoleh~ (käsipuoleen, häissä)
~nukka kiissämmä, kumbane dogadiu päivän nouzemassa ennen toista~ (hokaa päivän nousemassa)
~siih pandih seämipuoleh puhas tuohi, ulgopuoleh toine pandih~ (tuohipyttyyn)
~toizel puolel järvie~
~konza vellekset erotah, niin toine sanou, sto anna miula oma paju~ (oma paju eli laulu, jokaisella perheellä omat laulunsa, vanhemman lauluperinteen jäänteitä)
~käid ruadav yhty, a vatsu tostu~
~eläjäd on tsuran toizen jovez~ (oudoksuen, vrt. joen toisen puolen pyhittäminen eläimille ja hengille)
~toizez jallaz rambuau~
~sidä tostu sanellah päivän aloh~
~minä tulen toizeks sinullez veneheh~
~vielä toiset käyttäy~ (kuivattuja kärpässieniä, parantamiseen)
~miun ker istuo, toista mielisteä~
~se on toine azie, ei se täh kuulu~ (asia kerrallaan)
~hyvä on toista sanuo, paha ittsie panna~
~pahal sanal panetella ei pidäs tostu~
~revoluksem peräs toized zakonat tuli~ (zakonat eli lait, vieraat vallan pitäjät, vieraat vallan kumoukset, vieraat sakkojen avulla yllä pidetyt vallan lait, koko "virallinen suomi" vierasta alkuperää, oikean suomalaisuuden vastakohtaa)
~se sama mies oli egläi toizes kyläs kerahmoo pidämäs~ (kylissä kiertäneet vierassukuiset kansankiihottajat, "punikit", kylät=vierasta alkuperää, ääriaatteet=vierasta alkuperää, oma "vallankumous"=perustuu oman vaalimiseen ja vihollisen hitaaseen väsyttämiseen, "ole oman elämäsi kapinallinen")
~kuule kum mie sanelen, kielin toisin kertuolen~
~Kaijazjärvez on toine paginloadu kui meil~
~ennen toizeh rukah priaznuidih~ (rukaan eli tapaan, vrt. ruka=kuusenpihka)
~sulavaisesta pitäy toini toisehensa kattsuo~
~alettih sorkata onkie nuoraselkäh, sylem peähä toisistah~
~meäm pitäy panna nimet toisillana~ (hmm)
~ne pidäy toini toistah mielessä~
~toiziedah autetah~
~ei silmie otella toine toizessah~
~sid näimmö toine tostu~
~enne toine toizessas soboa da kengeä varustettih~
~lähemmä tatan kera anzoilla~
~toinilmu tiedäy dielot tämänilmaized, midä roavoimmo~ (toinilmu eli tuonilmainen)
~net kai mendih toizel ilmal~
~toinepuoli kuhkuttau, ga sih yöksyd~
~toin puoli peitti~ (lapsen metsään)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
