~astuu tompiou mejjän tyttö uuzis kengiz~ (lasten vaatettaminen)
~Anni se pallahin jalloin tompittoa~ (paljon Anni-nimisiä lapsia, anni=ainoa lapsi, vrt. salassa pidetyt oikeat nimet)
~tomu matkoaa kui savu~
~tomuu tuuli nostattau~
~kuuluu kumu kyläh, tomu toizeh taloh~
~mi tomuni tomahtanou, mi pölyni pölähtänöy~
~sil tonttul rakendi~ (tontti=tonttu, lainasanoja molemmat, oma ajattelu=ei ymmärrä maanomistusta tai jakamista tontteihin, manneillakin ollut aika jolloin tontut olivat rahaa tärkeämpiä, rahan perässä juokseminen=viimeiset 1000 vuotta, vrt. "kristinusko")
~topakod muarjat~ (topakat eli roskaiset)
~e mid on nämä marjat topakkahat~
~topakoitit pertin~ (puhtaudessa eläminen)
~tsihka, kazin tobehus~ (vesikko kissan kokoinen, vieraiden nisäkkäiden poistaminen=omien nisäkkäiden paluu, miten kotieläinten pitäminen voi olla laillista tämän päivän suomessa)
~kun hyvin suuren kalan sai, nosti veneheh sano, toittsi topeimpie, vasta varovampie~
~a täm om mettso tobie~ (topie=kookas)
~akk on pikkarane, ukko tobie~ (omat akat, vieraat ukot)
~tobie pedäjä~
~kudai suuri, se tobju~
~ongo siula tobie pereh~
~pienellä tulella endzisti, tobiella tulella siidä~ (korvennettiin tuohia tuohitervaa tehtäessä, omat ja vieraat tervat)
~keveän aiga oliz a on vilut tobiet~ (kevättä häiritsevä vilu, jokainen vuosi erilainen)
~rokku solahtih moah, tobj on tuli~ (kiehui maahan)
~tobju seä~ (rajuilma)
~siid on äjjäl kaikkie toppoa~ (muurahaispesässä)
~toppa mäni silmäh~ (roska)
~ota vastu da pyhki topat~
~toppoa on veziz, ei soa duvva nämii~ (ei juoda roskaista vettä)
~kun on toppa, ni juoksou rekä nenästä~ (toppa eli nuha)
~miula on toppa, ta ryvittäy~
~se oli topassa kyllä hyvä~ (salviatee, myöhäinen heinä)
~toppa on semmoini, hirnuttau~
~puhtahikkain om pertti, ei nävy ni toppastu yhty~ (puhtaan pirtin ilo)
~tulou toppaset ajat, yhtäläistä tähet lennetäh~
~yksi tähti on neät sie myötätähti, a toini se ov vastatähti~ (sanottiin aivastuksista, tähti=onni)
~lapsien kele perti toppavuu~
~toppoizen toven sanoin, en kielasta~ (kielasta eli valehtele)
~kastekorren alle kazvau saraine, topsu~
~nurmel on topsuu, sagei om pohju~ (vrt. tupsu)
~kun näin jotta tora tulou, ta miepä juoksomah pois koko paikasta~ (tora eli tappelu)
~en voinuh ni pyyn toroa pideä~ (pitää pyyn toraa, pitää puoliani)
~torasta pidäy puata~ (paeta sodasta, omat sodat=omien puolustamista, vieraat sodat=vieraiden puolustamista, vain toiseen tarvitsee pakottaa)
~toril viedih meäm poigu, viego kodih peässöy~ (sotiin viedyt pojat, samoin kävisi tänä päivänä, "suomalaiset" päättäjät=liian löysähousuja poistamaan mannejutuista kammottavinta eli puolestaan tappamaan pakottamista, "asevelvollisuus")
~elä ehki sie mäne toanne torahmoh~ (väkivallan vältteleminen, ei tarkoita pelkuruutta)
~toraizilleh ollah, ei sobuh eletä~ (vieras torailu, oma sopu)
~elä kutsu Lemmingäistä, heän on kaikittsi toraza~ (toraisten ihmisten vältteleminen)
~humaloissah toratah~ (vrt. torajuoman myymisestä rahaa keräävä "suomen" valtio, pahuus teeskentelemässä hyvää)
~se oli toas unissa se kontie ta myö sen kera torasima~
~puhalla puhtahasta hengestäs toratanner~
~toratoi moa~
~toroajat hyppävytt eäreh, toratanner jäi puhtaz~ (likaiset torailijat, puhdas tanner)
~toratsut siigazet~ (villit)
~torav on pagizemah, ei ni kedä pahal mielie soata~ (torava=reipas, hauska)
~igäin ailas puutui, sih loppih minul toravo~ (tappelusta elinikäinen vaiva)
~toravus heitettih, ku tuli poliitsie pihal~ (vieraat torailijat, vieraat poliisit, kumpiakaan ei kaivata suomeen)
~sie nenil sanoil torevutat toizen~
~torhalehti~ (piharatamo)
~kuin uuhha keitetäh, niin siidä kalad veitäh torelkoilla~ (uuhha eli kalakeitto)
~pane torielku täyzi rokkaa~ (posliinilautanen)
~em minä torielkan ker rubie syömäh~ (oma ruoka=syödään omista astioista)
~torihamas kun suusta lähtöö siidä taijat pienenöö~ (tora eli kulmahammas)
~torihammaz on luja sil tiedoiniekal~
~ensimäini luu pättähäm peässä, toini on siivispanka~ (toriluu eli linnun solisluu, hankaluu)
~metson toriluuda kuotellah katata~ (katkaista)
~vanham metson toriluuda et katkua ga~
~torittsa kazvau kagrassa~ (vieraat pellot, vieraat peltohatikat)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
