~pidää kartohkat torkata~ (raastaa perunat, lainasana=lainaruoka)
~suurii kartohkoi vallitsin da niidy vai torkailin da kuivain~
~ku astuo torkkain, ei aiga vanhennuh~ (astuin ripeästi, käveleminen=ajanvietoista vanhimpia)
~toa lujah torkoau, kunne kiireh ollou~ (oikean suomen kielen rakenteesta, ei kielen vieraaksi muuttavia "sijamuotoja", "kirjan kielen" luojat=eivät olleet kiinnostuneita suomalaisuuden säilyttämisestä vaan suomalaisten käännyttämisestä vieraaseen uskoon, vastakohtia)
~heinäset torkutah~ (heiluvat, nuokahtelevat)
~torgouttsoa on äijä nygöi, enämbi kui ostajoa~ (enemmän kauppiaita kuin ostajia, markkinatalouden vieraasta alkuperästä)
~hiän läks turguh, torguloih~ (turku-sanan epäilyttävästä alkuperästä, tur-sanalla myös kotoperäisiä lähteitä)
~hiän on turrussa~ (kauppaa tekemässä)
~hengen torrul oletteli, g ei Vedehin ottanuh~ (oli hukkumaisillaan)
~verkko pakkuou, a nuotta torguittsoo~ (nuotasta tulee kalaa myytäväksi, nuottien myöhäisestä alkuperästä)
~se on torgumiehii, tyhjeä tottu ainos seloh~ (tyhjää totta selostavat kauppamiehet, sieluttomia kakkiaisia)
~juksa torkuou~ (turskaonki, suoristuu syvään veteen laskettaessa, vrt. juksata)
~suomelaiset torkutah, a myö sarnaitsemma~ (uistimella pyytämisestä)
~eipä veijo tyhjin tullut, ompa tukku tuotavana~ (veijo eli veli)
~ni vain kun tuli semmoni ukon seä ta semmoni, jotta torma toas tuli niin~ (omasta kertominen, luonto=ihmeellinen asia, loputon oman opin lähde)
~no kun noin kova tuuli tuli, tuulijaispeä, ni siitä luvettih~ (suojelevia lukuja)
~jos toruandah vai doitiu dielo, mie poiz lähen~ (torailijoiden eli väkivallan vältteleminen, vrt. naama huurussa "väkivaltaviihdettä" kuluttavat valkonaamat, vastakohtia)
~ylen dorga pölizi, kun ajettih kodih~ (teiden nimet lainaa, vieraat kärryt=vieraat tiet)
~mieron dorogoi~ (vieraat kylät, vieraat tiet)
~dorogua myöte hebozill ajetah~ (vrt. autoilla, virallinen suomi=mannesuomen / hevossuomen suoraa jatkumoa, ei mitään tekemistä oikean suomalaisuuden kanssa)
~meil on selläskäte Kassallambi, ei ole käynälleh~ (ei ole suoraa tietä, oikea suomi=tietön)
~kuv vihmuu dorogah, tämä ozaksi~
~dorogan ke ajelin, d ei nokan n yksi haagi~ (vieraalta maistuva uistinta tarkoittava sana, myös hauki=lainasana, saksalainen tuplavokaali)
~doroguheiniä vai pane dalgah, sid räkki lähtöö~ (piharatamoita)
~räkkeh näh doroguheineä pannah hibjam peäl~ (räkkeh=tulehdukseen)
~doroguheinäm pletti~ (kukkatähkä)
~doroguheiny räken ottau tsuustakoz libo kibiez mistahto~
~dorogaheinä~ (hanhikki)
~kenem pihah olloo kaida dorogaini, kui kudzoin kujoni~ (kusiaisen kuja, omat tiet)
~dorogane lähtöy sinne oigieh kädeh~ (oikean käden suuntaan)
~dorogulehteh kazvau bretku~ (piharatamoon)
~ligua vai menöy varvassuarah, dai paratah~ (likaa eli mutaa kipeään varvasväliin, maalla=parantavia voimia, vrt. parantavat mutakylvyt)
~sygyzyl lundu vaste jeävitellähez, i keväjel, itse on kattsuo valgei, peälitsi harmai~ (pulmunen)
~dorgansordai lindu~ (pulmunen, saapuu kelirikon aikaan)
~dorogubartsoi, leviät, pyöryzäd lehtet, piäz on heinänkarvazet suurimazed~ (piharatamolla, vieraat nimet, omat kuvaukset)
~ravi on dorogupieldy myö, a ojat suoloiz~ (tienvarsilla ravit, soissa ojat)
~pägiez oli tsuustikkoine, sid dorogupleskoa piin, siit hubeni~
~meres nouzi torokku~ (vihuri, tuulispää)
~tuo doroska mugah ni kuottelemma emmägö sua haugie ildazeksi~ (uistimen lainanimiä)
~torppa~ (purotaimen, torppu)
~toorossa suluo luajitah~ (torto=olutkuurna, lainasanoja kaikki kolme)
~taloloida myöt torrot oldih~ (vieraat talot, vieraat oluen kittaajat)
~torrossa olutta keitettih~
~sanan kui sanon, toista i lähen torviemah~ (toitottamaan, hoilottamaan)
~älä kaikkie torvie kylän kuulten~ (vrt. sukunimi Torvinen)
~tuohini torvi~
~rubei torviemah paimoi, ild on nygöi~ (soittamaan torvea)
~torvel soittoa~
~torvel liruttoa~
~torvie puhuo~
~paimoi-Feudoral oli lulletti~ (vieras karja=vieraat paimenet=vieraat paimentorvet, oikeat karjalaiset=karalaiset=karulaiset=karhun heimo)
~torvet pitää rouhii huhmareh~ (torvelle kierretyt petäjälevyt, torvi=muotoa kuvaileva sana, vrt. henkitorvi, torvisieni)
~tosatah veistetäh pind eäre~ (tosataan eli veistetään, vrt. Tossavainen)
~buolua robehiin kazvau~
~metsäss ollah mezat~ (mesat?, vrt. metsänhenget)
~niegliehäne tozo zoagliu~ (ampiainen, myös pistää)
~suurembane piätskyzie, tsirka~
~toven kuulet lapsen suusta~
~se on toboni tozi~
~en sano huuliks engo kieliks, juuri totta sanon~
~todeh ozutti~ (osoittaa toteen, vieraat puheet, omat teot)
~kägi tuobi toven kezän, piätsköi päivän lämbimän~
~peäl tovez pagized~ (päälle todesta, liioittelun vieraudesta)
~se pagin on toven da tyhjän välil~ (vrt. lainasana valhe)
~minun sana todeh meni~
~täyzim tozim pagizen~
~ozuta toveks sinum pagin, ongo tozi vai tyhjäh menöö~ (todeksi osoittaminen)
~tozi luapat on oldu sil kondiil~ (aikamoiset kämmenet)
~tozei vihmu~ (kova)
~elä suutki, sano tosieh~ (suutki=laske leikkiä, lainasana)
~vanahalla aikoa venehellä poikki kulettih, tosiehki ehätykseh siihi~ (ehätykseen, ehättää vesistön yli)
~kahta luuda, izättsy da emättsy~ (luu=sukupuoli)
~toziendui vihmomah~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
