~drankalla katettu om perti~ (päreiden itäisempi lainanimi, läntinen laina ja itäinen laina, kuten aina oma sana puuttuu, kertoo nykysuomen luonteesta, tarjolla vain vieraita vaihtoehtoja)
~ensin tuotih tuolta Kemistä, Vienan Kemistä niitä~ (kemi=suuri joki, vrt. kymi, omat sanat=lyhyitä)
~trava moine muigie, kazvau mezoile i pustariloile~ (suolaheinä, trava=heinä, lainasanoja molemmat)
~sivotah puuh libo koavih~ (kaavi=paalu, lainasanoja molemmat)
~lindune mustan on, pikkarane, pezo lepikössä jogirannoilla~ (jollain tummalla pikkulinnulla, tverin-karjala)
~syvvä duvva kylläl, eigo dallat astu, eigö käit kivistä~ (hyvän elämän aineksia)
~pane pakkasella treufka peähäs, ettei kylmetä korvat~ (vrt. karvareuhka, lähes kaikki r-alkuiset sanat lainaa)
~elkiät trisuot lapset~ (hotkiko ruokaa, lainasana=lainatapa)
~se taivahas ku jyrizöy, semmozel ajuau Pyhä-Illu troikal, häi karuloi karkottua iäre muas sego veis sego joga paikas, niidy vastah sodii~ (troikalla eli hevoskärryillä ajelevat vieraat haltijat, ja niiden
jalkoihin jääneet omat)
~drotson on sormie kahtu jämei libo sormen levevyz, leikatah palaziks syvvez~ (vieraat pannukakut (pancake), oma kuvaus)
~ojaz vetty pagenou~
~broni ei troni, a harakkua elgiä varakkua~ (broni=korppi, troni=koske)
~korppi tronkkuu~
~puugat kazvetah koivuloissa, puugista ruatah tropkie~ (puuka, omalta kuulostava kääpää tarkoittava sana, tropkie=korkkeja)
~mie drobofkalla kuin ammuin neädöä, vain ei tappan~ (vieraat tuliaseet, omat sukupuuttoon ammutut näädät)
~tropan luadi puuh, vazemeh kädeh~ (tropan eli pilkan, vasemman käden puolelle)
~saidan liha on sinini, vain troskan on valgie~ (troskan eli turskan, merikalojen nimet lainaa)
~pihakuivoa kaloa tuvvah Lapiz meile, troskad, saidad~
~treskad on tobjat kalad~
~topad lykkäi pihal lattiem pyhkihyy~ (topat eli roskat)
~kärbäne hänellä ottsah böykäi~
~tuli vihmu da kastoi heinäd~
~truba pertiss on katoksem piällä~ (vieraat pirtit, vieraat savupiiput)
~trubah näh ostin poltettuu kirpittsää~ (vieraat ostotiilet)
~sid azummo truvan, levole sah~ (asummo=rakennamme, levolle=katolle)
~truba on suora toizella, toizella kellä polvini~ (truba eli tuohitorvi)
~truboa oli kahta sorttoa, oli aivan tuohesta loajittu a toista sanottih polvitrubaksi, siidä tuli katkielija eäni, siidä oli puuda, tuohi oli keäritty ymbäri puusta~ (tuohiset ja tuohella päällystetyt torvet)
~hoavaz loajittu, tuohel peälittsi keäritty~ (haavasta laaditut torvet)
~paimenell on truba, pitkävarzi, piä levie~
~paltin otetah, kuivatah i hiarotah pualikal siliekse~ (palttina)
~savupertiz om pättsi mudasavez laittu, trubaloukk ylähän~ (piippuja edeltäneet savuloukot)
~miittuin izä, moin i poigu~
~e ulluh niidy trubatsiistoloi, itse tsiistittih keziä vaste~ (ei ollut nokikolareita, itse siistittiin, oma itse tekeminen, vieras toisilla teettäminen, mannejen kammottava rahasta tekeminen, "työelämä")
~trupkoa azutah lepän libo koivun juurez, ei halgene~ (tupakkapiippuja, lainasana=lainatapa, kaikki elämän vastainen=valkonaamoilta, "edistys")
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
