~mändözy mettsy~
~tryhkähtih vetty myödymägeh lumen sulahuu~
~olima pesän suilla, ta hiän velli i trähniyty pesästä juoksomah~ (kontio syöksähti pesästä)
~hyvä tröhkähtyz kuului, ku puun kuadoi Dumal~ (puita kaatava Jumala, vrt. tuuli, ukkonen)
~kiärmis tsahahtelou~
~vihmah tsahahtih tuulennenäs~
~tsakkoa mettsäh tsahahtih~ (tsakkoa eli sääskiä)
~vihmui tsahahutti~
~sormen ku tsahahutin stoikkah, se meni luus säh~ (vieraat stoikat eli viikatteet, itäinen ja läntinen lainasana, oma puuttuu)
~pilvi tsahajau, matkoau tuulel~
~lapsi latetta hiilellä piirteä tsahertau~ (hiilet=omia kyniä)
~tsihistäh dai tsahietah kui tedret kiimah~
~yhtet iänet on kosken tsihizendy da tsahizendu~
~pilvi tsahizoo nossa vihman ker~
~hiukku tsahizou hambahiz~ (hiukku=hieno hiekka, vrt. hiukkanen)
~on vie rokan tsahkuo vähäni ildazeks~
~uni tsahlottau silmii, ei soa ni avoi pideä~
~hammasta tsahloo~ (vihloo)
~kudzoi puri sormen, nygöi sidä tsahloo~
~juotetah pihkahistu vetty tervehyökse, pedeänhavuu keveäl havvotah pätsiz~ (keuhkovaivoihin)
~muru mäni toizeh soarah, ga rygie tröyhkähytti~ (lainasana röyhtätä, lähes kaikki r-alkuiset sanat lainaa)
~rindah tröyhkähytti moista muigieda vettä~
~mardan heroa duvvah tsahottah~ (marjan heraa keuhkotautiin, tartuntatautien nimet lainaa, eurooppalaisten levittämiä)
~ammumma metson, kotih mäntyö suamma hyvän tsahran~ (vieraat metsojen ampujat, vieraat herkkuruuat, oma pyytäminen)
~tedret tsahratah kiiman aigah~ (hyörivät)
~vezi tsahroau dovez~
~suol tsahravuttih tedret kiiman aigah~
~vilun hibjas tsahveroittau, kävelöy hibjaz~ (hipiässä kävelevä vilu, vrt. vilun väristykset)
~selälleh tsaikahtih pordahiz lähtiez~ (vieraat portaat, vieraat tapaturmat)
~tsaikat tuldih hieruh, vilustav ilman~ (lokin lainanimiä)
~akku pani tsainiekan tulel da duodih yhtes hyviz mielis~ (vieraat teekannut, oma yhdessä juominen, vrt. vanhemmat tuohiastiat)
~ei ole ni tsaivoihuttu peäz, meän lapsel om peähyt puhtaz~ (täitä päässä, lasten terveydestä huolehtiminen)
~hoavikk on tsakakaz da savikko~ (haavikon kuvaus)
~tsakakas seä, vihmaksine~ (tsakakas eli sääskinen)
~tsakampehud roih vihmoa vast~ (pienet hyttyset, sateen edellä)
~seädy tsakata reähk on~ (ei saa moittia säätä, luojan luomaa)
~tsakatoi seä, ei ole tsakkoa~
~elä tsakita huttuo, syö hyväsistä~ (tsakita eli hotki)
~voi kun on tsakkoa täysi mettsä~ (heinäkuu=tsakkakuu)
~oli tsakkoo eklem metsässä~
~hyvin äijän oli nyt metsässä tsakkoa~
~mie loajin savuksen tsakkojen tähen~ (savun avulla karkottaminen, vrt. omituiset "hyttysmyrkyt")
~ei ni silmie tsakkojen tagie sua avata~
~tsakat syyväh~
~tsakat silmih papatetah, hillah terväh vihma roiteh~ (sään ennustaminen sääskien liikkeistä)
~illampäiväs sai tsakat sigenöy, peräs illampäivän puolenou~
~tsakku varoau räken, a puarmu vihman~ (räken eli helteen)
~meän on tsakkamoat, savuksettah ei soa ildoa olla~
~tsakkumoad on alavad, kuz on hoavikod~ (alavat haavikot)
~tsakkavui pertti, ei pideli ust avata~ (ust eli ovea)
~pertin tsakkavutti~
~tsakki noiduu~ (noidan nimiä tverin-karjalassa)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
