~voijetah poron nahka, siitä loajitah petskikse, pehmitetäh~
~voita kum merutah, tsaksu jeäy pojah~ (tsaksu eli sakka)
~teä on vie luun tsaguroa poaz~ (tsaguroa eli palasia)
~tsamahtih vihmoa~
~päivän Jumala hoavelih, ga jälgimäi tsabevutsi vihmah~ (jum-ala, jum=num, kotoperäiset taivasta tarkoittavat sanat, taivas=balttilaina)
~rakehella tsapuuttelou~
~kaloa riehtiläl tsarahutti, vois keitäldi~
~ajoi tsarahutti jovempohjoa myö~
~tsarikerdu säigehenny matkoau moaz~ (sorakerros)
~tsarikko moa~ (sorainen)
~poiga mahni sotkalla, kazvo tsassa~ (sotkanpoika kasvoi, tsassa=tiheikössä)
~tedred moas tsauhoa pannah~
~tedri kiimas tsauhaa panou~
~tedren tsauhu~ (teeren ääntelyä)
~tedret tsauhatah kiimas~
~vezi tsauhoau kajjaz ojaz~
~tedrilöin tsauhkeh~
~emätedri tsauhuoo~
~kajai tsaukahtih~ (kajai eli lokki)
~kajoat tsauketah~
~palannuosta kivestä luadiettsoo tsaaru~ (tsaarua eli soraa)
~tsauru on hienombi rauruu~ (maistuu lainasanoilta)
~tsaurukas pohj on jovez~ (sorapohja)
~tsaurukko moa~
~tsauskau kengy, kylm om moa~ (kylmä eli jäässä, vieras ä, vieras tuplavokaali)
~raistu pani tsavahtih~
~tsavahuttais Jumala vihmoa~
~vihmui tsavahutti~
~vihmuu tsabajau kudakui~ (sadetta kuvailevat sanat)
~tselaillahez viez lapzed, heng om pallaz vedeh~ (lasten henki palaa veteen, vai paljas)
~mettsy do tsellistyy, syystsura on~ (tsellistyy eli paljastuu)
~tsebi veikil kagloa~ (tsebi=halaa, veikki=veli)
~tsereppäh laskiettsou lagi i moatittsa, ohluppahirzi on tserepäm pöäl, kattau loan nokat~ (poikittaisen hirsirakentamisen alkuperästä, pelkkiä lainasanoja)
~lapsii tserediy emä kylyz~ (siistii, pesee)
~lähemmä ettsimäh tservie~ (onkimatoja, lainasana)
~yks tsesti on kodavävyl kui neveskärukal~ (yhtä huonot oltavat, vävyllä ja miniällä, vieraat "suurperheet"=eurooppalaisen orjuuttamisen muotoja)
~toa on paikka tseyri~ (hiekansekaista multaa)
~tseyrimaa villan kuivau, siidä kallivopohda on~ (kalliopohjaiset soramaat)
~tseyrimoa kuivoa terväh, pouda ottoa villat~
~kajoat tseäketäh~ (vrt. kajavat)
~varoimpojjat tsiäketäh~ (variksenpojat)
~yön laps tseäkkähyi itki~
~laps itköy tsiägyy~ (itkee kimeällä äänellä)
~tseäkähytti last itketti, liennego sattannuh~ (sattunut)
~laps aivin vonguu koz midä, tseälittäv emeä~ (hoidattaa itseään emällä)
~tseäryin, kylmin vähäizen~
~jallat kylmi vähäizel, tseäry tarttui ittseh~ (tseäry eli nuha, kulkutaudit=lainasanoja, omassa elämässä=eivät pääse leviämään)
~tseäräs kylyh männäh, hiilutah rungal, rungoa ei pie kastoa~
~mettsätseäräni~ (pääskynen)
~termätseäräni~
~tsiärähäne~
~pala miuhu kun tsiärättsyini poikihis~
~kaksi on tseärättsyistä, ta niillä molommilla liipukkaini suussa~ (pääskyillä perhoset suussa)
~enimmäkset lapivvakat piettih tseärättsyiillä pesänä~ (ylimääräiset lapinvakat)
~tsiekanmaardad, ne on moized mustad, madalazis oksis maadu vaste ollah~ (variksenmarjat)
~tsiekerö~ (porojen laitumena tallautunut lumikenttä)
~tsiekku~ (variksenmarja)
~tsiekson pesäz hanhen poigua ei puutu~ (kalasääsken pesässä, sanonta)
~siitä kun tsielautu ni ei koko sykysynä jott ois maimuo näyttät~ (Vetehisen suuttuessa)
~verkoss on äijä tsiepoksie~ (havaksen kiertymiä)
~täss on kala ollun, kun on tsiepos jeänyn~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
