~heäm makoau selälleh, siinä tsiirottau~ (makaa jalat haarallaan)
~kattsoo tsiirottoa miuhpäi, kai kulmat solmie~ (solmii kulmat, vrt. silmäkulma, kulmakarva)
~päivy tsiirottau pilvez, ga terväh kadou~ (päivän elämää)
~jeätsiirud ruvettih sulamah~ (kiteet, hileet)
~kylmi jöngöi moizen trirun~ (riitteen keväthangelle)
~deän tsiirun kylmi, hoikan deän~
~jo on jeän tsiiruzen tän yön kylmänyh järveh~ (kylmänyt eli jäädyttänyt)
~kävelettä pallahin daloin sielä pihassa, dalad on russottu kuin tsiistikällä~ (tsiistikkä=vesipääsky / riskilä)
~sidä luajittih jötkie tuohesta~ (voitelemista varten)
~siitä koatah se sula rasva pois ta siitä jeäy ne ahkut, ni se on tsiitaluo~
(tsiitalo=sulatetun rasvan pohjalle jäänyt sakka)
~rasvat kum meruttih pätsissä, siitä ne tähtiet oli tsiitalot~
~kegrillä luajittih tsiidalopudruo~ (vieras kekri, vieraat putrot, kaikki "kalenteripyhät" myöhäistä lainaa)
~tsiitettä sataa~ (alijäähtynyttä vettä)
~tsiiteh, hienoista lunta oli satan~
~vihman tsiite on~ (tsiite eli räntä)
~kylmän tsiite om moas~ (riite)
~järven on jeän tsiittieh kylmänyh~
~tsiittien kylmi järvel~
~egläi yöl oli moine vilu kai rannas oli tsiite~ (tsiite ja riite, kuulostaa lainasanoilta)
~tsiitez om puuloiz, helizöv vai jeäpalad muinai~
~marjukatti tsiitserdeä~ (marjakatti eli hepokatti)
~kiuruine pajattau tsiitserdäy~
~kolminki päivin tsiittää~ (tsiittää eli sataa räntää)
~doven diäh tsiitti~
~deän tsiitti luhtah, do lapsed murendellah~ (lätäköitä murentelevat lapset)
~moa tsiityi~ (jäätyi riitteeseen)
~lumen jeädäy, ku vihman ker tulou~
~ka nyt on tsiitändähine, on sukseh libie~
~ei anna ni tsikahtoakseh meän emändy lapsil, liddan kerran lyöy~ (palvelijoidensa lapsia lyövät emännät, nykyään palvelijoita kutsutaan "työntekijöiksi", toisilla työnsä teettäviä valkonaamoja "työnantajiksi")
~tsiganat tullah, pangua veriä salbah~ (pelätyt mustalaiset)
~tsiganat heboloi vajehtellah, ei roata ni yhty~ (elävät hevosia vaihtamalla)
~tsigam pajattau rallattav omah kieleh~ (omaa kieltään rallattavat mustalaiset, vrt. keinotekoiseen pakkosuomeen eli suomeksi puhuttuun saksaan alistetut, "edistys")
~tsiganakku ku lapsen soau ga hangel heittäv ezmäizeks, suurem paikam peäl~ (mustalaisten synnytystapoja, omasta kiinni pitäminen)
~mardakatti tsigettäy~
~tsiutsoit tsiketetäh~ (varpuset)
~tikam pojjat pezäs tsiketetäh~
~päretuli hiilduu tsikkah, ei anna valgieda~ (tsikkah=pärepihteihin)
~se oli miun tsikom mies~ (tsikko=vanhempi sisar)
~oli miula tsikkuo, viisi oli muita tsikkoja, mie kuuves~
~mie sain tämän kosson tsikkoloiltani~
~yksi vain on tsikko, a vellie eule ni yhtä~
~tsigloimarjoa ei syvvä~ (variksenmarjoja)
~hitsistäh, hitsistäh da tsiksahtah lopeh~ (päivä laskiessaan)
~enn iskiettih tsiksutettih, piettih tulehmos tuldu da iskimet piettih~ (tulen iskeminen, tulen pitäminen)
~muuttu mussakse mavokse, tsisiliuskoikse tsilahti~ (noitien eläinhahmoja)
~tsillahtih pajuo~ (heläytti laulua)
~tsillahutti pajuo~
~tsilakko iäni~ (heleä, kimeä)
~deä vai tsilajau, tuuli ku murendau~
~jiä pagenou tsilajau~
~vezi jovessa virduau tsilajau~
~tsiliheinä~ (taskuruoho / laukku)
~tsilikangas~ (jäkäläkangas, kangas vai kangas)
~jiät paitez vai tsilistäh~ (pakenevat jäät)
~higi tsilgahtah itsez, muga tsirittäy~ (keho=itse, vrt. varjosielu itse)
~hien itses tsilgahuttoa~
~tsilgailou silmii lapsi, jo on jallaz~ (availee silmiä)
~päivä pilvilöin välih tsilketteä~
~vezi tsilkettäy rannas päivypastol~
~teähtet tsilketäh taivahaz, hyveä seädy toivotetah~
~kaste heinämpeäs tsilketteä päiväh päi~
~laps tsilkettäy kattsou~ (killittää, tuijottaa)
~viriöv vie tsilkistäy tuli~
~kun korvat tsillie huutau niv vierasta tulou~ (korvien soidessa)
~korvat kun tsillie huutau, nin heimolaiset on eksytty tuossilmassa, pyyvetäh apuo~
~katso meän laps tsillisteleh, hujjusteleh~ (huijustelee eli kainostelee)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
