~tsiriks marjua keriän~ (kuumilla kivillä paistettuja puolukoita, marja=puolukka)
~tänäpäi on tolkun tsirei päivy~ (tsirei=paisteinen, helottava)
~veen tsirineh~
~tsirizöu~ (pääsky lentäessään)
~tsirkat tsiristäh heinikös~ (heinätsirkat)
~vezi ojas tsirizöö~
~tsirizet ku laps vie, anna muzikaks iäni kiändyy~ (äänen kääntyminen, vrt. murros)
~äijäl päivä tsiritteä silmih~
~katsos kulleh päiviä pastau tsirittäy~ (päivän lapset)
~kezäl poltau, a talvel ei, hos tsiritännöy~ (kesä ja talvi, alkuperäiset vuodenajat)
~kuudan vallottau tsirittäy~ (kuun lapset)
~päivy peänahkan tsiritti~
~tuli tsirittäy rozan~ (rosan eli kasvot, maistuu lainasanalta)
~päiväine silmih tsirittäy ylen räkesti~
~huomeneksilla tuossa ikkuna alla lintuni lauloa tsirittäy~ (omat kotieläimet)
~tsirkat tsiritetäh sammalissa~
~jiä vain tsiritti ku sovvimmo joves poikki~ (sirisi)
~tulen ees tsiritättös~ (lämmittelette)
~tsirityi päivy pastamah, vast oli pilveksine~
~pihku tsiriöy, nouzoo pindah kojan ottahuu~ (kojan eli kuoren poistamisen jälkeen)
~vihmoa vaste tsiritäld ylen äjjäl~ (vihmaa edeltävä siritys, kesän ilmoja)
~marjukatit tsirketäh illoil syystsurah~ (omat marjat, vieraat hepot)
~heinytsirkad vihmoi vas tsirketäh~
~tsirka tsirajau~
~muatsirka~ (maasirkka, vrt. lainasana hei-nä, hay)
~hoikkani kui tsirkka~ (vesikirppu)
~tsirka, suurembane piätskyzie, i on piätskyne touzo, lennelläh ymbäri~ (pääskysiä suurempi pääsky, omassa luonnossa tunnettuja ja tuntemattomia eläimiä, vrt. omituinen "kaikkien lajien nimeäminen",
valkoisen ahneuden muotoja, "tieteet")
~päivy laskeh, lindu jo tsirkau~
~tsirkkone~ (keltasirkku)
~tsirkku tsirizöö~ (varpunen)
~tsirku tsirajau, viluo varajau~
~tsirkulla jallat ollah pität~ (heinäsirkalla)
~tsirkkuni tsikkoni, varpuni veikkoni~ (lintujen puhutteleminen sukulaisnimillä, vrt. vierailemaan tulleet sukulaisten henget)
~tsirkkune tsiytsettäy pienell eänellä~
~tsirkkuni loadi pezuo~
~e mi on tsirkustu, tuuttsua toivottaa~
~tsirkuishaukka i tsiäräzie isköy~ (varpushaukka)
~higi tsirgau rungaz~ (tihkuu rungosta)
~keviällä konza lumi rubieu lähtömäh, viijittih koista, istuitsettih tsirozeh, imiettih päivästä~ (tsiroseen eli päivänpaisteeseen istuminen, kevään iloja, vrt. omituiset sisällä kyhjöttäjät, luonnoton yhteiskunta=luo luonnotonta käyttäytymistä)
~päiväne tsirottau ägiesti~
~tsirottau, pirottau, kuoliet naijah~ (uskomus)
~pikkune lindu se tsirskahtelou~
~tsirku tsirskahuu lämmäzel~ (lämpimästä pitävät varpuset)
~marjukatit tsirsketäh heiniköz~
~tsirskuttau, ka vilussuin~ (tirskuttaa, aivastuttaa)
~tsirkkuni on kogo päivän tsirskuttad meän ikkunan alla~ (ihmisten lähelle tulevat varpuset, linnuista kesyimpiä)
~sielä huomeneksilla lintuset lauloa tsirtseteltih~
~päivy nouzou tsirtsettäy~
~päiveä paistoa tsirtsetteä~
~lintuset ne huomeneksilla tuossa koivussa lauloa tsirtsetetäh~ (lintujen lähellä eläminen)
~vesi juossa tsirtsettäy~
~vetty tsirtsettäv ojaizez~
~niin on tsirttsu syömäh jotta ei ni mitä syö~ (nirsoa tarkoittavat sanat lainaa, outo käsite)
~tsiruheinä~ (laukku)
~tsirupäiväne lieu i kuvahane lieu~ (kuvahane eli varjo)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
