~linduzet tsitserretäh kezeä vas~ (vasten eli edellä)
~jo on kiuru teä, jo tsidserdäv ylähän~ (teä eli täällä)
~tsirkkuzet tsitsetetäh, jo on huondespuoli~ (varpusten mukaan herääminen)
~marjatsirkka tsitsetteä, marjoi kypsendeä~ (vrt. heinäsirkka, hay)
~marjukatti tsitsettäy~
~tsiutsoi tsitsettäy~
~mardukatit tsitsettäy, ned om mardankypsendäjäd, ei pie tsakata~ (ei pidä tsakata eli moittia, läpi yön kuuluvaa sirkutusta)
~nuorembi sanou vanhemboa, tsidzi, a vanhembi sanou nuoremboa nimeten~ (nuoremman siskon nimi puuttuu, lainasanojen tuhovoimasta, lopulta jäljellä pelkkää vierasta=nykysuomi)
~Annoi-tsidzi tuli~ (vanhempi sisko, vrt. tsitsi=sisilisko)
~tsidzilyskä eläu kannarvossa i lomuloissa~ (sisilisko)
~tsidziliuskoi sie vai juoksou ligerehtäy~
~sihiliusku, händy om vai mavon roduu hänes~ (madon rotua)
~siziliuhkul on händy mavoz, a peätsura kanzaz~ (pää ihmisen näköinen)
~sihiliuhku om mavon roduu, se kui mado soiverdeleh~
~hyvä on sihiliuhku~ (pitkä ja hoikka, sihiin vertaaminen)
~tsidzilä luajittu pedäjän juuriloista~ (siivilä juurista)
~tsitsurkah menöv veneh, ota teähti kunne lähted~ (vene menee mutkitellen, ota tähti eli tähdistä suuntaa)
~vihoa tsiuhkoa mium peäl~ (tiuskii)
~mitä sie mium peällä tsiuhkut~ (tiuskimisen vieraudesta)
~tsiutsoi tsiukkau~ (omat lintujen nimet=äänistä)
~on hienoista tsiuroida vees, hoikkahännäd om moized~ (sammakon toukkia, nuijapäitä)
~suoviez on tsiuroidu~ (suovedessä vesihyönteisiä)
~tsiurovui vezi luhtaz, ku vezi lämbii~
~rytkäy tsiuskahuu, ei pagiz oivalleh~ (puhua oivalleen)
~tsiutoi tsirkkuni salosta, pieni lindu penzahasta~
~tsiutsoit tsiketetäh~
~tsiutsoid ymbäri kodiloiz lennelläh~ (vrt. varpuset)
~mat on juureni majellun, tsitsiliusk on tsiuvotellun, kolmittsi kesäissä yönä~ (loitsusanoja)
~tsivahtih vedeh puraz lähtien avatez~ (lähdettä avattaessa, vrt. avantoa)
~vihmui tsivahutti~
~pilvi mäni iäreh, päivä paistamah tsivahutti~
~vihmuu tsibizöö~
~vihmuu da ei vihmu, aivin tsibizöö~
~mie suvennav vähäsen tsäijyö~ (suvennan eli lämmitän teetä, suvi-sanan johdannaisia)
~vattsatautih tuota kuivasta mussikasta tsäijyö keitettih~
~mustoi on hyvä tsoajuks~ (omat mustikkateet, vrt. juomat)
~tsoaju tulel on, elä lähe~
~ennen ei tsuajuo juodu jogo päivie, kylyn jälgeh vain juodih~
~tsoajud juoduu viered muata~
~tsuajuheinä~ (kuisma / laukku / hanhikki / rätvänä / kultapiisku / puna-apila, teeksi keitettyjä heiniä)
~keldani tsoajuheinä~
~musta tsoajuheinä~
~tsoajuheinäz lehtet havvotah, kuivatah da tsoajuks~ (haudotaan lehdet, kuivataan)
~tsoapoinuoraized merezin kieliz ollah kiini, a vandehis sivotah~ (nuora jolla merran suuta auki pitävät vanteet kiinnitettiin)
~peräroagah om merezis tsuapoin tavattu, lapastettu~ (lapastettu eli sidottu silmukalla)
~tsoappavittsa~ (reen kainalovitsa)
~merezin da merran kielez on nellä tsoappie, nuoraista pidämäs kieldä avoi~ (meresit ja merrat, vrt. lainasanalta maistuva rysä)
~tsoarane~ (pääskynen)
~nygöi on soarii kyliz, kamenistuo, heidy varatah enembäl soarii~ (kommunisteja pelätään enemmän kuin tsaaria, saman valkoisen ahneuden ilmentymiä, kaikki manneyhteiskunnat=perustuvat pakottamiseen ja orjatyöhön, eivät voi elää ilman orjiaan)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
