~tsolujjah lapsed vezilöi~ (loiskivat vettä, lapsuus=ilon aikaa)
~soma on sorsa poikasena, kaunis on tyttö kassapeänä~ (omat vertaukset luonnosta)
~rastahal on ylen tsoma pezä~
~moin on tsoma kui mandzoihut~
~ullottsi on tsoma kodi, a sydämittsi ei ole~ (ulkoapäin somat kodit, täynnänsä sisäisesti sairaita ihmisiä, oman vastakohtaa)
~tsoma ilda~
~kenen oma, sen tsoma~
~suojat k on tsomad, ga i lapsed on tsomat~ (saajat)
~oma on tsoma jogahizez~
~sinä ittsez jyttysty vastinehtu et sua, mittuine olet sinä tsoma da hyvä~ (soman ja hyvän vaikea löytää vastinetta, yhenlaisuus)
~kyly lämmin i sellitetty i pesty somaldi i valgieldi~
~tsoma eloz~
~tsomast eläy, puhtahannu kaikez~ (soma eli puhas elämä)
~tsoma paginal~ (pehmeäpuheinen)
~tsomaste pagizou~
~tsomal silmäl katsou~ (ystävällisesti)
~neidizeh tsomal silmäl kattsou, tietostau~ (tietostaa eli rakastaa, oma t, vieras r)
~voan sillä se somani eäni on~
~kirdas on tsomastu~ (kirjailussa somia kuvia)
~tsomazesti bizboau~ (hiiri vipeltää)
~tsomakazvoin om mettsy keveäl~ (kevään ystävät)
~tsomasanaine hyväl sanal sanou, ei rytkähtäi~ (hyvällä sanalla sanominen)
~tsomatsud ollah tämän akan lapsed kai~ (kai=kaikki)
~tukat karhoitetah neidizet tsomavuoh näh~
~pannah i somemmasta~ (kuolleelle somat eli parhaat vaatteensa, vrt. omituinen mustaan pukeminen, kristityt=kaikessa oikeiden suomalaisten vastakohtia)
~somennellah kauneheksi nämä nieklakintahan nenät~ (neulottujen kintaiden)
~heän somenteliutu, tänä päivänä on sulhaset tultu~ (hän eli morsian)
~mie somennam pikkaraisen tyttäreni~ (lasten eteen tekeminen)
~pertin tsomendi~
~sovat tsomendi~
~tsomendoa kielel ittsie~ (somentaa kielellä eli kaunistelee tekemisiään, valehtelun muotoja=vierasta)
~se min eläy, vai tsomenou~
~katsos ku nurmitsut tsomettih kulleh~
~issun impivön hyvyttä, kanavarren kaunehutta, sorsavarren somevutta~ (kenen vuoksi istut)
~täz on tsomikki, koirampoigaine~ (soma koiranpentu)
~kezä on tsomimmuolleh~ (somimmillaan)
~silmis tsomistelieteh, a silmän tagan toista sanoo~ (oudoksutut silmän takana puhujat)
~pallahin jalloin vai tsomberoitammo lämmäzel jumalan ker~ (paljain jaloin jumalan keralla, vrt. Päivän)
~laps vai elostau tsomberoittau~ (leikkii hiljakseen)
~ombelin tsomberoitin itsele suappoad~
~omoa kodii ruadau tsomberoittau~ (oman kodin raataminen, vrt. nykyajan miljoonat vuokralla asuvat, omien maasta orjien maahan, edistyksen suuri valhe)
~laps ainoz omas pihas tsomberoittau~ (vrt. skoulun pihassa, omituinen keskiajalta peräisin oleva vieraaseen pakottaminen, tuhonnut jo monta sukupolvea, planeetasta puhumattakaan)
~osin ilmoja eletäh, ei varsin somusin eikä mielin kaunehuisin~ (osin eli onnella eletään, jokaisella osansa, vrt. omituinen samaan osaan eli orjan osaan pakottaminen, "koulutus", "palkkatyö")
~minä omoad oigiedu pagizen~ (puhun omaa oikeata, vrt. toistan mannemediasta kuulemaani, oikeiden ihmisten maasta aivopestyjen maahan)
~en tiddä omuttu ni tsomuttu~ (en mitään)
~lapset ollah kallehet omuten, ei somuten~
~huttuu tsongoad sormel, ed ota luskal~ (jokaisella ruualla syöntitapansa)
~lähtien avai, lumet tsongai~ (lähteen eli avannon, luo lumet)
~tsondzoi syöy ihmisty muates~ (kirppu)
~tsondzoi krihniy, hyppiy~
~kun se ei mitänä paissun hyväsistä kun kaikki vastah hakoai nin siitä sanottih, kyllä se on tsopakk imehnini~ (vastaan hakaaminen)
~lapset tsoberehetah~ (näpertävät jotain, leikkivät)
~elä tsopottele ukrijas, katso puhaltuu~ (älä puristele näppylöitä, iho=hoitaa suurimman osan vaivoista itse)
~lapsi käsilläh kukaissella tsopottau~ (leikkimistä kuvailevat sanat)
~älä tsopota rubie~ (hypistele, näpelöi)
~tsopottoa eleä rauhassah, ei ole ni midä kiirehtä~ (oma eli kiireetön elämä)
~ombelou tsobottau~ (oman työn luonteesta, palkkatyön vastakohtaa)
~eläy tsopottau hillaizeh~
~hänehiine dielo verkon kuvoandu~ (dielo eli asia)
~vihmui yöl tsopotti hyvättsäizesti~
~vihmuu tsopottau~
~tsopotui valmistui ombeluz jälgimäi~ (jälgimäi eli lopulta, hiljaa hyvä tulee)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
