~pättsi tsuhkoa hillah viriöö~
~pättsi tsuhkau, ei virie~
~myö keskenämmä tsuhkamma~ (kuiskimme)
~korvah tsuhkuttau~
~siihi soahe tsuhmetah jotta pohjastuu~ (pohjastuu=tulee raskaaksi)
~saven survottavu tsuhmur om pienembi~ (tsuhmur=nuija, kurikka)
~tsuhmuril iskietäh kirvesty, sit halgo halgenou~
~mie vähäsem matkoa hiihoin ta kun se oli se jeä niin tsuhmurikasta ni mie heitällin sukset tänne~
~se kun oj jeä semmosella tsuhmurikolla oaltoh kylmän~
~kuuttsoa tsuhmuroijah ann ei tulda ota naba~ (kuutso=sysimiilu)
~kus savuu rubiou lähtemäh kuutsaz, sih i pannah mudoa~
~tsuhonenä pitäis olla veneh, se oliis kepiempi soutoa~
~tsuhuu vezi panou dovez matkatez~
~tsuhuh mäni meän toivotekset~ (tsuhuun eli hukkaan)
~tsuhu~ (kalanpoikanen)
~midäbo siä tsuhuttelettokseh etto meil sano~ (kuiskitte)
~siitä mäni ta tsuhutti sillä jäniksellä korvah~ (tietäjä kuiskasi jäniksen korvaan)
~tuli tsuihahtih~
~se lumem pindoa tsuihkahtaa~ (näätä)
~tsuihkahtih lendeä haukka~
~tsuihkahtih lähti pahas tavaz~ (lähti tuhahtaen, pahat eli vieraat tavat)
~tsuihkahutti suksel mäez alah~
~kerda toine tsuihketah vassakkah, allit ku toravutah veez izät~ (isäallit, vrt. koiras, uros)
~vezi tsuihkul tulou taivahaz~ (omat suihkut)
~tsuihkuttau liedzuttau kätkytty~
~tsuihkuttoa pagizoo kipakoil sanoil~
~pane tsuikka peäl reez istues~ (tsuikka=pitkä turkki / päällystakki)
~ruvettih niidy tsuikkii pidämäh, hyllättih ne tulupat~ (vieraista tulupista vieraisiin tsuikkiin, vaatteiden nimet lainaa)
~tsuikku om pitky, puoles seäres säh, peälystän ker, kaks nyblyreädyy~
~nin semmoni ympärpyörie eli tsuikula astie savini otettih ta siihi kum pantih niitä mujehie~
~tsuilahti kum portimo~
~veneh tsuilahtih allom peäl~
~kätkytty tsuilai, kai lapsi havatsui~ (vrt. havahtui, heräsi)
~veneh tsuiloa järvel allon nenäz~ (tsuilaa eli keinuu)
~tuuli puida tsuiluttoa~
~oli vähäzem mallostunnuh ga hyögy kävyi~ (vrt. hyökyaalto)
~kare venehty tsuiluttau~
~kätkytty tsuiluttav dallal~
~se oli tules palamas, jo kybenet tsuiskettih~ (kypenet eli kipinät)
~suksilla tsujuou~ (liukuu)
~sienet keräin yhtes tsugas kai~ (tsugas=sienipaikasta)
~tiän minä yhten mardutsugazen, en vai sano kuz on~ (salassa pidetyt marjapaikat)
~sorsaparvi rannalla tsukeltelou~
~korvusieni on tsugeloizil~ (poimuilla)
~umbipeäh mäni, ni kun kuikka tsukeldi~ (omat vertaukset=luonnosta)
~tsukeldua umbitsukkeloh~
~umbipiäh aino tsugeldau, siidä nouzoo~ (sukeltaa umpipäähän, vesilintu)
~sorzu tsukeldih vein alle da kodvazen mendyy do därilleh nouzi~ (vrt. telkkä, sotka)
~laps moate tsukeldih~
~siitä tsukeltu, mäni männessäh, lienöykö miusta pölästyn~ (veen haltija, minkä eläimen hahmossa)
~tsukkelih muglahtih~ (sorsa)
~sorsa mäni tsukkeloh~
~umbipäih tsuglahtellahez linnud, kaloa tabaillah~
~sorz ujjelles tsuglahteleh~
~tsugletetah veiz linnud~ (veen linnut)
~tsugletetah paissah, sovitah hyvin~ (yhteen)
~muamo lapsien kele tsuglettau piäsköimperehyäl~ (emo elää lasten kanssa, kuin pääskyperhe)
~poigien kele sorzu vai tsuglettau~ (vrt. poikue)
~lapset peitoil vai tsugletah~ (pujahtelevat, piilosilla oltaessa)
~kalat kortehikkoh tsugletah mennäh~
~sorzad ujjellah tsugletah~
~yksin tsuksahuo kävelöö, ei moate rubie vie muijen aigah~
~tsuksai merezän vedeh~
~salatit tsuksetah eletäh~ (salakat, loiskivat)
~lapset tsuksetah veiz, ei kodih tulla~
~tsuksetah myöhä illaz jallas, huondeksez moatah norjotetah~
~jeäh lähtien loadi da vai tsuksuttav yhtel onguol~ (pilkkimisen myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä, oma pyytäminen=omilla eli metallittomilla kaluilla)
~tsulan om pienem aittoa, lavvaz azuttu~ (laudoista laadittu aitta, lainasana)
~tsulanas pietäs sobii, syömizii, asteidu~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
