~tsuuruhaudu on Hiizjärven rannal, siid otammo~ (hiekkaa, sorahaudasta)
~tsuuruhine mua~
~tsuuruzu randu~
~tsuurukas kivi, se reämöilöy kai, hiiluttahuu ku vedeh paned~ (räämöilee, rapakivi)
~kylyn kiuguasta lieu tsuurukivi, ylen om pehmie harmua kivi~
~tsuurukivi hablistuu, vie murendoa pätsin~
~tsuurunkeskine hiekku, siid on däriet tsuurud~ (soransekainen hiekka)
~tsuurupuolikkaizil olla, yks deäy guruttamah, toizet peittoh ymbäri huonuksiz~ (kuurupiilosilla)
~tsuuruvui randu, vez ajoi tsuuruu~
~tsuuruvui late, pyhkie pidäy~
~tsuuruvuttih kived hiiluttahuu~ (hilluttahuu eli kuumentaessa)
~unis tsuudivui toatto, toivod olin koiz~ (tsuudivui eli näyttäytyi)
~mi tsuuto siulas nyt on~ (tsuuto eli kumma, vrt. tsuudit)
~tädä tsuuduo en nähnyh ijässäh~
~migä tsuudo tuli~
~uniz ni ilmizin ei ole mostu tsuuduo~
~kyll olet aivan tsuuto~ (likaisesta)
~lumez on kui tsuudo~
~novez olet ku tsuudo~ (noen ja lumen peittämät tsuudit, maan alkuperäisväestö)
~kätkyt tsuudzahteleh nuoraz~ (keinuu)
~tsuudzailou tuuli venehty~ (keinuttaa)
~kätkyt tsuudzau nuoraz~
~veneh tsuudzau därvel~
~tsuudzuu laps kätkyöz~
~emä lastu tsuudzuttau~
~reäpöin tsuvahtuz~ (muikkujen pulahdus)
~tsupajau, kisatah hillakkaizeh ne mujehet~
~taigim muiguou tsubajau~ (porisee hapatessaan)
~kalaizet tsubajau därvez~
~tsuvergoitti lapsen kätkyöh moate~ (asetti)
~tsuvertelijat suvilinnut~ (tsuvertelijat eli visertävät, pääskysistä)
~vähäzel vai tsubiskah kiehukkah, elä raviel keitä~ (raviel eli kovaa)
~tsubistah reäpöiparved eläjez~ (muikkuparvet)
~tsubistah paistah hillaizeh~ (supistaan)
~pidäh veittsi hivuo, tsyltseni~
~kirvez on tsylttsä, mäkitän, mäkitän, ei leikkoa ni midä~
~moa om tsyntsyrikkö~ (epätasainen)
~astuhez vai dalgu kapakas tsyrskäy, kylmäz lias~ (jäätyneessä rosomaassa)
~tsyötät pane ongiloih~
~tsyötteä etsitäh illoil~
~ahven argu, ota ongi, syö tsyötöi, näppää nävere, koppaa kovare~
~min en vähien täh tsähkä, hyväl mielii olen~ (tsähkä=sähise, kiukkuile)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
