~tsäptsikkö~ (kivikko)
~lakin alla pijettih tsäptsöä, se loajittih tuohesta ensin ta siitä voate peällä~ (naineen naisen päähine, alusmyssy)
~mutsoit piettih setkua, a akat tseptsiä~
~tseptsy laitah kumakaz, ruotsin siitsaz~ (vieraat kankaat=vieraat kangaspäähineet, vrt. tuohi)
~partsaine, ripsinkeraine, tagan päi rupid da nuoraine randoi myö peälitsi~ (tsäptsän rakenteesta)
~nenii laittih tseptsäzii~ (laittoivat pieniä myssyjä, lapsille)
~tseptsäzilleh loilotan istuo~ (loilotan istua)
~tulda tsärheää liikutteloo, enemmän vai sammutteloo~
~tsärei on vienombi käräkkeä~ (äänestä)
~tsirakk on vienombi tsäräkkeä~ (ääntä kuvailevia sanoja)
~tsäripohj on vähäzen kiven kel~ (soransekainen maa)
~razvu tsärizöy hyvin, kai pirskuu~
~tsäristäh hoavanlehtet tuulel~ (puista äänekkäin)
~toisella puolell oli järvi ni toisell oli lampi ta siinä välillä semmoni tsärkkä~
~siel oli kallivo, semmoni tsärmeyleytyn pliittakivikse~
~tsärähti halgeni ylen herkkäh~ (halkaistu puu)
~laps itkuh tsärähtih~
~tsärähytä voissa kalat~
~harakku tsätsättäy levon otsal~ (levon eli katon)
~tsökittämätöi ohtoi~ (pistelemätön ohtoi, hevonhierakka)
~piiskoin ogahad ylen tsökkijät~ (okahat eli piikit)
~piätsköni perzettä vedeh tsökkeälöö, vihma tuloo~
~tsökkäi bulahkal kädeh~ (nuppineulalla, metallisten neulojen vieraasta alkuperästä)
~ägei om pätsi, ei sua ni kätty tsökätä~ (ägei eli kuuma)
~dorogu lippavui, tänäpäi tuhahtelih~ (tuhahteli eli pyrytti, vrt. tuutsa)
~tuhahtelettos gu tuulispää~
~tuhahtih tuulemah~
~tuleh tuhahtih pättsi~
~kui tuulispyöry tuhahtih~ (tuulispyöry)
~tuulen tuhahtuz uksen avai~ (uksen eli oven)
~tuhahutti tuulda~
~lundu tuhahutti~
~puhud tuhaitad, tuli piiskahtah roih~ (puhut eli puhiset, tuli piiskahtaa syntyy, syttyminen=syntymistä)
~paivumätäs kazvau siit tuhaittav vai meheväs kohtaz~ (pajumätäs)
~tuhakko seä~ (pyryinen)
~tuhakko tuuli~
~savvuu tuhaskoittau~
~tuulou tuhajau~
~tuheikko~ (tiheikkö)
~tuherjovui seä~ (alkoi pyryttää)
~tuhevui tuulemah~
~palamah tuhevui~
~tuulen tuhineh~
~suutuksis tuhizoo~
~tuhjeikko~ (pensaikko)
~semmoset tuhjot ollah pihlajat~
~pajutuhjo~ (tuhjo eli pensaikko)
~ruskie tuhdo~ (punaherukkapensas)
~kadajatuhjo~
~tukulleh kazvau äijä puuda ze on tuhjo~
~jovess on suuri raidatuhjo~
~lindu pörähtih tuhjoz lendoh~ (tuhjot=lintujen pesä ja piilopaikkoja, vrt. elämänvastainen "metsien harventaminen", valkoisen ahneuden pahimpia ilmentymiä, laitonta oikeassa suomessa)
~pakatsintuhjo~ (pakatsin eli paatsama)
~leppytuhjo~
~dänöi duoksi tuhdoloin tagan~ (tuhjokkaat metsät=elävät metsät)
~tuhjolleh om puuda kazvanuh~
~taivaz on tuhjoloile, pienil pilvil~
~tuhjeloil on kai taivaz, mykkyrilöil~
~omalla rannalla tuhjozet i kotskazet ollah armahazet~ (jokaisella perheellä oma rantansa, vrt. nykyajan kaupungeissa elävät palkkaorjat, vieraaseen pakottaminen ohjannut miljoonia suomalaisia väärille poluille, tyhjäksi jättävään luonnonvastaiseen elämään)
~höydöipuu kazvau nurmirannoil, tuhjoizelleh on~ (höytöipuu)
~tuhjoine kohtu~
~semmoin on soareksut tuhjoine, g ei soa tungiekseh läbi~ (tuhjokkaat saaret, pyhitettäköön eläinten käyttöön)
~tuhjokaz mettsy~
~tuuli tuhkie puhuu, kekäleitä keikuttau~
~siitä konsa tarvittih siitä pikkuni lonkattih niitä tuhkie jotta hiilet tultih näkyvih~
~siitä pärieh puhuttih tuli siitä hiilestä~ (tulen puhuminen)
~laski tuhkat tuulella, ne kando oavum pohjah~ (aavun pohjaan, vrt. aavan)
~sovad russottoa pihlajan tuhka, ei panna pihlajan tuhkoa poroksi~ (russottaa eli punertaa)
~poruo luajitah sto tuhkat pannah rengih da kiehujalla vejellä obaritah~ (tuhkat renkiin eli sankoon)
~poroh pannah tuhkua~
~puu ku paloa, ka tuhkaks menöy~
~ailahah hardieloih da ryndähih pannah hiilavoa tuhkoa hoavoh~ (tuhkalla parantamisesta)
~hiiled i tuhku~
~tuhkas porua keitettih~ (poroa, vaatteiden pesemiseen)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
