~peän tärskäi seinäh pimiez~
~kirvehel tärskäi polveh, ni kävellä ei voi~
~vagahizen keiton tärväzid liijalla suolalla~
~tärväi voattiem pahoin ombeli~
~täry kuuluu luuloih~
~pyhällä reätskyö, kai moa tärähtelöö~ (pyhällä eli ukkonen)
~kai mua tärähteleh pyhällän dyryz~
~siitä se kul läksi se pyy lentoh nin se kun hyppäi lentoh nin niinkum moa ois tärähtät kun se läksi~
~puu tärähtäy kolluttajes~ (koluttaessa)
~ta niin ne siitä käytih sitä vettä ta annettih lapsilla ta niin ne vatsap pareni jotta tärähti~ (parantavat veet)
~kai moa tärähtih, jyrizöö pyhällä~
~käzi tärähtih, kibei on, en voi liikuttoa~
~ajoi tärähytti, kai ailahat pani bokkah~ (bokkah eli kylkeen)
~liikku vuoret, liikku voarat, kaikki kallivot täräsi~
~Marppa-täti kun tuli meilä kyläh käymäh, se toi kaikittsi halkuo tullessah ta sano, täss on kahvinkeittohalko ta onnie~
~miula oli aivan tähän ryndähih asti heinät~ (omat mitat)
~virda matkoau tässä, ei ylen raviesti~ (raviesti eli kovasti)
~katso raidazikon löyvimmö, täz raida lähtöö~
~kylyh ku i synty ta i kylvetettih ta pestih ta puhassettih ta i tässä~ (tässä lapsi)
~pajuo karahuttoa da täs kai igäväd~ (pajua eli laulua, karkotti ikävät)
~mie lähen tädil luo~
~mie oliin tädissä~ (tädin luona)
~sid olem minä sinun tädi, vanhiman sizarem poijam mutsoi olet~
~tätsytteä marjat töndzöiks~ (töntsöksi eli soseeksi)
~hutum painimeks tätsytetäh buoloa~ (puolukkaa)
~tätsytteä kävelöö laps~
~mengeä eäre työ ligoa tätsyttämäz~
~miän tätäll oli nuotta~ (tätä=setä tai eno)
~tätöväd oltih turkiloiz~ (tätövä=turkin reunaan kirjailtu koriste)
~tätey puutetah ryndähile turkiloile~
~säynöätä rokasti verkon täyteh~ (vrt. rokka)
~elgyä ni konza valakkua ihan täydeh, kobrat paletah~
~voi kun on tsakkoa täysi mettsä~ (tsakkoa eli sääskiä)
~tähtijä taivas täysi~
~kaloa on täysi vakka~
~vail lapsiel lapsie siinä nyt hulasi pertti täytenä~
~omba täyzi pössi ahvenda~ (pössi eli merta)
~syö täyzi vattsa~
~mie keräim marjua täyven robehen~
~tävvem mahan söi~
~pättsih vai täydenny pada pane, sid menöy muah~
~ei pie tävveks mennä veneheh~
~vetty on täyzi korvoi~ (korvoi eli korvallinen sanko)
~heitä pöhkytändy, savuu lasket tävvem pertin~
~kiirehie kauppoja ei kannata loatie~
~ei ole hänellä täyttä hajuo peässä~
~täyves heyhtenez on lindu~ (höyhenessä)
~täyz yö issuttih~
~täyveks toveks ozutti~
~täyz om päivy, laskum peäl~
~täyvez mielez on, ei hairo~ (vrt. hairahtua)
~karjuu täyttä keruo~ (keruo eli kurkkua)
~kirruin täyttä vägiä~
~täyvel käel päivä paistoa~
~koira haukkuu täyvel eänel~
~sinuo pideä täyvel kielel käskie, sie et puolel kielel käskyö usso~
~täyven kynnen juoksoo~
~täyzi valgei on, noskoa~ (päivän mukaan nouseminen)
~katso tävvel silmäl, midä piltsistelettöz~
~häi nejjistää täytty päädy~
~vihmuu täytty vägie~
~täyvel vatsal lähen~ (mielelläni)
~tävvel sydämel sanon, en kielasta~ (kielasta eli valehtele)
~täyzi pölkky olet kuin tuoda matkoa ed ozoa, yöksyit~
~täyzin tozin lähen, elä kogo kiellä~
~täyzi on heinä nurmiloissa~
~kazvav poiga täyeksi mieheksi~
~siidä kui on lehti kazvanut täyveksi~
~täydeh igäh eli~
~tsuokkoloim peäd ruskotah, on heiny täyzi~
~täyzih igih elett on, kuuzikymmenih~
~ei täydeh aigas sah olluh vatsaz, puoli aiguine rodih~
~päivölän hyvä isäntä oravie laulo orren täyven~ (omat eli hyvät isännät, haltijoita, vrt. työhön pakottavat pahat isännät, "pomot")
~täyzi kävelendä~
~täyzi magoanda~
~täyzi hypindeä~
~häin on täyzeänelline, kerähmöz voibi pajista~ (voi puhua kerähmössä, oma "äänikoikeus"=paikallista, vrt. omituinen "vieraiden äänestäminen")
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
