~ulandeh om madalembi, leviembi ojandehtu~
~ulandeh kuivau kezäl, ojandeh ei kuiva~
~lapset itetäh ulatah~
~diä ulajau pakkazella~
~tuuli ulajoa~
~koiru ulajau~
~pyyhi sie latetta kun on ruhkoa late ulehuisillah~ (ruhkoa eli roskia)
~kunnepa läksit Väinämöini, ulkenit umantolaini~
~kunne läksi vanha Väinämöine, ulgoni suvennon sulho~
~kul lienet kalani karja nn sie uimahan uleuvu~
~ulevui itkemäh~ (lapsi)
~tuohes laitah moine ulhoi, kudamal vetty nostetah~ (varrellinen kaivonkappa)
~ulhoi om puuhine libo tuohez, pyöryzy, yks laste pitkembi~ (vartena)
~ulhoi, puuhini, hoavaz laittu, jyrkäd rannat, lattsu pohja, kästila~ (viskain / kousa)
~ulhoi on yhez libo kahez ontetus hongas, rannoil on siived vähäist ylembän vettä, voaksoa levied lauvat, melatah~ (ruuhien nimiä, vrt. honkoi, kuutti)
~heitä ulizendu, midä tyhdää ulizet~
~koira ulizoo~
~hukad ulistah~
~älä ulizuta lastu~
~olihan meilä kaksi ulkoaittoa koissa~
~oli kaloa monelloavuista sielä ulkaitassa~ (omat kala-aitat)
~ulgoilmaz om parembani olla, hoivembani, voimattomal~
~kogo kezäs ei päivitys lähte rozis~
~mene kävele kodvaine ulgoilmas, toinah heittää pään kiviständän~
~ulkoseh urohon tukka, naisen tukka hiilokseh~
~ulgokuival pannah aittah, kezäkse talvisovad, talvekse kezäsovad~
~ulgomoalla, ei koissa, loittona~
~ulgomual lähti Suomeh~ (suomalaiset=ulkomaalaisia)
~konsa vett ei satan niin aina ulkona syötih~ (metsäpirtillä oltaessa)
~ulkona on urohon silmät~
~ei ole loitton, ulgon on~
~ulgon on ukko, ei ole metsäz~
~ulgon on ylen pakkaine~
~ulgonani hyvä on, ei vatsan sydämes piettävä~ (ulkonainen hyvä, vrt. maallinen)
~ulgonaine hyvä, ei syväindy myö~
~nostamah gu rubiet talvinuottoa, painetah ottsuverkko roagaizil nuotan nostamuksen ulgopardahan oal, nostettavien verkkoloin välil kaloim pagenendan täh~
~siih pandih seämipuoleh puhas tuohi, ulgopuoleh toine pandih~ (tuohipyttyyn)
~oikokkoa vai ulgopuoleh, pertiz ei soa hoppuvuo~ (hoppuvuo eli riidellä)
~aja koiru ulgopuoleh, älä pertis piä~
~räbinkazuu pietäs seinäl ulgopuolez, anna pakkaine purou~ (räbin=pihlaja)
~tänäpäi ulgopuoleh ei himoita lähtie, ylen on vilu tuuli~
~ulgopuolized rohud on, ei pie vattsah ottoa~ (rohdot)
~ulgorandu venehes pidäy tervata~
~ulgoseinäl vezi langenou, happanou~
~kibiöittäy nenähuogamed da syväintsurat korviz, visvoamah rubiou korvad~ (risataudin tapaisessa taudissa, ulkosolotuuhha)
~lasse koira pihal~
~lasse ulgoviimoa perttih, nilgoa usta~
~ulli, täysi vesi~ (nousuvesi)
~ulmakka tuuli~ (viileä)
~vilun ulmakka seä~
~ulmakko~ (kolea pilvipouta)
~vezi vesselän suvaittsoo, mettsä miehen ulmakan~
~taivaz ulmistui~
~sit sulahain uloin nostav eäre, kätt andav andilahal~ (uloin eli huivin)
~uuloih pannah uuzi mutsoi~
~endizeh aigah viedih mutsoi uuloipaikois sinne brihan kodih~
~ulolla haizuu huoneh~ (kostealle)
~ta se akka mäni siitä ulos ta alko huhuta siitä, ei se lähtet ni minne se kontie pakoh~
~lähten ullos kävelemäh~
~aja koiru ullos~
~pideä lapsie ullos käytteä~
~lastu pidäv ullos käytteä, kuzel~
~kävytä ulloz lapsi~
~ullozlämbiejy pättsi~
~vanhat kiukoat ei viety sitä perähpäin sitä tulta, lieskoa, kun se tuli suusta ulospäin vuivotah se savu~
~pedrannahkaz laitah villaizet kengänseäred, villad ullos päi~ (villat eli karvat, petra=villiporo)
~laps ullos taluta, katso ullostuttau~
~ei voi heän ulloistoakseh, heän on ummella~
~ulpakka tuuli~ (vrt. ulmakka)
~tämä kevät pidi hyvän ulpehuksen nurmiloil~ (peitti tulvan alle)
~vezi nurmed ulpehutti~
~ulpottoa tuuloo pohjazes~
~eänettäh vai ulpottoa istuo~ (ulpottaa eli mököttää)
~hukad ulvoksitah yöd läbi~ (hukkien elämää)
~ulvondu kuuluu virstal nelläl~ (koko susilauman ulvoessa)
~ulvot gu hukku~ (omiin vertaaminen, vrt. samojedin sami=susi, samilaiset)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
