~utami poro, ei ajokas~ (villi, kesyttämätön)
~magoaa utkottoa keskilattiel~ (utkottaa eli lojuu)
~kävellä utmuttau, vetelöy kun kuikka jalkojah~ (kävelee veltosti)
~udoaloi on äijäl kaikkeh~ (utoaloi=reipas, taitava)
~udualoi akku, tolkun tiedäi~
~hauvin utoppa~ (isosta hauesta)
~männä udrimmo~ (häivyimme)
~ku sanoin, ga utris se terväh eäre~
~utsaskah viddäh ken linnaz roat pahoa~ (vieraat linnat, vieraat poliisiasemat, vieraat pahantekijät, kaupungeissa=ei ole mitään omaa)
~utsisteela opastaa lapsie~ (koulunopettaja, vieraiden asioiden nimeäminen omilla sanoilla,
"suomen valtio")
~utsiitel panou seizomah tsuppuh, kudai ei malta urokkoa lugie~ (laittaa nurkkaan häpeämään, pakottamiseen perustunut lukemaan opettaminen, onko mikään muuttunut)
~paha on utsiitel, lapsii lyöv äjjäl~ (lasten lyömiseen erikoistuneet opettajat, suomen valtio
=vieraiden rakenteiden tukija ja yllä pitäjä)
~utsiitelskoi seminaari oli linnaz~ (seminaareissaan lasten lyömisestä keskustelleet "opettajat", hyviksiä teeskennelleet pahikset, hengettömät rahasta valehtelijat, onko mikään muuttunut)
~uinoi utskahtih~ (heittäytyi pitkälleen)
~udzvakko seä~ (kylmä ja pilvinen)
~udzvien dorgal pakkaizen hägäräl loadi~ (usvan eli häkärän)
~udzve langeni~ (usva)
~pardu meni kai udzvieh~ (huuruun)
~vihmuu udzvettaa~
~udzviekaz mettsä~
~metsän udzvoitti~ (huurrutti vai usvoitti)
~udzvoituksem porotti tuuli~ (porotti eli karkotti, usvasta)
~älä sinä minuu utsi, minä itse tijjän~ (vieras opettaminen, oma itse tietäminen, vastakohtia)
~lapsed uttsimahes kävväs skolah~ (vieraan pakko-opin kammottavat tukikohdat,
kiellettyjä oikeassa suomessa, vähintäänkin vapaaehtoisia)
~utu välleni vähäsen~ (vrt. lainasanalta maistuva usva)
~mäntih hyö utuna ullos, haikuna pihalla soatih~
~sielä oli rahvasta utu i mäkärä~ (paljon)
~tulgoa syömäh, kala kiehuu uduks~ (uduksi eli pehmeäksi)
~tila om pehmie kui uduni~ (tila eli makuusija)
~tila om pehmie kui udupezäni~
~keitä i verestä uuhua ildazeksi~ (uuhua eli kalakeittoa, kirkaslieminen, ahven, hauki, muikku)
~matikaz vereksez lähtöy hyvä uha~
~uuhka~ (keitetty kala)
~niin om pehmie, niinku uudu~ (uuju=höyhen, untuva)
~uujukarva~ (poron pehmeä karva)
~peitoz uukahtih~ (huudahti, vrt. metsänpeitossa)
~kirgai uukahutti~ (kirkaisi)
~uukeh ei kuulu~ (huuto)
~kui kazimpojjal om peä uukkajal~ (pää kuin kissanpojalla, pöllöstä)
~uukkailindu on harmai, mettsykanan tobjutteh, yöl daaze varavuttau händy vakkinaizel, tuukkai toizeh eäneh kirhuu~ (riekon kokoinen, pöllön kuvaus)
~uuketah mardankereäjät toine toizel~
~deä uukkau kylmäjez~ (jää ääntelee, elävä olento)
~lapsed uuketah muarjas kävelläh~ (huutavat)
~vain mezikämmen mänöy sieldä uuleiloista mettä syömäh~ (uulei=mehiläispönttö)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
