~veneh on vezivaral~ (veden varassa)
~tuvvah veziviedral vetty~ (sangolla)
~vezivihkozel pyhkit, toizen kerram puzerdetul vihkozel~
~konza on vezivuozi, vihmuu äijäldi~
~ei oigieloi puuloi vezlata pidäz~ (loveta)
~karbalot valpahat, i vesma vähän~
~vezoikaz oja~
~nurmen vezoitti~
~pedäjikkömua ei vezotu~
~aho vezoitui, e ol eniä ahonnu~
~pajju vezoitui~ (paju)
~veseldelieteh hyväl mielie, ukko kodih tuli~
~vez on uniz veseldyksekse, a toine sanou itkukse~
~kun tuli poikani kotih, niin on kuiv vesselämpi olla~
~rahvahassa on vesselämbi olla~
~vesselii päivii elämmö~
~vastupäiväzeh eläy, vessel on kodi moine~
~siih soa peäzöy ylen vesselästi~ (tuohi)
~veiz olend on vesseläks uniz~
~paivu vezoo ylen äijäl~
~palokärki se vet halkoau puuta~
~ne ved veissä kävelläh~ (saukot)
~hänellä ved on vägiä laapassa~ (karhulla)
~silmät hukalla on tulihizet~
~vediästy on nähty, sil om pitkät tukat~ (vetehisellä)
~vedehiene vien izänd on~
~silloil lähettih nuotalla kun oli vetehisellä kala aitat auki~
(juhannuksen jälkeen)
~vetehini työnsi poikah tiijustamah jotta ketä on lammissa~
(sadusta)
~itsepäini kuin umpilammin vetehini~
~vetehini se anto suuren soalehen, milma autto~
~ta vetehistä paissahki jotta sillä om pität tukat,
Vejen emännäll om pitkä tukka~
~vetehini vet ei suvaitse noitumista~
~lampie myöte i vetehini uipi~ (minkä eläimen hahmossa)
~akka perässä, vetehini verkossa~ (sanonta)
~katsovas kui Siigalammin vedehini oli loaskava jotta semmoizet
kazat ando kaloa~
~tukad on kui vedehizel levälleh~
~naizennu ozutah se vedehine~
~yks vedehine on hoz joga järvez~
~vain ku hauviv vetehisie saima~ (hauen vetehisiä)
~vedehizentukkie nossetah seinih, siid ei roite lutikkoa~
(vetehisentukkia=palpakkoja tai vitoja)
~nuor on vedejiz, venytetäh, puudu painokse~ (nuora vedoksissa)
~midä siidä vedelehät~ (vetelehdit)
~mene dieloh, älä vedelehtä sit~
~kun kynsies leikkoat ni elä jätä niitä lattiella veteleytymäh,
vain kynnet pitäy panna tuleh~
~moan vedelijä~ (kyyn kiertonimiä)
~ajeltih kuoret hienoset, siitä hyviv vetelästä taikinasta
se seämi loajittih, äkiessä paissettih~ (kohahusta leivottaessa)
~et piäze suosta poikki, se on ylev vedelä~
~vedeläd om mettsämoat keveän da vihmoin jällel~
~vai sid on vedel suo~
~vedel vatsu~
~suo siel, vedel tiäl, kuivua ni kuss e ole~
~se kuivau siitä, se kuivam mussikan tsäijy~ (kuivan mustikan
tee, kuivaa vetelän vatsan)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
