~vedevytti niitun vihmu~
~vetövä nurmi~ (vetinen)
~vedevä jogi, vihmal~
~lumitalved roih, vedeväd vuuvet keveäl~
~suo on vedevä~
~mua on vedevy~
~moan vedevöitti~
~moa vedevöittyö, ku vihmad om pitkänaiguzet~
~vedevöityi nurmi keväjel~
~siitä yksi se vetäy nuoralla siitä moaltajaloin, a kaksi eli yksi
sieltä nenästä ta perästä siitä ohjoau jottei kivilöillä mänis~
(vene koskessa)
~hiilikoukku kun oli millä kiukoasta hiilie veitäh~
~ihan itseväkizin vetimä nuottarejen~ (omin voimin)
~pidäy vedee veneh maalla~
~hiilie pätsist veitäh~
~vejä kyuguasta pada~
~vierasta kättä ei pie uskuo muuval ku tulizie hiilie vedämäh~
~sit koukul veitäh hiilet hiilostah da tuhkat~
~ommeltez kaiken tukkuh ku vedi, ga kuvvitti~ (kuvvitti=kavensi)
~kun kalat noustih paistieh siitä vejettih paissenuottoa~
(päivän paisteeseen kohtaan)
~kahta vejettih kaislikor rintah~ (apajaa)
~ei niitä karsittu kun sentähej jotta se apaja tiijettih~ (puita)
~ne oli mänty hyvin aivoseh sinne ta jo apaja veitty ta i nossatettu~
~kuuvetta abajoa vedimä~
~sygyzy veittih, da kohendett e ole ni kerdua~ (nuottaa)
~lähten ustiadu vetämäh~ (uistinta)
~yöabai laskietah illal potkuh, huondeksel vietäh~
~ruvetah hyö verkoloi vedämäh~
~sormie veitäh, kudai oigenov enne~
~helmad moada vedeä~
~sykysy kun tuli näin, lunta alko tulla~
~käiz vedäy lastu~
~veitäh sitä kylyl lämmintä henkeh~ (parantaessa)
~viä nenäh, mille tulou~
~dätti ovel longazellah, vedäis tsihvan kylystä~
~pane vai tuohen rehväistä, ga vedeä se märrän~
~se veti sieltä märköä~ (pihka)
~plesku vedäy märrän~ (lumpeenlehti)
~oja se vied vedi tä lammiz~
~suonda vediä~
~jalgoi suonisti mennyd yön, kai varbahii tukkuh vedi~
~suondu vedäy dallaz~
~peäntie vetäy pahnah~ (eläimen pesäpolku, oikeiden
metsien jäänteitä)
~netse nokoh vedäy lambih~ (nokoh, vrt. nokko)
~puini vetäv kaksi korvuo~
~oli suurie ropehie jotta ne veti nellikönki tahi puolen
nellikkyö ainaki~
~kattila vedäu kaksi korvuo~
~vakku vedäy puudan~
~palokärki ku pitkäzeh vetäy silloin on kevät pitkä~
~naizet vienolla iänyöllä pajatetah~
~viidanaks vedäy hänen kieli, Viidanal on elänyh~
~toinah vai vedäy tuulta, kai sarai lekkuu~
~mintahto lyylen vedeä~ (verukkeen)
~ole kustahto, ga oma mua vedäy~
~hod oli pitky matku, ga oma randaine vedäy~
~talvi evähäh vetäy~ (sanonta)
~omaa suguu vedäy~ (vetää eli tulee)
~roduh vedäy, tunnemmo tämän~
~pakkani veti riittoh vein~
~huolet hoikaks vetää, kaihot muida kaijemmaks~
~itsekin Veen emäntä veäksi vesikivellä, sylin ryönäh on ajaksi~
~hiilavah vedeh pannah, sit tuohi veäheze~ (vetäytyy, käpristyy)
~älä pahakse pane mejjäm piduo, älägo pahal mustele~
~vedized mandzoid~
~vetkelä moa~ (vetinen)
~vetkie moa~
~vetkied mustoid~ (mustikat)
~vetkei koassu~ (puuro)
~vetkiet siened~
~vetkie vattsa~
~vetkei miez, kudai ilovoitseh~ (hilpeä)
~vetkistyttänyh om mustoid, ei ole hyväd~ (vesittyneet, liian kypsiä)
~koasan vetkistytittö, syömäh etto tulluh~
~vattsa vetkistyi~ (meni löysälle)
~kala on murakka, vetkä~
~raijalla ollah hienommat lehet kuin vetlalla~ (vetla=valko / hopeapaju)
~rapakka puu leppä, vetla vielä on rapakembi~
~vetlakko vitsu~ (taipuisa)
~no sehän on vetlakka tuo Hilja~ (iloinen, puhelias)
~vetlakoitui kui sai syyvä~
~mie do kogo korvon puhkain tänä piänä, kun tuatto oli nuotan vevossa~
(perkasin, korvollisen kaloja)
~mi tapettih, mi otettih vetoh raitoporokse~
~siäriluu katkezi hirrev vevossa~ (vieraat työt)
~ne oli kolmisäikehisestä ne nuotannuorat, vetonuorat~
~talvinuotan vedonuoru on valkkinuoran da soroizen väliz~
~vedo ongi on roagam pidvus siimu, siimuz ongi, kalal maimastettu,
käveled jogirandoa myö, viem pindoa myö veäd~ (vedät uistinta)
~vedo ongel lähtemmö~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
