~urakat ta vuonnilot jeäpi kuv vetoporot elir raitoporot otetah~
~laskongiloin sellyksez on onginuoraized vedosolmel~
(laskuongen eli pitkänsiiman)
~naizem mekoz da muskan pindzakoz om peälysty, vetossi, vuattu,
alustu~ (vetossi=välivuori)
~vetossi roih peälysteä vaste vuattoin da peälystän keskeh~
~miehan da vattien väliz on vetossi~
~vedrakad airod lämbyö soudaes~ (lämbyö eli taipuu)
~vedrakad niveled~
~vedrakoitti nivelet kylys käydyy~
~vedrendi nivelet, ku kylyh kävyin~ (vrt. vetreä)
~kylyn kui kylvethäi, kui hengen vattsah panoo, kai niveled vedretäh~
(kylyn voimista)
~ihalakse ilmal linnun, merivejev vetrevyökse~ (lasta pestäessä)
~vedrevyi koassu, äijän vetty panid~ (koassu eli puuro)
~vedrie puu~ (taipuisa)
~vedriet sukset~
~syödyö vedristyi matkah~
~verkkoloja da nuottie savussetah kuin ne paljon vettyy~
~suonurmet vetytäh~
~moa vetyi~
~siened vetyttih~
~jogi vetyi vihmaksizil~
~vetyin, kastuin umbipäih~
~vihman jällel ojad vetyttih~
~silmät vetytäh~
~nenä vetyi tseäräs~ (nuhassa)
~nenä vetyi vilul~
~veneh vedvarah vai kublelou~ (kublelou eli kelluu)
~joven vihmad vetytti~
~doven vetytti vihmu~
~se niittu vetyskändöy, vai ku vihmumah rubiov enembäl~
~niityt vetyttäy, vien nostau~
~poikani minnan tuopi, tuopi tukkani vetäjän, taluttelou tappelijan~
(minnan eli miniän)
~venehtä kuin nossetah kozessa, niin vedäjä vedäy nuorasta~
~kandaja takan tiedäu, vedäjä rejen~ (vedetyt reet)
~kapan vedäj on lukosku~ (niinivasu, lainasana)
~talviputts on vijjen korvoin vedäi~
~lumettomuz on tänä talven, ei soa vedeä ni midä~
~häi ennen tuuttsii vedi vedämized~ (tuiskuja, paksua hankea)
~vedämized on veätyd, peäzemmö halguo leikkoamah~
~vedämäni~ (pienehkö vedetty kuorma, nen-pääte)
~elä miun rinnal vedävy~
~turkki vedävyi tukkuh, räkki suigai~ (räkki eli helle)
~vedävynnyh terväh oiguou, kastoid vai hänen~
~kuutti veitäh toizeh lambih~ (kuutti eli ruuhi)
~dallaksem panin painumah~
~vevoksed on veätyd, voibi halguo leikkoamah mennä~
(vedettävät vedetty)
~jouz on vevos~
~päivän on tuo lapsi pihalla juossut ta niin ov vaiput,
jotta tuoh lattiella moate veähertih~ (käpertyi)
~tolk aiga veägäleh tuli~ (vonkale)
~väekäs kylä~
~väikäs taloi~
~viälittyö kalua~ (kuivattua, kapakalaa)
~vatsan veänne~
~poroitti vatsan veändiet~ (poroitti eli karkotti)
~päiväpaisto veännytti haravvarret~ (haravan)
~puu ni kunnepäi ei halgene, veändelehtäy, suonilleh vedäy~
~vittsa veännettih koivusta ta siih jätettih koukku~
~heän veänti vittsoa~
~leikatah pität vitsat, niistä takkavitsat veännetäh~ (taakka)
~pidäh vittsa viändiä vyödeiksi~
~veäntöä suomekse~ (oudosti puhuvat suomalaiset)
~Vuokkiniemi veändäv enemmän suomeks~ (paikallisuus=oikea
suomalaisuus, vrt. oikeaa suomalaisuutta tuhoamaan perustettu
"suomen valtio")
~vattsoa veändeä kivisteä~
~viändei puu on, ei halgie~
~pihlai viäräkse viändyy~
~laudu viändyi, ei sua levoh panna~ (levoh eli kattoon)
~vihah veändyi mium peäl~
~veäntöpuu, et maha loatie lautoa~
~vastapäiväni viändo on hyvä hallata~
~veändöpuudu perähalloks ei pie ottoa~
~viändies pidäv vastat suaha~ (viändies=juhannuksen jälkeen)
~veändöinaigah lembie nossetah neidizil~
~veändöinaigah kezoil ei pie männä polvie syvemmäks, sanotah,
Vedehin ottoa~ (kezoil eli uimaan)
~veändöinaigah kala kalpehtuu, ei tule~
~viändöinaigah kastepizarehii kerätäh silmie kastoa lemmekse~
~veändöintuli loajitah tiesuaroil da neidizet piälitsi tules hypitäh~
~veändöisiigu veändöiaigah kahahtah randah tulou~
~vetty ku pani suoloile ga veärendi matkoa, ei suannuh kohtalleh mennä~
~mie en ollun viäriniekka, a milma viäritettih~ (syytettiin)
~kum mie panen hamehem peälläni nin se tulou veärimpäin~
~leugoi viäristelöy, leuvad on ärvälläh~
~lumi puut kai on veäristellyh~
~tsoksahutti sanuo oigieh, ei veäristellyhez~
~semmoini on ahava tuuli pihalla, jotta kai nenöä veäräh veäristäy~
~lumi puun veäristi~
~vierazmiez veäristi azien oigevuos~ (vieraita miehiä suojelemaan
perustettu "oikeuslaitos", estää oikeaa oikeutta tapahtumasta,
laajemmin oikeaa suomalaisuutta)
~veäriteksez oijendih~
~mie oikasin itseni, kun milma veäritettih~ (oma oikeuden jakaminen,
tapahtuu yksilötasolla, ei vaadi taakseen aseistettuja "poliiseja")
~viärittigo häi sinun sie suvvos~ (suvvos eli oikeudessa)
~älä ni kedä veäritä, itse ittsie veäritä~
~häi minuu viärittäy, silmii ristie en tijjä, tuohuksen oigevuz olen~
(vieraat ja omat tavat, tuli totuuden valvojana)
~heitä toizen vääritändy, sih dieloh itse oled vääry~ (dieloh eli asiaan)
~mintäh et tule, min viäryön lain~
~jo nägyy silmii myö, sinun viäryz on~ (näkyy silmistä)
~yhten veäryöd oletto, yhtenytyi toraitto~
~tuo puu on toista viärembi~
~puu on viäry~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
