~veär on syylleh tämä puu~
~täm on vestoveäry, ei ole kazvandahine veäry~
~painandahiine viäry~
~nokka om muga viärälleh~ (punatulkulla)
~veärät kirjat~ (nuolenkärkikuviosta)
~jogi kävelöy viäräh~
~veäräl silmäl katsoi minuh~
~olenko olluv veärä siulas~
~mäni viäräh keroseh~ (kurkkuun)
~tuas mäni leibämuru viäräh kerozeh~ (vieraat ruuat)
~viäreä sanoa ei sanonnuh ni kelle~
~käzi paham parandau, mieli viärän ojjendau~
~poikki viäry on häi~ (täysin väärässä)
~sanokkah hos midä gä hiän on viärä siinä kohen~
~toizen veäräkse panid~ (syyksi)
~älä silmie liepahuta, siid äski uskon ga ed ole viäry~
(vrt. lainasana räpäytä)
~hä on veärähini täl aziel~ (syyllinen)
~veärykirves pidäv olla tsuppuloin ottajez~ (piilukirves)
~veäräkäs puu, kolmez, nelläs sijaz on veäreä~
~veäräkäz ristikanzu~ (vääryyksien avulla valtaan päässeet
ristityt, eroakirkosta.fi)
~toizeh lyylen lykkäi, itse oli veäryniekku~ (lyylen lykkäi)
~veärynokku oraine~
~veärybokal on yks olgupeä ylembä, toin alemba~ (bokal eli
kyljellä)
~veärysilmy metsäz dogadiu joga brujan~ (dogadiu eli hokaa)
~lylyksine puu on veärätsyttävy~
~veärättsy om pihlaja~
~kuutin loadiez veäryvarrelkirvehel ontetah järei hongu~
(kuutin eli ruuhen, milläpä ennen rautakirveitä)
~ongez on veädieni, sid ei järillehpäi paku kala pystähyö~
(väkänen)
~veätskäy laps, ei ole terveh~ (kitisee)
~itköö veätskytteä~
~laps itkuh veätskähtih~
~veätskähtih regi murei, vidzah meni~
~se ku soittoa veätskeäy, ga palazel kuuluu~ (palazel
eli kauas)
~kondie oli veätystänyh kävellyh, jälled oli~
~lapsi astuo viätöstäy~
~pandih viehkad sih kohtah~ (viehkad eli merkkihavut,
talvitielle)
~viehka om puu oksineh talvidorogal jeäl i lageil suoloil~
~lähtiel pid olla viehkat~ (avannolla)
~talv aboal pannah kolme viehkoa peräl, kolme nostamuksel~
~merezisijal ku deädy hoavoau kylmeä, sit pannah viehkad~
~viehkoi myö vai aja, sid ed yöksy~
~viehkatah merezin sija hienon deän aigah~ (hienon eli ohuen)
~kuv vain oikein tuuli nin ne mäni niinkuv viehkurissa~
~tuulen ukko, tuulen akka, nossa tuules tuulomah, viehkurit
vierömäh~
~lumi kävelöö viehkuriloil~
~tuulizviehkuri~ (vihuri)
~lintu viehättäy poikieh~ (kutsuu, johdattaa)
~lokka viehättäy kaloa~ (lokki, pitää silmällä)
~viekaz on kui reboi~
~viekaz on, kudai vedristeleh da ilovoitseh~ (viekas=iloinen,
ystävällinen)
~miun armahat viekkahat veikkozet~
~vuuven tyttöi viekasteli, ottanuh ei mutsoiks~
~neidizez ymbäri viekasteleh~
~kuotteli milma viekastoa~
~min eleä, sen viekastuo~ (viisastuu)
~hänez miegi viekassuim moneh roadieh~
~naiduu vie enembäl viekastui~
~tuskahine tuleh, viekkahine vedeh~ (loitsusanoja)
~ei pijä viekotella pahoih, hyväh pitäy viekottoa~ (hyväh eli
omaan, vrt. pahoih eli vieraaseen viekotteleva mannesuomi)
~vielmistyksen riitsid, ku katkennuh langu kolodaz jeävih~
(vielmistää=solmia katkennut loimilanka viereiseen)
~ku toin agju löydyy, sit se eär otetah vielmyz da sivotas sih
löydynyöh~
~on kaksi seitsei vielmyzlähtett yhty nuotan reitty myö~ (2-7
vai kaksi seitsemää, jälkimmäinen=vanhempaa laskutapaa)
~toisin aijoiv veneh mäni parahah purhah ta vielä i täytti,
iham pohjah painu~
~ta siinä kivessä oli vielä semmoisie pykälie~
~miul oli tämä poiga vie, kuuzikuuhine~
~ni kedä ei katso sanojez, vie izäl, emäl sanou~ (vastaan)
~minä viä näin tän yän unen~
~mie silloiv vielä olim pieni, vaim muissan hyvin~
~vaim mie oliv vielä poikamies ta nuori olinki vielä~
~kun tuli hyviv vanhaksi, siitä muutettih vielä se kosto sillä vanhalla,
eri loatuh~
~jiäkkö vielä meilä kodvazeksi~
~jos ei vielä magoa, nin vönyy~
~tänä kezänä mie en vielä neä händä~ (neä eli ole nähnyt, oikea kieli
ja "kirjan kieli", jälkimmäinen olisi voitu luoda myös omalta pohjalta,
hävetkää "akateemikot")
~myö do tulima monittsi, sie ed vie tullun~ (vieraaksi)
~edgo sinä ole vie tiedänyh täh aigah sai, ku on sinul sizär metsäz~
(elävä vai kuollut, vai haltija)
~yhtä hyviv vielä tervehempöä lasta tuli kun teälä~ (oma asutus=terveet
lapset, vieras asutus=sairaat lapset)
~vaste vie mardat kypsettih~
~myö yhteh matkah viemissyimmö~
~veinajamie käin keriämäh~ (veen ajamia, puita)
~vanhat meilä paistih jotta veissä ov Vein emut~
~Vein emut sanottih silloin konsa niinkum moaniteltih~
~a siitä nousi se itse Vejen emäntä~
~Veen emändeä näimmö abajoil Joakkolanlahel lounadaigah~
~Veen emändä on vanhembi Vedehist ittsiedä, akan vald on, kuuluu~
(vetehistä eli miespuolista veen henkeä vanhempi)
~ken vedeh mänöö, sanotah, veenhaldie om purruh~
~veinhardii kävelöy veis sill aigoa~ (juhannuksen jälkeen)
~vienhardii ku jiävitteleh, ga kenentaht ottau~
~ei pie mennä jogirandah vienheittämäl, libei on~ (tulvamaalle)
~Valgielmerel on vienhengästyz~ (Vienanmerellä vuorovesi)
~olen rozboinikkojen da bolsevikkojen hädässä ollu da veinhädässä~
(omat ja vieraat hädät)
~vienhädä on, duotattav äjjäl~ (vrt. jano)
~vienhädä tuli, läht on avoamattah~
~ku vedeh kustah, sid Vien izändy suuttuu~
~Vien izändy suutui katso, venehez olles mattii panin~ (kiroilin)
~vienitkelmyz om puttsi, ainos herov vezi läbi astieloiz~
~vienitkii on kohtu, ainoz valuu rindiez, silmykaiv om peäl päi~
~vienitkii lindu~ (ampuhaukka)
~vienitkii lindu ku dogadiu linnun, kerras heitäldäh ku bulkku muah,
kirguu päiväl ku kazi~
~nahkaz on veenjuoksu, muga hiessyin~
~veinjuostu vägev on koskez~
~vienjuotatukseh pädöv i tsuajugi~ (teekin)
~veinkarvazet om pilvet~
~vienkatkelmod on dorgaz, uuttanuh on~ (dorgaz eli tiessä, lainasana)
~vienlangenuz on koskes keveäl~ (putous)
~viennostatez vei kylyd~ (tulvavesi)
~vienol iänel kirgui~
~vieno soitto~ (hiljainen)
~vienosti soittau~
~vieno tuli~
~vieno tuuli~
~vieno vezi~
~vieno virda~
~vienosta vesi kulkou~
~vienosti matkoav vezi~
~vienosti palau~
~vienosti tuulou~
~vienombi poro laittih~ (hieromalla pesemistä varten)
~vienossa löylyssä kylven~
~ensin hauvottih kiukoassa, no siitä ne pantih siitä vienompah kiukoah,
kuivamah siitä~
~vieno kiugua~ (haalea)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
