~kyugua on vieno, ei paissuttu piiruat~ (kiuas)
~pätts om moine vieno, ga räkitännöyg leivät~
~vieno löylen~ (vrt. löyly)
~päts on vieno, ei pasta~
~vienosti oli kiugua lämmitetty~
~leiväd ollah tänäpäi vienot~ (vrt. lainasana raaka,
oma ja vieras kieli)
~vieno uni~ (kevyt)
~vieno roado, kebiembi kebiedä~ (kevyttä kevyempi)
~vieno eänini~
~vieno iäniine soitto~
~tuuloo pörhötteä, vienohkosti~
~vienohuten en voi näidä leibie syyvä, nätsäkäd ollah~
~koira haukuu, vienosella eänellä vitskuttau~
~vienone tuli al piettih~
~vienoseh tuulou~
~vienozeh vihmuu päivän kaiken~
~lapsi akka pitäy viijä vienoseh kylyh, jotta peästäis veret liikkehellä~
~boabo emän hieroo da kylvettäy vienoizez~ (hieroo synnyttäjää)
~kylyz on jälgilöyly vienoine~
~ylen vienozeh uinoi~
~tuli vienoitui~
~vienoitui tuuli~
~vienokkali tuuloo~
~vejen oma~ (vetehinen, tveri)
~tuulen vienondi~
~pätsin vienondid, roahtomajjod ei kypsetä~ (rahkamaidot)
~vienosydämine ei musta ni midä pahoa~
~sybiesti jyräjäy, sid vienostu~ (ukkonen)
~tuli vienostui, lizeä puuda~
~vienostui tuuli~
~vienostun on kiukoa~
~kyly vienostuu~
~tuuli vienoni~
~tuli vähäizel säigähyy, ku vienonoo~
~vieno unini~ (herkkä)
~vienounine terväh havaittsuu~ (herää helposti)
~kiugua vienouduu~
~tyynel viempindah nouzou kala~
~viempinnas tabain kädeh kalan~ (vanhimmat pyyntivälineet)
~viempidoputtsi pidäy tuvva pertih~
~veempidäjä korvoi~
~viempuzerduz on, talvel nostau deädy~ (nostaa jäätä)
~viensanad maltoi, puhui da peästeli kibied~
~veenselgä on täyz ongie, kai on ristahez laskiettu~ (lasketut onget,
vrt. siimat)
~viensuandu om paha meän kohtaz, loittoin on därvi~
~kyly viendovuu~
~vaste puhaldau tuulou, jo järelleh viendovuu~
~tuuli viendui~
~piiroat pätsih voibi panna, jo viendui~
~vienvaivu on rägel dugei~ (veenvaiva eli jano)
~laps itköy, ei azetu, vienvaivu on hänel~
~vedeh oled kussuh, vienvigahine oled~
~vienvuodo oli ravei lumen sulahuu~ (ravei eli kova)
~vienylityz vei telad~ (tulvavesi)
~vienyllytez niitud vetutti~
~silmäd umbeh viebrahtih, iesko vai uinuolin~
~laps kätkyös peälitsi rannaz viebrehtyi~ (keikahti)
~vierahuon täh vastatah, hot oma ed olle~
~tijjon vuoh ukko vieraitettih~ (tijjon eli taian)
~laps on ylen rakaz nännih, kui vieraitannen hänen~
~eläd vierahal rannal~
~hoz omat koirat torattanou ni vieras koira elä tule keskeh~
~vieraz randa meil on teäl elättävinä~
~minä olen ku vieraz perehez, minuu ei suvajja ni ken~
~vierastu kield ei pidäz uskuo~ (kieltä eli sanaa,
vrt. valheita syytävät "sanomalehdet", "tv-uutiset")
~sinkuitsoo vierahiem miehin ker~
~sinkoa isköv vierahiem muzikoin kele~
~meilä poajittih jotta vierasta tulou ku harakat nakrau~
~mi ov virka vierahalla~ (vrt. vierassukuiset "virkamiehet")
~onni uuteh tupah, hyvä vuosi vierahiksi~
~terveh tulovilla vierahilla~
~nii harvazeh käyd meilä, käy rikenembäh~ (useammin)
~kaikkie vierahie syötettih~
~tiedeä vieras tulla, va ei lähtie tiijä~
~ennen käimmö vierahikse, nygöi tulimmo sulhazikse~
~hiilostu kydöy, vieras tulou~
~päivär roat vierahalla, vasta illalla voit omoo hommoo ottoo käsillä~
("palkkatyön" myöhäisestä alkuperästä, ei kuulu suomeen)
~omua joukkuo on igävä ku tapahtut olemah vierahih~
~vierastandan heitäd, vai ku vadrastunned~ (lapselle)
~vierassittu käzih tartui lapsel, pidäy lumel pestä, libo toktitah~
(ihottuman hoitoja, lapset=kärsivät eniten vieraista oloista,
vrt. tauteja levittävät skoulut)
~vierastustu tsuppuh pajetah lapsed~
~laps siuda vierastau~
~laps vierastoa, ei mäne yskäh~ (syliin)
~lapsed vierassetah~
~tyttö kulu vierastaa omua tädie~
~laps vierastui, kodvazil va en olluh kois~
~vieravui nänniz laps~
~minä viinaz vieravun iäre~
~dabakaz vieravui~ (tupakasta)
~nänniz vieravui, nunnuh hardavuigi~ (tytöstä joka kiinnostuu pojista
liian nuorena)
~lapsi kätkyöz vieravui~
~elod vai lopeh, sit kai virrad vieravutah~ (virrad eli tavat)
~vieravutandu on lapsen, kai on ryndähät kibied~
~lapsen nänniz vieravutti~
~pidää lapsi vierauttaa, voibi nännittä tulla toimeh~
~vieravutuzaigu on, do on kaksi vuottu~
~laps lattiel viereksie~
~mägi viereksiy jogeh päi~ (elävä olento)
~katumoikse vaimo kaunis vierellä ujon urohon~
~reunassa kesu reponi, vierellä punakeräni~ (morsiamesta)
~laisan täit peäluulla, virkun täit vierömillä~ (vieremä=ohimo)
~lumikulii vieretelläh lapsed~ (vrt. kuulia)
~päiväd vierettelimmöz lammiz lapsed~
~lapsi lattiel vieretteleh~ (vierii, pyörii)
~koira vierettelietsou, vihmat lietäh~
~jäittseä ni vieretä, moin on silie mua~
~virumah vieretti kaikem perehen~ (tauti)
~vieretteäte moate~
~vierövä paikka, korgie~ (palte, vrt. pallas)
~vierevy mua~ (kalteva, viettävä)
~se on lenti ilman viertä, taivon viertä viiletteli~
~uksivieres seizatui~
~vierii kivi ei kiidzindy kazva~
~olettako työ i konsa kuunnellut vierissänakkoa~ (loppiaisen
aikoihin näyttäytyvä veenhaltija)
~avannoilla kum mäntih vierissänakkoa kuuntelomah, niin sielä
piti osata vassata~
~kenkän syrjät vierissetäh~ (leikataan tasaiseksi,
kenkä=tuohikenkä)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
