~ennen vanhaz rättsinäm peäl suihkai da lumeh vierittelih~
(hedelmällisyystaikoja, vrt. alasti)
~nagrau hyvin riemoileh~
~vanhembien vieruo nouvammo~ (tapoja)
~mua dai viero, lindu dai kieli~
~mi lindu se i kieli, mi mua se i viero~
~mi mua, se i viero, joga kohtaz omad virrad~ (tapoja
tarkoittavia sanoja)
~mua vieröy, pesku~
~savi vihmal vieröv alah~
~sanottih jotta kum meri oaltuou nin ne oallot vieriy sielä taivahalla~
(revontulet)
~virda vieröy~
~kare vieröö järvie myö~
~vezi vieröö myödämägeh~
~miä vierin aivozeh maata~ (aikaisin)
~sillä kuulla hyö vierräh kai~ (vierivät talviunille, lokakuulla
karhut)
~rebo mäni suurella meällä i vieri moate~
~pidäy kodvazeks vierrä tilal lebiämäh~
~päivitez vieröy sygyzyl, dällez illampäiveä ni päivit ei enämbi~
(päivetys häviää)
~kunna tuuli tuulou, sinn i mieli vieröy~
~vierdoikangi on koivuine, naizil hoabaine~ (kaskella käytetty kanki)
~nagriz palandahizen jälgeh kazvav vierdomoah~
~lumen kirjois pidäy jo loadie vierdoipuut kuivamah~
~vierdäjäd ollah katso, savu nägyy~
~ei pie unih vieruija~ (luottaa)
~mejjän jytyi vierujjah~
~laps emeä vieruittsou, ei deä emäz ni kunne~ (seuraa, tottelee)
~pahoi ku roadau, ga omaheng ei vieruitse händy~ (oma henki,
vrt. suojelushenget)
~tejjäm mägi on vieruzu~
~vieruzu mua~ (viettävä)
~vierukko tie~
~katso pessez vierähtih vähäzel jupka~ (haalistui hame)
~veezolija kivi~ (vedenalainen)
~Kata vie viestin työndi, kutsui käymäh~
~viestii tuli koispäi hyviä~
~juoksoo viestil~
~viestilöil käveli~
~sotku poigii viettelöy, ujumah~ (johdattaa veteen, opettaa uimaan)
~se on ajjan vietoz, k on lapsi~
~viedralla otettih avannosta vettä da koattih vai itselläh peällä~ (sangolla)
~kankaheinöä vietsaijah~ (hankitaan)
~lähemmä yhessä kankaheinöä vietsaimah~
~käiz viettäy lastu~ (johdattaa, taluttaa)
~sorzu viettäy poigazii uidelemah~
~älä nuordu ni kos pahah vietä~ (pahah eli vieraaseen elämään)
~se oli semmoni, jotta se hyviv viettäy vain sinne~
(viettää, tervahaudan keskelle)
~vietteä hyveä el aigoa~
~yödä vietimmö~
~ildoa viettäy, ei viere muate~
~pajon viettäi~ (esilaulaja)
~aigu viettävyi hätkekse, venyi pitkäkse~
~ikäv on yksin öitä muata, pimijöitä vietätellä~
~veetöi maa se ruskia mulda~ (vedetön, punainen multa)
~vietöi koht om mägräm pezä~
~vihoa pitäy~
~mie siula tämän vihan tazoan~
~vihoa pietäh toine toizen peällä~
~heän mäni vihoa tazoamah~ (kostamaan)
~vihoa kantav toizen peällä~
~sill ov vanhoa vihoa~
~vihoa pideä sidä jälgie~
~hänen ke meilä vihua ni konza ei ole keskenäh~
~älä piä vihaa minuu kohtah~
~lapsih vihoa ajau~
~siin oli meilä siinä vähäm matam peässä semmoni jotta se tiesi niitä
tulev vihoja~ (lukuja tulen vihoihin)
~keärmehen viha~
~mato syöpi moav vihat, tsitsiliusku tiev vihat, skokuna vejev vihat~
~em muissa alkuo sitä keärmehev vihah kum puhutah~
~mado viham pani~ (vihan eli myrkyn)
~vilun viha mäni jalgah~
~palahuo tulen viha puhutetah~
~mado nuokkoau, ga sid viham panou~
~vilun viha on sormiloiz~
~mavon suus kudai hein on, se on vihaheiny, sehäi hein avoau lukud~
~ta yhen kerran oli yhellä isännällä vihani heponi~ (vieraat
"isännät" vieraine hepoineen, yhä tänä päivänä maassa valtaa pitävät
valkoiset mustalaiset, "eurooppalaiset")
~vihmua vaste ne itikädgi ollah vihazembat~ (itikat)
~koiru on vihaine, älä mene lähäl~
~vihaizet kynned on kotkal~ (terävät)
~vihani pakkani~ (kireä)
~vihani tuuli~
~vahvatsut ollah kovoav vihaset, niitä pitäy monet suutkat livottoa~
(vahverot, suutkat=vuorokaudet)
~vihain on vahalaukku suolaz olemattah~
~koirampurtu on vihaine~ (tulehtunut)
~kevät tuli, pikkusen savotittih vihahtamah kentät~ (vihertämään)
~nurmi vihahti kun sato~
~mettsä vihahtau~ (vihertyy, keväällä)
~vihahtaa muam pinda~ (keväällä)
~moa vihahtih keveäl~
~mettsy vihahtih, lämmät ku loadi~
~mettsy vihahtuu~
~moan vihahutti vihma~
~vihmu vihahutti villad~ (vihertyvät villat, vrt. omat niittyvillat,
suovillat)
~kirvehez on ylen vihazu terä~
~vihazat kynned~
~mavonnokkav on vihazu, puhaldau jallan~
~vihakka tuuli~ (pureva)
~tuaz rupieu lunda laskomah kun on näin vihakka tuuli~
~vihakka siä~
~vihakasti tuulou~
~vihakka on vahoi~ (vahvero)
~vai ku suolaz istuo, ga suola vihakkuon leikkaa~
(rouskuista)
~vihalline ristikanza~ (rakkautta ja anteeksiantoa teeskentelevät
vihaajat, mitä enemmän sääntöjä sitä enemmän teeskentelyä,
päivän palvojalla 2 sääntöä, paistaa=menoks, ei paista=saa laiskotella
eli tehdä sisätöitä, 0% teeskentelyä, 100% omaa)
~moan vihannoitti~
~vihandua nurmie mie en ni konza mäne talluamah~ (vihertävää nurmea,
pidetään pyhänä)
~vihanda heinikkö~
~marjat ollah vielä vihannat, ei sialissuttu~ (kypsytty)
~vihanta vesi~ (samea)
~vihanda pilvi~ (siniharmaa, sateenharmaa)
~vihandu pilvi, kozgo vihmuu, kozgo muga menöy~
~moa vihandui~
~taivaz vihandui~ (tummui sateenharmaaksi)
~vihapäissäh emätteä riitsallutti~ (emättää=kirota,
kutsua emo-jumalattaria)
~vihassuksen lauhutti~
~mie vihassuin sium peäl~
~no sehän Kirsti rupesi sitä heti vihoamah sitä Elinoa~ (vieraat
suurperheet=vieraat ongelmat)
~mie ev vihua~ (viha=hetkessä elämisen vastakohtaa)
~oigevuol päiväl vihoaa minuo~ (ilman syytä, Päivä=omia oikeuden
jakajia, näkee paljon)
~lasta vihuau navasta~ (vihoittelee, särkee)
~mitä paikkoa vihasi sitä paineltih merajulla~ (rasvalla)
~joko napoa vihoau tahikka ninkum poikalapsella ninkun kalkkuja vihoau~
(kriisitauti)
~peätä vihoau~
~hambahie vihuau~
~vihattomuz on kaikis paraz eläjez~ (oma eli vihaton elämä)
~ne ollah vihavemmat~ (kusiaiset)
~verizeks vihavui~ (punaiseksi, kasvot)
~vihavundalleh oli ga lauhtui~
~roanu vihavui pahettuu, kivistämäh rubei~ (roanu eli haava)
~ta vielä ne havup pannah ninkuv vihkiep puolen toisen~
(vihi=lintuansan johdeaita)
~paned yhteh vihkieh viizi anzoa~
~sinne dätäd vielä puuda tuuanne vihkieksi~
~vihke luaitah närähäzistä i mändähäzistä~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
