~vihkie anzassa on peäline puoli kahallah~
~sielä mettsimiehet vihelletäh, meitä pölätelläh~ (vrt. henget)
~kottorone viheldelöy~
~ei piä viheldellä metsäs, eiga tuloo karu da tembaa selgäh~
~älä viheldä metsäs, viheldykseh mado tulou~
~ei pijä viheltöä, mettsä kuulou~
~vejem peällä ei ni konsa pijä viheltöä~
~viheldi kivellä ylen hyvin~
~elä vihellä, mettsähini tulou~
~elä vihellä, tulou kondie nurmella~ (karhunputkella vihellettäessä)
~piitsku on luaittu sullasta, sillä metsänikkä viheldäu pyylöi~
~viheldiä pyidä~
~älä viheldä, mado tulou~
~pyy viheltäy~
~a yhen kerran ku kalavakan kera matkasima ni kun kontie poikineh lylyttäy
ta viheltäy~
~sattu kontie viheltämäh sielä~ (viheltävät kontiot, vrt. metsänhenget,
ei tarkoitakaan punatulkkuja)
~kulgija käärme sihajau da viheltäy~
~mado viheldäy~
~pojalla alko korvat vihelteä~
~toisin ennein tuulet tuuli, toisiv viehkurit vihelti~
~tuuli viheldäy, lämmin tulou~
~tuuloo viheldeä koilizes pitkähes~
~tsingal lykkäin kiven, ga viheldi vai~ (vrt. lingolla)
~sotkan siibi viheldeä lendeä~
~sotkal sil vie siived viheldäy ku häi lendäy~
~tuulel viheldäy salbamo~
~tuullen tuloo, viheldäin mänöö~
~tuulel tullah, ga viheldäjem mennäh~
~viheltäjäini~ (pajupilli)
~haijahetah muikiella, nämä ov vihissytty~ (kalat, pilaantuneet)
~keitto ov vihistyn~
~ilmoa vihjai, miittuine päiv on~ (vilkuilee ikkunasta)
~lapsieh vihjoau hyvällä työllä~ (äiti, neuvoo)
~vihjavuksen ellendi~ (ymmärsi)
~ei minul vihjoamistu ni pie, minä silleh tulen~
~kaivetah duurikkah loukko, kessellä pannah loukkoh kaksi pualikkua,
kolmas pannah piällä, se lienou vihki~
~rihmam pannez vihki laitah tsurah da toizeh vereähyös hienoziz närähäzis~
~yhtes vihkis piettih mondu veriästy, oli kymmenii rihmazii yhtes vihkis~
~vihkitetäh kuuzenhavul rihmu~
~löjän vihkolla hivutti pois~ (rään tupolla, vrt. sammakon nimet)
~vihkosta läbi laskietah suluo~ (kuusisesta siivilästä, sulo-kaljaa)
~tuo vihko da pyhki liad iäre~
~lähten huuhton vastad da vihkod~
~hoavos vihkot loajitah~ (haapapuusta-ko)
~pez ielepäi vihkozen kera, sid jällel huuhto~
~astevihkone~
~kylyvihkoine~
~latetta vihkuomma~
~vihlingi venehen veäldi pahoin verkkoloin laskies~ (vihuri)
~hyvin vihakka siä, neniä puroo~ (vihlinki eli vihuri)
~vihlingul vedäv vien suuriz aldolois peälitsi pienil aldoizil~
~vihilingöl veäldi venehen, pideähez ei suannuh~
~vihlingipeälöil tuuloo~
~vihmalla vasta ottauvutah mussikkaiset, puolat i muut marjat tai hillot~
~kuv vihmalla matkoot, ei ole kuivoo paikkoo muuvalla kuin seänalan kohassa~
~kul lienöy ollun konsa enämpi vihmoa niin nousi se vesi~ (joessa)
~päivä nouzou vastarindien alla, onnakko lienöy vihma~
~ei vihma loukkuo luaji, elä sidä varaja~
~vihma laantuu~
~vihman perästä päiviä rimahutteloo~ (pilkistää)
~katsohai lapset uudeh vihmah, mängeä pallahim peälöin, ehki kazvatto
da kohenetto~
~vihm astuu~ (tulee, lähenee)
~linnud lennelläh ylähänä illalla, ei tule vihmua~
~taivas sindäu, lieu vihma~
~suvi karvasteloo, vihmu tuloo~
~vihmu tulou seitsaz, dongoi tsipettää~
~vihmal loadi jumal~
~savum muah tuppoav vihmoi vaste~ (vrt. matala paine)
~ei vihmattah vältä, kuule kulleh viheldäy~ (tuuli)
~vihman heitti~
~nengostu vihmaa ammui ei ole olluh~
~vihmoa pidäy pitkäh tänä keviän~
~piäsköid alahatsi lennetäh, vihmu roih~
~taivaz on vihmalleh~
~vihmoilleh työndyi seä~
~vihmahko seä, ei sua ni midä roata~
~turpotti turpotti, ga vihmah vihmahtih~
~vieno vihmaine~
~hauvim maksasta katsottih niij jotta kun on sinini hauvim maksa,
siitä tulou vihmani kesä~
~on tämä vihmani aiga~ (syyskuu=vihmakuu)
~vihmane ilm~
~vihmaine seä~
~oikeiv vihmasa oli se kesä~
~vihmazoi seälöi pideä~
~vihmazu päivy, ainos tulou, hot sumiel, ga tulou~
~tänäpäi on vihmazu sää~
~vihmazu ilmu~
~vihmakarittsa~ (kaakkuri)
~se kun oli vihmakesä nin emmä soanun niitä roatukse~
~konz on vihmukezät, sid ol ligoa~
~vihmaksizel ilmal nukuttoa enembäl~
~vihmaksine seä, metsäz roat om paha~
~konza lämbiey seä da vihmaksized ollah~ (alkaa tuohi lähteä)
~vihmalindu~ (kuovi)
~vihmalindu piitskuu~
~taivaz on vihmankarvani, onnoakko vihmustoateh~
~vihmankarvaine taivaz~
~vihmapeä tuli~ (sadekuuro)
~äijä om pöyttsii, vihmapilveksii keräytyy~ (pilvien nimiä)
~jo vihmapilvi nouzoo~
~vihmupuadareh~ (rankkasade)
~vihmupuadariine, päiveä pastamah rubei~ (sadekuuron jälkeen)
~kogo nedälim pidi vihmupäivii~ (viikon)
~vihmusaihod matkatas sygyzyl~ (saihot eli päät eli kuurot)
~vihmaseälöil korvat kuvissah~
~pilvenjuhulud nostah, vihmuseät tullah~
~vanhate jo rubiet tiedämäh tuutsusiäd da vihmusiäd~
~vihmatoi aigu~
~koillini tuuli on vihmatuuli~
~ku tuualla sinistyy ni sanomma tuuttsa tulou~
~katso vihmaudu, pimeni kai taivahar randa~
~vihmavezi om perttie pessä hyvä~
~vihmuvetty kerätäh da kibielöi silmii huuhtotah~
~voibi vihmuvett ottoa numalan ken ojassu~
~povvan vuvven lapsed ei itkietä, vihmuvuvven itkietäh~
~ei pie neuvuo, itse i nägöö~
~hillaizeh vihmeröittäy sumettau~
~vihmeröityi, vähäzen kui kazvoi~ (virkistyi, vilkastui)
~seä vihmeni~
~vihmah vihmevyi vienozeh~
~vihmei seä~ (tihkusateinen)
~moam pinda vähäzen lauhtui, ku vihmuksendeloo~
~ilmanvannehtu k on, sid vie vihmuksendeloo~ (ilman vanne, vrt. kaari)
~vihmumizeh om pilved, tuulou tembailten, toppie tavoittelou~
~vihmumizilleh oli, tsippaili, a ei vihmunuh~
~povvistih kerral, heitti vihmundan~
~vihmundal vihmuu, g ei äjjäl vihmu~
~vihmundalleh on ilmu~ (alkaa sataa)
~rändöä tulou, kun vihmuu lumen kera vettä~
~ku pitemmäkkäli vihmuu se rändä on, a lyhembi se i tuuttsa~
~on pouvembi, vähemmin vihmuu~
~saiholoil vihmuu, ei ole yhteläni vihma~
~pilvem mussutta myö vie vähäl jumala vihmui~
~lunda da vettä vihmuu kessekkäh~
~tuli pilvipuadorane pieni, ohut pilvi d algo vihmuo~
~mostu märgiä tuuttsuau, tsud vai ei vihmu~
~ragehen ken vihmuu~
~vihmui vihmui, ga nygöi povvistah~
~vihmui gu korvois kuadoi~ (korvosta kaatamalla)
~raistu vihmuu~
~sil tytöl silmy piäz vihmuu, jogahine mieldyy~ (vilkkuu)
~se om musta ne kohat mih aikah vihmuutuu vain kesässä~
(hauen maksassa)
~lapsel neärävözie vihoistoa~
~elä moa vihotteleuvu, nokka nokkerehteleuvu~ (loitsusanoja)
~elä moa vihotteliuvu, nurmi nuukeroitteliuvu~
~vaste lumi lähti, do nurmi vihoittaa~ (vihertää)
~vihmu nurmen vihoitti~
~parda kun nouzou da sängi vihottau, do rubiu kubizomah~
(vrt. parrattomat / lyhytpartaiset luonnonkansat)
~elä händä vihoita~
~mua vihoitui~
~miuh vihoitui~
~viholaini~ (nokkonen)
~käteni leikkasin nin koko päivän sitä viholoistau~
~vihova täm on, ei vielä terväzeh parene~ (punoittava)
~huava vihovoiduu~
~kum puuropäittäin tuulou, vihuri~
~vihuri, järvellä mi kävelöy~
~vihuril veändi venehen järvel~ (tuulen ystävät)
~toisella rantiella vihurtau, a toisella kossattau~
~vihviläini~ (vihvilä tai sara)
~vielä vihviläistä kasvo monijahat nurmet~
~vihveläini da saraheinä kazvau segalin~
~suonurmella kazvau vihviläistä~
~viihakka tuuli~ (kylmä, pureva)
~viihakko kezä~
~tuuloo viihakkah~
~viihakasti tuulou~
~mennyd yön viihakosti pohdazes päi tuuli ga ni mil emmo voinuh lämmää saaha~
~tuah toi viihtakkozen niittii~ (vyyhdillisen)
~viihakoitti seän~ (viilensi)
~viihistyy seä, ku pohjain on~
~tyttö tuli semmosilla tusilla jotta kun ei ni mihi viihy eikä vakauvu~
~viijakaz om mettsä~
~viddakaz mettsy~
~silmäd on vihazet kui viijazistujal~ (karhun kiertonimiä)
~viddei olimmo~ (viiden kesken)
~viideikeski matkattih~
~nellä jäi jaloij juoksijoa ta viijes kätkyvessä~ (isän tai äidin kuoltua)
~viijennessä koh elän~ (kohdassa)
~nellät sulhazet käydih, kodzad oli vijjendet~ (kosijat)
~vijjendeks on salatin kudu~ (salakan)
~vijjez velli~
~vijjez vuoz on sadoa täytteä~ (95. vuosi)
~jos kerkisi soaha lapsen nin siitä vei kylyh sen~
~sivotah ne pitkäh rihmah ta viijäh se koskeh~ (linnun sulat, taikakalut)
~kaksiki henkie vei näil lampivenehet~
~rättsinät lahjottih toas kum mäntih heimokuntah ensi kerta~
~sulgaperinäd vietih ullos~
~vie poijad mettsäh~
~pidää vijjä kirves seppäh~
~kunne jälled viedänöö, sinne i mänemmö~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
